100-vuotias parturi-kampaamoyrittäjä Aira tulee yhä töihin joka arkiaamu: ”Ei kukaan tulisi katsomaan minua kotiin”

– Minulla käy yhä asiakkaita, jotka haluavat singlatun tukan. Tietääkös toimittaja, millainen se on?

Sitten yrittäjä selventää, että sillä tarkoitetaan hiusten ohentamista.

Aira Ehrlundin kuulo on heikentynyt, mutta ajatus leikkaa edelleen kuin partaveitsi.

Turussa sijaitsevan Parturi-kampaamo Aira Ehrlundin tiloihin saapuessa siirtyy välittömästi ajassa taaksepäin. Modernisuus on kaukana, eikä sitä kaipaa. Vuosikymmenten saatossa patinoituneet huonekalut kertovat omaa kieltään yrittäjän pitkästä kokemuksesta.

Takahuoneessa istuu yrittäjä itse. Aira Ehrlundilla on ikää 100 vuotta, mutta hän saapuu edelleen liiketilaansa lähes päivittäin.

– Minulla on kiltti poika, hän tuo minut tänne joka arkiaamu.

Ehrlund asuu saman talon viidennessä kerroksessa, mutta hän tarvitsee apua talon aulan porraskäytävässä. Hissi ei tuo aivan etuovelle asti.

Yrittäjäksi 1940-luvulla

Tällä viikolla asiakkaita on ollut joka päivä ainakin yksi. Ehrlund ottaa heitä vastaan kahteen asti iltapäivällä.

– Joskus asiakkaat ovat odottamassa oven takana. Minulla käy asiakkaina enimmäkseen ikäihmisiä, jotka ovat käyneet vuosikausia. Nyt kesällä moni heistä on mökillä, koska kaupungissa on liian kuuma, Ehrlund kertoo.

Nuorempia asiakkaita hän ei ota enää vastaan. Vielä viisi vuotta sitten oli toisin. Silloin sisään liikkeeseen astunut parikymppinen saattoi ihmetellä yrittäjän ikää.

Moni asiakas on jo siirtynyt manan maille. On myös asiakkaita, joiden suku on istunut Ehrlundin parturituolissa useassa polvessa.

Nykyiseen liiketilaan Ehrlund muutti vuonna 1962. Sitä ennen hän oli toiminut alalla kolmessa eri liikehuoneistossa. Ura sai alkunsa 1940-luvun alkupuolella, jolloin hänen äitinsä osti parturikampaamon tilat niin ikään Turussa.

Tuolloin Aira Ehrlund oli vielä alaikäinen.

– Minut opetettiin heti ajamaan partoja, sillä silloin miehillä ei ollut vielä koneita ja monet kävivät hoitamassa parranajon parturiliikkeessä. Muistan, että päivän aikana oli yli kymmenen parranajoa. Asiakkaille sanottiin, että meillä on tuolla eräs nuori tyttö, joka ei ole käynyt vielä parturikoulua mutta joka ei tee haavoja. Sillä perusteella miehet antoivat leikata.

Parturikoulu kesti kolme vuotta. Sen jälkeen töitä alkoi olla enemmän kuin ehti tehdä.

”Henkireikä ja toinen koti”

Ehrlundille parturin työ merkitsee nykyisin ennen kaikkea sosiaalista kanssakäymistä. Rahan takia hän ei töitä tee. Siitä kertoo sekin, että parturikäynnin hinta on kymmenen euroa. Moni antaa silti 20 euroa.

– Kun olen täällä parturissa, kaikki tuttavat tulevat käymään. En varmasti eläisi yhä, jos en olisi välillä täällä. Tulen parturiin, vaikka ei olisi yhtään asiakasta. Tämä on henkireikä ja toinen koti, hän sanoo.

Ehrlund omistaa edelleen liikkeensä yksin. Hän on ollut yrittäjä vuodesta 1943, jolloin hänen edesmenneen äitinsä liike siirtyi perintönä jälkipolvelle.

Yrittäjän pitkän iän salaisuus kiinnostaa monia asiakkaita. Jotkut ottavat kuvan todisteeksi ystävilleen.

– Kerran eräs asiakas tuli leikkauksen jälkeisenä päivänä takaisin. KYsyin, mikä hiusten leikkuussa meni vikaan. Hän sanoi, ettei mikään, mutta halusi tietää, mitä oikein syön kun olen elänyt niin kauan. Vastasin, ettei minulla ole mitään erityistä ruokavaliota ja että ihmettelen pitkää ikääni itsekin, Ehrlund sanailee.

Hän toki jumppaa päivittäin ja on luottanut positiiviseen elämänasenteeseen. Työntekijöiden kanssa asiat ovat sujuneet mutkattomasti, vaikka muistissa on yksi harmittava kokemus.

– Kerran minulla oli työntekijä, joka rupesi asettamaan ehtoja, koska haluaa kesäloman. Hän sanoi, että jää pois töistä jos vaatimukseen ei suostuta. Minä sanoin, että jäätkö pois heti vai milloin. Puolen vuoden päästä hän tuli käymään ja kertoi, ettei hänellä ole koskaan ollut niin hyvää työpaikkaa kuin minun liikkeessäni.

Ehrlund puhuu paljon asiakkaistaan. Ne ovat olleet pitkä uran suola. Eräs asiakas ei enää asu Turussa, mutta käy silti edelleen parturissa Ehrlundin liikkeessä.

– On ihan ikävä niitä kaikkia mahdottoman kivoja asiakkaita.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen