Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työmarkkinat

Ammattiliittoon ei kuuluta, koska jäsenyys maksaa liikaa – Järjestäytymisaste tippui tänä vuonna, kertoo tuore kysely

Työelämässä olevien järjestäytymisasteessa on tapahtunut pudotus tänä vuonna.

Ammattiliiton jäseniä on 59 prosenttia Suomen työllisistä, joihin lasketaan palkansaajat, lomautetut, työttömät ja yrittäjät. Tulos käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista. Aiemmissa kyselyissä osuus on ollut 65 prosenttia.

 – Näyttää, että järjestäytymisaste on notkahtanut. Jäsenyyden hinta on koettu korona-aikana korkeaksi. Ehkä on myös tyytymättömyyttä liittojen työllisyystoimiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

– On hyvä huomata, että järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla. Siksi erityisesti siellä tarvitaan tilaa sopimiselle ilman liittoja.

Naisista 62 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia on ammattiliiton jäseniä. Työelämägallupin teki Kantar Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä.

Jäsenyyden hinta suurin este

Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on jäsenyyden liian korkea hinta. Näin vastasi 33 prosenttia. Osuus on pysynyt samassa viime vuosina. Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 %) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 %).

Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon. 

Työttömyyskassoihin kuulutaan kyselyn perusteella selvästi enemmän kuin liittoihin. Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä.

– Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän, mikä on huolestuttavaa, koska meillä ei ole vielä yleistä ansioturvaa. Kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää myös pienillä työpaikoilla, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, Pentikäinen toteaa.

Liittoon kuulutaan ansiosidonnaisen vuoksi

Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen. Näin vastasi 63 prosenttia. Osuus on hieman tippunut edellisistä kyselyistä. Kolmannes kuitenkin arvioi edelleen, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansioturvan.

– Väärä käsitys korjautuu mutta hitaasti. Edelleen moni näyttää luulevan, että saa ansioturvan kuulumalla ammattiliittoon, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten. Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste, Pentikäinen jatkaa.

Kyselyn perusteella 66 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia.

Myös ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun. Tyytyväisimpiä tähän ollaan pienillä työpaikoilla.

– Moni työnantaja on maksanut YTK:n jäsenmaksun varmistaakseen, että työntekijöiden muutosturva on kunnossa. Se on mielestäni arvokas kädenojennus, joka saa työntekijöiltä tukea ja ymmärrystä, Pentikäinen sanoo.

Palkansaajien ammatillisen järjestäytymisen laskua on selvitetty aikaisemminkin. Vuonna 2019 kerrottiin tutkija Lasse Ahtiaisen tutkimuksesta, jonka hän teki työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Vuodesta 2013 järjestäytymisaste oli laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi