Viinimiehestä tuli perunalastumies – Matti Martikaisen spiraalisipsien tuotanto kolminkertaistui vuodessa
Matti Martikainen tutustui spiraalimuotoisiin perunalastuihin ulkomailla. Alkuvaikeuksien jälkeen myynti lähti lentoon.
Spiraalisipsit valmistetaan Suomen pienimmässä perunalastutehtaassa Helsingin Haagassa, jossa toiminta alkoi vuonna 2018. Tuotanto on kasvanut nopeasti, sillä viime vuoden 50 000 pussista valmistusmäärä nousee tänä vuonna 150 000 pussiin.
Yrittäjä Matti Martikaisen myyntikojulla käy kuhina. Lopen torilla järjestettävä street food -tapahtuma houkuttelee mökkiläisiä paikalle heti aamusta. Monelle spiraalisipsi on jo tuttu tuote.
Martikainen on koulutukseltaan restonomi, joka ihastui opiskeluaikoinaan viineihin. Tuolloin hän oli töissä ravintolassa ja järjesti yrityksille viinitastingeja.
Spiraalimuotoiseen snacks-tuotteeseen Martikainen törmäsi ensimmäisen kerran Tartossa. Monessa Euroopan maassa spiraaliperuna on suosittu herkku. Kyseessä on tikulla lävistetty peruna, joka ikään kuin sorvataan tikun ympärille ja tämän jälkeen fritataan.
Martikainen päätti kokeilla vastaavaa ideaa Suomessa, mutta tuote ei saavuttanut kovin kummoista suosiota.
– Sitten eräs ystäväni sanoi, että kokeile jättää tikku pois ja pussita sipsit sellaisenaan. Siitä se homma lähti sitten liikkeelle ihan eri tavalla.
Martikainen alkoi kiertää käsityöläisoluttapahtumissa. Ensimmäiset raaka-aineet sipseissä olivat punajuuri ja bataatti. Pian jälleenmyyjiltä alkoi tulla kyselyitä.
– Ajattelin, että perhana, ruvetaan tekemään sipsejä ruokakauppoihin.
Tällä hetkellä tuotteita myydään pääsääntöisesti Keskon ruokakaupoissa. Kuukausi sitten Martikainen aloitti yhteistyön Helsingin Osuuskaupan kanssa.
Valmistus käsityönä
Selvästi isommista kilpailijoistaan Martikaisen yritys erottuu lisäaineettomuudella ja erilaisella perunalastun leikkaustavalla.
– Meidän tuotteissamme sipsin pinta on erilainen, jolloin maut erottuvat paremmin. Suutuntuma on selvästi ruokaisampi kuin sileissä sipseissä.
Yksi merkittävä erottautumistekijä on sipsien valmistus käsityönä. Paitsi valmistus, myös raaka-aineen pesu ja paistaminen hoituu käsin.
– Pakkaamme tuotteet hyvin alkeellisella pakkauskoneella, jolloin pystymme seuraamaan, että laatu on hyvä. Suolaakin käytämme kolme kertaa vähemmän kuin perinteisissä sipseissä.
Tuotantolaitoksessa käytetään mittatilaustyönä valmistettua spiralisointilaitetta. Paistoaltaista valmistuu enintään 40 pussia sipsejä kymmenessä minuutissa.
”Hinnalla emme pärjää koskaan”
Martikainen luottaa siihen, että pieni valmistaja pystyy kilpailemaan isompien snacks-valmistajien puristuksessa. Asiakaskunnassa on yllättäen paljon ikäihmisiä. Syynä voi olla se, että tuotteissa on suolaa tavallisia sipsejä vähemmän.
– On nähty, että esimerkiksi pienpanimot ja pienemmät jäätelövalmistajat ovat ottaneet oman markkinaosuutensa tuotteiden erinomaisuudella ja käsityöläisyydellä.
Spiraalisipsit erottuvat kaupoissa, sillä niitä myydään vihannesosastolla eikä snacks-tuotehyllyssä.
– Hinnalla emme pärjää koskaan. Lähes viiden euron hintainen 100 gramman pussi on melko kallis tuote. Toisaalta käsintehty jäätelö ja olutkin maksavat monta kertaa enemmän kuin massatuotettu, Martikainen sanoo.
Korona-aika vaikutti oleellisesti Martikaisen yrityksen markkinointiin, sillä tapahtumat peruttiin. Niiden kautta yritys on tuonut uusia makuja asiakkaiden maisteltaviksi.
– Meillä ei ole varaa laittaa rahaa muunlaiseen markkinointiin. Toisaalta tilanteessa oli hyvääkin, koska pystyimme kehittämään tuotantoamme ja innovoimaan uusia tuotteita.
Yhtenä palkintona kehitystyöstä oli Vuoden herkku -palkinto viime vuoden marraskuussa.
Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
