Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tietoturva

Huijausten määrä on lisääntynyt – Viranomaistahot tai tunnetut palvelut toimivat usein huijareiden keppihevosina

Viime vuosina petosrikollisuuden eli erilaisten huijausten määrä on lisääntynyt, kun muun omaisuusrikollisuuden määrä on vähentynyt.

Elokuussa valmistunut Yrittäjägallup kysyi reilulta tuhannelta yrittäjältä vastauksia eri teemoihin. Yrittäjiltä kysyttiin muun muassa sitä, onko heidän yrityksensä joutunut huijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi.

Tulokset kertovat karua kieltä huijausten määristä. Viime vuosina petosrikollisuuden eli erilaisten huijausten määrä on lisääntynyt, kun muun omaisuusrikollisuuden määrä on vähentynyt.

Noin puolet suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes kaksi kolmasosaa oli joutunut huijatuksi tai sen yrityksen kohteeksi.

Kolmasosalle yrityksistä aiheutui huijauksesta rahallista vahinkoa.

– Vaikka vahinkosummat ovat tavanomaisesi pieniä, noin muutaman satasen luokkaa, on huijareiden saama kokonaishyöty usein merkittävä. Usein toimintatapaan kuuluu, että huijataan mahdollisimman monelta yrittäjältä pienempiä summia. Näin yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa polisiin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi, Suomen Yrittäjien lakiasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

– On erittäin valitettavaa, että rikolliset voivat toimia vapaammin tällä konseptilla, hän jatkaa.

Lakimuutos antoi huijareille uusia ideoita

Huijaustapoja on monia ja niitä syntyy koko ajan uusia. Usein huijaus paljastuu vasta, kun vahinko on jo tapahtunut.

Yksi tuore tapaus liittyy tuulisääntöjen muuttumiseen. Heinäkuun alussa verkkokaupan arvonlisäverotus muuttui niin, että alle 22 euron lähetysten verovapaus poistui.

Tämä muutos kirvoitti huijareilta uuden tavan lähettää valelaskuja. Huijari pyytää maksamaan 75 euroa tullimaksujen tasaamiseksi sekä koodista, jolla paketti voidaan toimittaa. Onneksi Yrittäjien jäsen hoksasi laskun epämääräisyyden, eikä ehtinyt maksaa turhasta.

– Uusia huijausmuotoja tulee koko ajan. Usein näissä on käytetty keppihevosena esimerkiksi viranomaistahoa tai muuta tunnettua ja käytettyä yritystä tai palvelua, kuten Postia tai pankkia Huijarit ovat kekseliäitä. Koska yrittäjät osaavat varoa jo niin sanottuja tavanomaisia huijauksia, yritetään harhauttaa uudella tavalla, Tiina Toivonen toteaa.

Vain osa rikoksista tutkitaan

Yrittäjägallupin vastauksista voi nähdä, että vain 20 prosenttia ilmoittaa huijauksesta poliisille. Mitä isompi yritys on, sitä todennäköisemmin se tekee ilmoituksen. Toivosen mukaan syitä tähän on useita. Jos menetetty summa on kovin pieni, kynnys rikosilmoituksen tekemiselle kasvaa. Huijarit ovat usein myös taitavia ja vetoavat yrittäjän kanssa tehtyyn sopimukseen, vaikka kyse olisi mitä ilmeisemmin rikollisuudesta.

– Syitä rikosilmoituksen tekemättä jättämiselle voi olla myös se, ettei poliisi ota tutkittavakseen kaikkia rikosilmoituksia. Gallupin tulosten mukaan vain kolmasosa ilmoituksista tutkitaan. Määrä on laskenut vuoden 2019 tuloksista, jolloin poliisi tutki lähes 40 prosenttia rikosilmoituksista, Toivonen sanoo.

Usein syyksi ilmoitetaan vahingon pienuus tai se, että kyse olisi sopimusriidasta osapuolten välillä.

Eroja alueittan

Gallupin tulosten valossa on selvää, ettei poliisin suhtautumisessa huijauksiin olla aina tyytyväisiä.

– Näyttää siltä, että tyytyväisyys on jakaantunut merkittävällä tavalla alueellisesti. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan lähes 70 prosentissa tyytyväisiä poliisin toimintaan, Uudellamaalla tyytyväisiä on ainoastaan 5 prosenttia. Näyttäisi siltä, että poliisien resurssit ja asenne huijauksia kohtaan vaihtelevat alueittain hyvinkin merkittävästi, Toivonen sanoo.

Suomen Yrittäjän on jo pitkään edellyttänyt, että valtiovallan johdolla on tehtävä yritysten kohtaamien petosten ja huijausten tilannekuva. Tämän jälkeen on keskusteltava avoimesti siitä, millä keinoilla petosrikollisuutta tulee suitsia.

– Yrittäjäjärjestöllä on tässä työssä merkittävä rooli, sillä me tiedotamme pienyrittäjiä erilaisista huijauksista ja neuvomme heitä, jos nämä ovat joutuneet rikollisten uhreiksi, Toivonen toteaa.

Yrittäjägallupiin vastasi 1040 yrittäjää 10.-24.elokuuta välisenä aikana. Kyselyn toteutuksesta vastasi tutkimusyhtiö Kantar.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi