Sote-palveluiden valinnanvapaus — usein kysytyt kysymykset | Yrittajat.fi

Etsi

Sote-palveluiden valinnanvapaus — usein kysytyt kysymykset

  
Hallitus päätti, että osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Se mahdollistaa, että ihminen voi itse valita, käyttääkö julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa sitä käytetään soveltuvin osin. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019.

Hallituksen mukaan valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.

Hallitus ei vielä päättänyt valinnanvapauden yksityiskohdista. Nyt alkaa työ Suomen valinnanvapausmallin luomiseksi. Selkeä tavoite on se, että jatkossa suomalaiset voivat itse valita itselleen parhaimmaksi katsomansa palveluiden tuottajan.
Suomen Yrittäjät on koonnut tähän dokumenttiin valinnanvapauteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

 

Mitä on valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Valinnanvapauden perusidea on, että ihminen voi itse valita itselleen sopivimman sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden joukosta. Tämä lisää tuottajien välistä kilpailua. Kilpailu taas parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja auttaa hallitsemaan järjestelmän kustannuksia. Sote-palvelujen tasa-arvo lisääntyy (tästä lisää myöhemmin).
 

Miten valinnanvapausjärjestelmä toimii?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä eli sote-alue vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluja tuottavat useat erilaiset järjestäjän hyväksymät tuottajat: esimerkiksi julkisen sektorin palveluntuottajat, yritykset ja järjestöt.

Hallituksen mukaan valinnanvapaus on pääsääntö kaikissa perustason sote-palveluissa. Erikoistason sote-palveluissa valinnanvapautta käytetään soveltuvin osin. Järjestäjä myös hyväksyy tuottajat sekä määrittelee palvelusta maksettavan korvauksen. Asiakas valitsee itselleen sopivimman tuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Asiakkaalla pitää olla oikeus vaihtaa tuottajaa vapaasti.


Alkuun ñ

Mikä on perustason ja mikä erikoistason palvelua?

Perustason palveluilla tarkoitetaan nykyisen lainsäädännön mukaan kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eli perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Käytännössä siis terveyskeskusten ja kuntien sosiaalitoimen tarjoamia palveluja.

Erityistasolla tarkoitetaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yliopistollisissa ja muissa keskussairaaloissa tarjoamia erikoissairaanhoidon palveluja. Myös kehitysvammahuollon kuntayhtymien tarjoamat ja jotkut sosiaalihuollon (mm. päihdehuollon) palvelut kuuluvat tähän ryhmään.
 

Onko valinnanvapaus tasa-arvoista?

Kyllä. Valinnanvapauden idea on, että jokaisella on oikeus valita hänelle sopiva tuottaja. Asiakkaan maksama asiakasmaksu on useimmiten kaikille sama. Osassa sosiaali- ja terveyspalveluita asiakasmaksu on tulosidonnainen. On vielä määrittelemättä, miten asiakasmaksu Suomen valinnanvapausjärjestelmässä määräytyy.

Tällä hetkellä Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on usein epätasa-arvoinen. Palveluita voi joutua jonottamaan hyvin pitkään. Usein nopeimmin hoitoon pääsee yksityiselle sektorille, ja hoidosta korvataan noin 20 prosenttia KELA-korvauksen kautta. Asiakas maksaa itse 80 prosenttia. Tätä kanavaa käyttävät vain ne, joilla on varaa korkeisiin asiakasmaksuihin tai sairauskuluvakuutukseen.

Valinnanvapauden lisäämisen myötä kaikki kansalaiset ovat samalla viivalla eli pääsevät käyttämään samoja palveluja. Kun yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut saadaan käyttöön, parantaa tämä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa.
 

Osaavatko kaikki valita?

Valinnanvapauden toteutumiselle on esitetty Suomessa esimerkiksi seuraavia kriteerejä (mukaillen Jonsson & Virtanen 2013):

  • Asiakas tuntee oikeutensa
  • Asiakkaalla on riittävästi valinnanvaraa
  • Asiakkaalla on saatavilla riittävästi ja luotettavaa vertailutietoa valinnan vaihtoehdoista
  • Raha seuraa potilasta joustavasti ja oikeudenmukaisesti hänen valitsemalleen palveluntuottajalle.

 
On erittäin tärkeää, että valinnanvapauden laajentuessa ihminen saa tarvittaessa apua valinnan tekemiseen ja varmistetaan, että ihmisillä on valintaan tarvittava tieto. Tässä on hyödynnettävä myös digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Valinnanvapaus ei tarkoita, että valinta pitää tehdä itse. Jos potilas tai asiakas ei halua tehdä valintaa tai ei pysty siihen, valinta jää ammattihenkilöstön tehtäväksi. Myös omaiset ja läheiset voivat entiseen tapaan osallistua hoitoon ja päätöksentekoon. Ihmiset, jotka eivät esimerkiksi terveydentilansa vuoksi pysty valitsemaan palveluntuottajaansa itse, voivat saada apua läheisiltään tai julkiselta asioidenhoitajalta.


Alkuun ñ

Miten pidetään huoli palveluiden laadusta?

Lisääntyvän valinnanvapauden myötä palveluiden käyttäjä itse valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Mikäli palvelun laatu ei vastaa odotuksia, palveluiden käyttäjä todennäköisesti vaihtaa palveluiden tuottajaa. Lisäksi on päätetty, että julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi. Avoin vertailu takaa sen, että myös palveluiden laatu huomioidaan.
 

Miten turvataan pienten yritysten pääsy tuottajiksi?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voimakkaasti säännelty toimiala. Sääntelyn pienetkin yksityiskohdat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, toimiiko kilpailu, pääsevätkö uudet yritykset markkinoille ja onko pk-yrityksillä mahdollisuus menestyä.

Pienten yritysten pääsy tuottajiksi luo edellytyksiä riittävälle kilpailulle. Tämä pitää varmistaa, kun määritellään valinnanvapauden piiriin tulevia tuotteita ja palveluja ja kun luodaan hyväksymismenettelyä ja -kriteerejä. Pieniä yrityksiä, uusia yrittäjiä ja innovaatioita ei saa säädellä pois markkinoilta, vaan yrittäjyyden pitää antaa syntyä. Tästä hyötyvät kansalaiset.

Valinnanvapauslainsäädäntöä luotaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota markkinoiden syntymiseen ja niiden muodostumisen esteisiin, johtamiseen tuotannossa sekä tuotantorakenteen monipuolisuuteen. Vastuu tästä pitää antaa sote-palvelujen järjestäjälle eli sote-alueelle.
 

Tuoko valinnanvapaus säästöjä julkiseen talouteen?

Valinnanvapaus tuo säästöjä, koska erilaiset toimijat kirittävät toisiaan. Säästöjä laskettaessa on huomioitava valinnanvapauden kokonaisvaikutukset. SY:n selvityksen mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto.

On todennäköistä, että alussa peruspalvelujen menot kasvavat, koska palvelujen saatavuus paranee, ihmiset pääsevät hoitoon ja jonot purkautuvat. Toisaalta parempi saatavuus ja oikea-aikainen hoitoon pääsy peruspalveluissa tuottaa säästöjä erikoissairaanhoidossa.

 
Turvaako valinnanvapaus tasapuoliset ja hyvät palvelut tulotasosta, varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta?

Valinnanvapauden myötä kaikki kansalaiset pääsevät käyttämään samoja palveluja. Myös yksityisen kolmannen sektorin tuotantokapasiteetti ja saadaan yhteiskunnan käyttöön. Järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että uudet yrittäjät ja pienetkin toimijat pääsevät joustavasti tuottamaan palveluja. Näin on mahdollista turvata palvelut kaikkialle Suomeen.

 
Kuinka huolehditaan julkisen sektorin kustannusten hallinnasta? Miten varmistetaan, että yritykset eivät yhteiskunnan kustannuksella kahmi jättivoittoja hinnoittelemalla yli, teettämällä turhia tutkimuksia?

Valinnanvapausmallissa järjestäjä määrittelee tuottajan saaman korvauksen. Tuottajat eivät itse hinnoittele tuotteitaan. Korvauksen määrittelyssä on tärkeää huomioida myös hoidon vaikuttavuus.

Valinnanvapauden mukanaan tuoma kilpailu ja kilpailullinen vertailu parantavat laatua ja tuottavuutta sekä lisäävät innovaatioita. Varsinkin perustason palveluissa kilpailun auttaa myös kustannusten pitämistä hallinnassa.

Myös empiirinen tutkimus on vahvistanut, että sote-palvelut ovat laajasti talouden yleisten lainalaisuuksien piirissä ja että kilpailulla on tuottavuuden paranemisen kannalta olennaisissa seikoissa positiivinen vaikutus johtamiseen sekä terveydenhuollon vaikuttavuuteen.

Kilpailun hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät, jos kilpailun luoman rakenteellisen uudistumisen annetaan tapahtua eli varmistetaan erilaisten ja erikokoisten yritysten mahdollisuudet menestyä markkinoilla.


Alkuun ñ

 
Mistä palveluntuottajalle maksetaan?

Perusperiaate valinnanvapaudessa on, että raha seuraa potilasta hänen valitsemaansa hoitopaikkaan. Siihen, miten tuottajat saavat korvauksen, on olemassa useita erilaisia malleja. Korvaus voi määräytyä, suoritteiden, niiden laadun ja asiakkaiden määrän perusteella. Kaikki tuottajat saavat samasta palvelusta saman korvauksen.

Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausmallissa maakäräjähallinnon maksamat korvaukset ovat kaikille tuottajille samasta palvelusta samansuuruiset. Vanhojen ja sairaiden potilaiden hoidosta maksetaan enemmän kuin perusterveiden nuorempien potilaiden hoidosta. Ruotsissa potilaille asiakasmaksut ovat hoitopaikasta ja terveydentilasta riippumatta samat.

 
Maksetaanko yksityiselle ja julkiselle palveluntuottajalle samalla tavalla?

Kyllä. Kaikki tuottajat saavat samasta palvelusta saman korvauksen.

 
Onko valinnanvapaus sitä, että raha seuraa vain varakasta potilasta?

Ei. Jokaisella on oikeus valita, ja potilaille asiakasmaksut ovat hoitopaikasta ja terveydentilasta riippumatta useimmiten samat.

 
Miten palveluseteliä voitaisiin hyödyntää valinnanvapaudessa?

Nykyisen lainsäädännön puitteissa varmin tapa edistää valinnanvapautta sekä ”raha seuraa asiakasta” -periaatetta on lisätä ja laajentaa palvelusetelin käyttöä voimakkaasti. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole hyödyntäneet palvelusetelin mahdollisuuksia laajasti.

Palvelusetelijärjestelmää voidaan hyödyntää myös tulevassa valinnanvapausmallissa esimerkiksi säätämällä sote-alueille velvollisuus tarjota palveluseteliä aina vaihtoehtona omalle tuotannolle.

Palvelusetelijärjestelmää voidaan laajentaa nopeasti hyödyntämällä kuntien jo tekemä työ. Suomessa on käytössä lähes 500 erilaista palvelusetelituotetta, jotka voisivat toimia hyvänä pohjana valtakunnallisille palvelusetelituotteistuksille.

 
Mitä hyötyä palvelusetelijärjestelmästä on?

Kertyneiden kokemusten ja selvitysten mukaan palvelusetelijärjestelmällä on useita hyötyjä. Suomen Yrittäjien 30 suurimmalle kapupungille tekemän selvityksen mukaan hyötyjä ovat mm.:

  • Säästöt palvelutuotannon kustannuksissa.
  • Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen.
  • Säästöt myös investoinneissa ja tilakustannuksissa.
  • Palveluseteli helpotti henkilöstön rekrytointia ja antoi tilaa muulle työlle.
  • Kunnat näkivät myönteisenä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.
  • Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja.
  • Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä.
  • Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista.
  • Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palveluihin pääsi helpommin ja nopeammin.
  • Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui.
  • Kolmannessa kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli kasvatti yritysten määrää. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille.
     


Alkuun ñ

Miten valinnanvapaus toimii Ruotsissa?

 

Ruotsissa lainsäädäntö edellyttää, että maan maakäräjäalueet järjestävät perusterveydenhuollon palvelut ns. valinnanvapausjärjestelmien puitteissa. Maakäräjät hyväksyvät halukkaat perusterveydenhuollon tuottajat – julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tahot – neutraalilla hyväksymismenettelyllä. Hyväksynnän jälkeen potilaat voivat valita palvelujen tuottajista itselleen sopivimman. Potilaan oikeutta uuteen valintaan ei ole rajoitettu.

Järjestelmässä raha seuraa potilasta hänen valitsemalleen tuottajalle. Maakäräjähallinnon maksamat korvaukset ovat kaikille tuottajille samasta palvelusta samansuuruiset. Näin tuottajien odotetaan kilpailevan ensisijaisesti palvelujen laadulla, jolloin houkuttelevat tuottajat hyötyvät hyvästä laadusta taloudellisti.

Perusterveydenhuollon ohella maakäräjäalueet voivat halutessaan soveltaa valinnanvapausjärjestelmiä myös erikoissairaanhoidossa. Kunnat voivat päättää, soveltavatko ne valinnanvapautta vanhusten palveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa.

On huomattavaa, että ei ole olemassa yhtä Ruotsin mallia, vaan maakäräjien mukaisesti 21 valintajärjestelmää, joilla on erilaiset laskutusjärjestelmät, listautumisperiaatteet ja sopimukset. Laajimmin valinnanvapaus on käytössä viidellä maakäräjäalueelle: Tukholma, Västra, Götalandsregionen, Skåne, Halland ja Jönköping.

Vuoden 2015 alussa tuli voimaan Ruotsin uusi potilaslaki. Se takaa maanlaajuisen valinnanvapauden perusterveydenhuollossa ja avosairaanhoidossa. Potilaslaki siis laajentaa lainsäädäntöpohjaisen valinnanvapauden maakäräjäalueilta koko maata koskevaksi.

 
Miksi valinnanvapautta pelätään?

Vaikea kysymys. Valinnanvapaus asettaa kaikkien tuottajien palvelun avoimesti asiakkaan vertailtavaksi. Kilpailussa menestyminen vaatii jokaiselta tuottajalta jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja sparraamista sekä asiakkaan nostamista toiminnan keskiöön.

 
Kasvava kotihoidon tarve vanhusväestön keskuudessa luo suuria haasteita erityisesti syrjäisemmillä alueilla. Miten valinnanvapaus auttaa tässä?

Valinnanvapaus helpottaa myös tätä tulevaisuuden haastetta. Esimerkiksi Ruotsiin on syntynyt valinnanvapauden myötä 800 uutta, pääasiassa naisten perustamaa pienyritystä. Tämänkaltainen kehitys olisi myös Suomessa tervetullut apu ratkaisemaan kotihoidon kasvavaa tarvetta.


Alkuun ñ