Koronapassi vapauttaisi elinkeinovapautta – Joillekin yrittäjille kustannukset voivat nousta käyttöönoton esteeksi
Koronapassin kansallista käyttöä koskettava laki on eduskunnan käsittelyssä. Lain on määrä tulla voimaan lauantaina.
Tavoitteena on edistää elinkeinovapautta ja avata yhteiskuntaa vaihtoehtona viranomaisten asettamille rajoituksille. Suomen Yrittäjät on kannattanut koronapassia juuri elinkeinovapauden näkökulmasta.
Koronapassin, eli todistuksen saa, jos henkilöllä on kaksi rokotetta tai viimeisen kuuden kuukauden aikana sairastettu tauti tai alle 72 tuntia vanha koronatesti.
Koronapassi toimii älypuhelinsovelluksella, joka lukee koronatodistuksen QR-koodin. Koronatodistus löytyy Omakanta-palvelusta. Ikärajaksi tulee 16 vuotta.
Kenenkään välttämättömät palvelut eivät ole vaarassa ilman koronatodistusta. Se koskee pääasiassa kulttuuria, urheilua ja vapaa-aikaa.
– Koronapassi on vaihtoehto viranomaisen asettamille koronarajoituksille. Koronapassin merkitystä vähentää se, että sen käyttöönoton mahdollistaminen osuu nyt ajallisesti tilanteeseen, jossa rajoituksia on jo muutoinkin rokotekattavuuden nousun myötä lähdetty purkamaan. On kuitenkin tärkeää, että käyttöönotettavissa on tällainen keino, joilla elinkeinotoiminta voidaan pitää pyörimässä rajoitusten voimassa ollessa, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila kertoo.
Käytännön toteutus ja kustannukset huolettavat
Koronapassin voisi ottaa käyttöön vain, jos toimintaan muutoin kohdistuu rajoituksia. Koronapassi perustuu vapaaehtoisuuteen ja käyttöönotto on jokaisen toiminnanharjoittajan päätettävissä. Yrittäjillä on kuitenkin huolia koronapassin suhteen, sillä sovellus ja valvonta herättävät kysymyksiä. Joillekin yrittäjille se voi lisätä myös kustannuksia.
– Todistusten tarkastamiseen uppoavat kustannukset voivat muodostua monille yrityksille sen käyttöönoton esteeksi erityisesti, jos todistusten valvontaan pitää hankkia lisähenkilöstöä, Katila sanoo.
Hän näkee myös toisen ongelman lain valmistelussa.
– Tilojen sulkemista koskeva 58 g §:n mukainen viranomaispäätös ei ole vältettävissä koronatodistusmenettelyn avulla. Se on merkittävä puute koronatodistussääntelyssä, Katila toteaa.
