Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kohti epämukavuusaluetta

Uudet asiat jännittävät, jopa pelottavat, ja laittavat ihmisiä epämukavuusalueille. Tämä on totta varsinkin nyt, kun elämme koronakriisin aikaa.

Ilman uudistumista tai epämukavuusalueelle joutumista kuitenkaan harvoin saa mitään uutta aikaan. Minulle yksi epämukavuusalue on ehdottomasti sellainen tilanne, jossa olisin halunnut saada aikaan paljon enemmän, kuin omat taidot ja tiedot ovat antaneet siinä tilanteessa myöden. Onko kyse perfektionismista vai kovista vaatimuksista itseään kohtaan, tiedä häntä, mutta epämukavuusalueita meiltä löytynee jokaiselta.

Jotta voisimme nauttia elämän helpoista jaksoista ja omimmista alueistamme, epämukavuusalueilla on hyvä jokaisen välillä vierailla.

Aloitin Varsinais-Suomen Yrittäjissä tapahtumakoordinaattorina tammikuun alussa. Jätin tutun ja turvallisen vanhan työn unelman perässä. Kävellessäni viimeistä kertaa ulos vanhalta työpaikalta mietin, että mitä sitä tuli tehtyä. Jättää hyvä ja tuttu uuden ja tuntemattoman takia? Hypätä epämukavuusalueelle ja haastaa itseään alalla, joka on itselle täysin uusi. Voisi kuvitella, että tältä on tuntunut myös monesta uudesta yrittäjästä polkunsa alussa. Kannattaako, osaanko, uskallanko, onko minusta tähän? 

Olen tehnyt aina ja paljon. Yhdistystoiminta on tullut verenperintönä vanhemmiltani ja olen ollut nuoresta saakka harrastuksissani aina mukana hallituksissa ja aktiiviporukassa. Olen toiminut tai toimin rahastonhoitajana, puheenjohtajana, toiminnantarkastajana, vapaaehtoisena, luottamushenkilönä, perustajana - jokapaikanhöylänäkin. Olen perustanut Ruskolle Liikennepuiston koko kunnan käyttöön, olen pyörittänyt MLL:n Perhekahvilaa, lähtenyt mukaan kunnallispolitiikkaan, olen sanonut tavattoman monta kertaa kyllä ein sijaan.

Olen siis hypännyt uuteen ja tuntemattomaan useammankin kerran harrastuksissa, mutta nyt tällä kertaa, kun kyseessä oli palkallinen työ, aiheutti se ylimääräisiä väristyksiä. Nyt ei olisi enää kyse vapaaehtoistyöstä, ei harrastustoiminnasta vaan työstä, josta minulle maksetaan palkkaa. Ensimmäiset viikot, ensimmäiset kuukaudet menevät aina oppiessa. On epämukavaa ”odottaa” onnistumisia, eli asioiden hallintaa, kun asioita oppii. Haluaisin tehdä heti ja nopeasti. Haluaisin hallita asiat saman tien ja sujuvasti. 

Hyppy uuteen ja tuntemattomaan työhön tapahtumakoordinaattoriksi on minulle kuitenkin unelmien täyttymys. Monen kotiäitivuoden ja yhdistystoiminnantäyteisen ajan jälkeen olen äärimmäisen ylpeä itsestäni, kun saan sanoa, että olen tehnyt harrastuksestani työn. Olen aina järjestänyt kaikkea: kilpailuja, tapahtumia, kokouksia. Nyt saan tehdä samaa, mitä olen vapaaehtoisena tehnyt vuosia, mutta nyt päätyökseni.  

Se epämukavuusalue, jolle olen joutunut, tekee minulle kuitenkin hyvää. Vähitellen opin ihmisiä, tapoja toimia, teknisiä ohjelmia. Tietoja alkaa tulla selkärangasta, tuntemattomista kasvoista tulee tuttuja ja asioiden hoito helpottuu. Pikkuhiljaa teen asioita enemmän itsenäisesti, hallitsen asiakokonaisuuksia ja kokonaiskuvaa. Ja epämukavuusalueesta tulee mukavuusalueeni. Ja varsinkin sitten, kun korona-ajan jälkeen minun ei enää tarvitse samaan aikaan toimia varhaiskasvattajana, opettajana ja suurtalouskokkina.

Voimia kaikille epämukavuusalueelle!

 

 

 

Niina Pekkala
niina pekkala varsinais-suomen yrittäjät tapahtumat tapahtumakoordinaattori

Niina Pekkala työskentelee Varsinais-Suomen Yrittäjien tapahtumakoordinaattorina. Hän vastaa aluejärjestön tapahtumien suunnittelusta ja tuotannosta sekä hoitaa yhteistyökumppanuuksiin liittyviä tehtäviä. Ota yhteys! >>