► Kolme hyvää asiaa sote-sovussa

► Sote-ratkaisun valinnanvapaus tuo uusia palveluita ja uusia yrityksiä

► Valinnanvapaus on köyhän etu

► Hoivaketjun johtaja: Pienillä yrityksillä edessä kasvun vuodet

► Ruotsissa terveyskeskusten määrä kasvanut kymmenillä — hoitoon pääsee lähes ilman jonotusta

► Valinnanvapaus voi parantaa sote-palveluita

► Professori: Miksi hyvin onnistunut lääkärikokeilu haudattiin?

---

► Terveys ja hyvinvointierot ovat suuret. Niiden kaventamisen pitää olla sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Toinen tavoite on palvelun laatu. Organisaatiot pitää valjastaa palvelemaan palveluja tarvitsevia ihmisiä eikä päinvastoin. Ruotsissa ja monissa muissa mais­sa se on toteutettu onnistuneesti lisäämällä ihmisten valinnanvapautta. Parhaat opit muualta voidaan soveltaa Suomeen, kunhan järjestelmän pohja on kunnossa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 22.4.2014

 

► Ruotsissa asiakkaan valinnanvapaus, kundval-järjestelmä, on levinnyt laajasti. Terveyspalveluissa hoitojonot ovat pienentyneet ja terveyskeskusten kokonaismäärä on lisääntynyt. Ruotsissa terveydenhoidon asiakas on kävelevä maksuseteli, joka tuo palveluntuottajalle yhteiskunnan määrittelemän hoitokorvauksen ja maksaa itse noin 15–20 euron käyntimaksun, kunnes noin 150 euron suuruinen maksukatto on täynnä.

Pekka Lith: Yksityiset sosiaali ja terveyspalvelut raportti, TEM, 2013

 

► Pohjoismaiden terveydenhuollossa on viime vuosina nähtävissä useita yhteisiä kehityskulkuja. Palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä väestöltään suuremmille järjestäjätahoille, joiden taloudellinen kantokyky ja osaaminen ovat aiempaa parempia.

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen eriytyvät ja palvelujen tuottajakunta laajenee ja monipuolistuu. Potilaiden asemaa ja hoidon asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Jonottamatta hoitoon -raportti, lokakuu 2013

 

► Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdottaa, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. Tämä tapahtuu laajentamalla ja monipuolistamalla perusterveydenhuollon tuottajakuntaa myös yksityiseen palvelutuotantoon, kohdistamalla työterveyshuollon palveluja erityisesti sen ydintehtäviin sekä kehittämällä hoitohenkilökunnan, yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden toimenkuvia yhtenä kokonaisuutena. THL:n ehdotuksessa valinnanvapaus valjastetaan kehityksen käyttövoimaksi.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Jonottamatta hoitoon -raportti, lokakuu 2013

 

► Jyväskylän kaupunki otti käyttöön palvelusetelit vuonna 2004 ja se on ollut palvelusetelin käytössä edelläkävijä. Asiakastyytyväisyyskyselyn (syksy 2011) mukaan 93 prosenttia asiakkaista oli erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 88 prosenttia koki, että palveluseteli tukee kotona asumista. 75 prosenttia koki, että hoito ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin.

Jyväskylän kaupunki 2012

 

► "Palvelusetelin käyttöönottoa vastustetaan vieläkin liian usein sillä verukkeella, ettei paikkakunnalla ole yrityksiä, jotka voisivat palveluja tuottaa. On selvää, ettei tarjontaa olekaan ilman kysyntää. Suomalainen yrittäjyys on kuitenkin niin ketterä ja idearikas laji, että kun kunta synnyttää kysyntää, synnyttävät pk-yritykset nopeasti laadukasta ja kilpailukykyistä tarjontaa."

Sosiaali ja terveysministeri Paula Risikko 25.1.2014