Yle: Koronatukia peritty takaisin sadoilta yrityksiltä – Selvityksen alla vielä lukuisia kehityshankkeita
Yli tuhat yritystä on palauttanut koronatukia takaisin. Ylen selvityksen mukaan syinä ovat muun muassa puuttuvat hankeraportit ja tukien käyttö vääriin tarkoituksiin.
Yle pyysi tietoja Business Finlandin ja Ely-keskusten koronatukien takaisinmaksusta. Niiden perusteella on selvinnyt, että yli tuhat yritystä on joutunut maksamaan tukia takaisin. Osa on palauttanut tukia oma-alotteisesti.
Business Finland maksoi kehittämistukea yhteensä lähes miljardi euroa, josta on pyydetty palauttamaan noin prosentti eli 11 miljoonaa euroa.
BF:n kehittämistukea myönnettiin enintään 80 prosenttia kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Summasta maksettiin ensin 70 prosenttia ja loput siinä vaiheessa, kun projekti on loppusuoralla.
Ylen mukaan tähän mennessä päättyneistä noin 15 000 kehityshankkeesta palautuksia on pyydetty noin viidestä prosentista hankkeita.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää myönteisenä sitä, että takaisinperinnän kokonaismäärä näyttää jäävän melko pieneksi.
– On tietysti harmillista, että tukia joudutaan perimään takaisin. Vaikuttaa siitä, että ohjeistuksesta huolimatta kaikki yritykset eivät ole täysin sisäistäneet näitä kehitystukien tiukkoja ehtoja ja pandemian aiheuttamassa kriisissä rahaa on käytetty pakon edessä kuluihin, jotka eivät ole tukikelpoisia. Kokonaisuudessaan nämä tuet näyttävät kuitenkin oikeasti hyödyttäneen pk-yrityksiä.
Business Finland kontaktoi ohjeista yrittäjiä
Business Finlandin kehittämistuen ehtona on, että tukea ei saa käyttää projektin ulkopuolisiin palkkakustannuksiin. Kehittämistuen myöntämisen aikana Business Finland otti osaan yrittäjistä yhteyttä varmistaakseen, että ehdot olivat tiedossa. Uutisoimme vuoden 2020 huhtikuussa Metsäpalvelu Turusen yrittäjästä, joka sai tukea 100 000 euroa.
– Sieltä kysyttiin, mitä me aiomme tuen avulla tehdä. Business Finland halusi varmistaa, että tukea ei käytetä omien palkkojen maksuun. Mielestäni on hyvä, että tällaisia lisäkysymyksiä tehdään. Toivottavasti samaa on kysytty muiltakin hakijoilta, yrittäjä Tuomo Turunen kertoi tuolloin.
Ylen selvityksen perusteella yleisin syy palautusvaatimuksiin on ollut rahojen käyttäminen ehtojen vastaisesti esimerkiksi laitehankintoihin, palkkakuluihin tai koulutusmenoihin.
– Kustannukset, joita ei voitu hyväksyä, karsitaan rahoituksesta ja tuki maksetaan hyväksyttävien kustannusten mukaan, häiriötilannerahoituksesta vastaava BF:n johtaja Kari Komulainen kertoo Ylen haastattelussa.
Päällekkäisiä tukia ei hyväksytty
Ely-keskusten ja Business Finlandin koronatuet olivat ensimmäisiä tukimuotoja yrityksille koronapandemian rantauduttua Suomeen. Niiden jälkeen siirryttiin kustannustukimalliin. Kustannustukea on voinut käyttää nimensä mukaisesti kiinteisiin kuluihin ja palkkoihin.
Ely-keskuksille tukea on palautettu tai peritty Ylen selvityksen mukaan noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa noin 340 yritykseltä. Osa takaisinperinnöistä on aiheutunut siitä, että kehityshankkeisiin on käytetty vähemmän rahaa kuin tukipäätöksessä myönnettiin. Osa projekteista on keskeytynyt tai hankeraporttia ei ole tehty, mitkä niin ikään ovat olleet takaisinperinnän syynä. Osassa tapauksista yritys on saanut tukea sekä Business Finlandilta että Ely-keskukselta, mikä oli ohjeiden vastaista.
Ylen mukaan Business Finlandilla on selvityksessä tällä hetkellä noin 200 kehityshanketta, joissa yritykset eivät ole toimittaneet vaadittuja tietoja rahoituksen käyttämisestä.
Kuva: Getty images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
