Kymmenet koneyrittäjät olivat apuna Kalajoen maastopalon sammutuksessa – Tärkeintä oli turvata reitti palokunnille
Kalajoen maastopalon jälkivartiointi siirtyi pelastuslaitokselta maanomistajille maanantaiaamuna. Valtavassa 300 hehtaarin sammutustyössä oli mukana myös kymmeniä koneyrittäjiä.
Pari viikkoa kestäneet Kalajoen maastopalon sammutustyöt saatiin maanantaiaamuna päätökseen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty kertoo huojentuneena, että jälkivartiointi luovutettiin maanomistajien edustajille maanantaiaamuna kello 10.
− Tilanne on rauhoittunut. Kahden viikon sammutustyöt ovat olleet pisimmät, joissa olen ollut mukana 36 työvuoden aikana, 16−18-tuntisia työpäiviä tehnyt Räty toteaa.
Räty kertoo, että sammutustöissä oli Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lisäksi satoja palokuntalaisia ympäri Suomen. Yrittäjiä apuna oli kymmeniä.
− Metsäkoneyrittäjiä oli arviolta 30, kaivinkoneita kymmenen ja lisäksi lukuisia maatalousyrittäjiä lietekärryineen.
Rädyn mukaan yrittäjien mukaan tulo nopeutti sammutustöitä huomattavasti. Suurin merkitys oli siinä, että etenkin metsäkoneyrittäjien avulla voitiin turvata palokunnan sammutustyö maastossa.
− Palaneet puut kaatuvat ilman varoitusta. Jotta palokunta pääsi etenemään, tuli linjat raivata palaneista puista.
Rädyn mukaan liki 300 hehtaarin kokoinen maastopaloalue oli haastava monella tapaa.
− Iso osa alueesta oli turvesuota, jonka sammuttaminen on hankalaa. Osa alueesta taas oli louhikkoa, jossa on isoja kiviä ja jopa vaarallista kulkea.
Rädyn tietojen mukaan osa yrittäjistä on lähtenyt talkoilla mukaan sammutustöihin.
− Olen kuullut, että osa jättäisi laskun lähettämättä.
16-tuntista työpäivää
Yksi sammutustöissä mukana ollut yrittäjä on kannuslainen metsäkoneyrittäjä Antti Ylikoski. Ylikoski teki Kalajoella 16-tuntista päivää vajaan viikon ajan.
− Itse ajoin hakkuukonetta ja lisäksi meiltä oli kaksi ajokonetta kuskeineen, hän kertoo.
Ylikoski lähti paloalueelle lauantaina aamuyöllä 31. heinäkuuta. Työtä riitti aina viime torstaihin saakka.
Ylikoski kaatoi puita muun muassa linjoilta, joiden avulla paloa pyrittiin rajaamaan.
− Paljon siivosimme sikin sokin olevia puita. Teimme töitä palomiesten edellä, jotta he pääsivät kalustoineen kulkemaan. Teiden varsilta puita kaadettiin, etteivät ne aiheuttaisi vaaraa tiellä kulkijoille.
Ylikoski kertoo työn olleen hidasta maaston hankaluuden takia.
− Maasto oli joko ankaraa kivikkoa tai märkää suota.
Isoimmat palot oli Ylikosken tullessa alueelle jo sammutettu, mutta pieniä paloja syttyi koko ajan.
− Kun puut oli nostettu pois, saattoi juurien alla kytevä palo syttyä uudelleen.
Ylikosken kaatamia puita kerättiin satoja kuutioita. Hiiltynyt puu ei sovellu tukiksi tai kuitupuuksi, ainoastaan valikoiden energiakäyttöön.
Ylikoski kertoo kuulleensa, että osa isoimmista yrityksistä on kertonut tekevänsä töitä talkoilla.
− Itselleni pienyrittäjänä se ei ole mahdollista. Työllistän 4−5 miestä vakituisesti ja tietenkin palkkakulut juoksevat. Talous ei kestä talkoita, yrittäminen on muutenkin ollut melko tiukkaa viime aikoina.
Tiina Rantakoski
tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Facebook-sivu, Antti Ylikoski
