Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Suomi auki

Hallitus esitteli tänään tiistaina koronarajoituksien purkusuunnitelmaa. Hyvä niin. Suunnitelmat luovat uskoa valoisammasta kesästä. Pahiten moukaroitu ravintola-ala jäi kuitenkin huomiotta tilaisuudessa.

Ravintolat saivat tällä viikolla avata tiukoin rajoituksin yli kuuden viikon sulun jälkeen. Koronaepidemian leviämis- ja kiihtymisalueilla, eli myös Varsinais-Suomessa, alkoholitarjoilun päättyy klo 17 annettavaan valomerkkiin. Anniskelupaikat, kuten baarit, pubit ja yökerhot voivat olla auki kello 18:een, ruokaravintolat ja kahvilat sulkevat ovensa kello 19. Päivänsä voi siis aloittaa oluella, mutta työpäivän jälkeen lasilliset ovat kaukainen haave, pidemmän kaavan illallisesta nyt puhumattakaan. Monessa ravintola-alan yrityksessä ollaan katastrofaalisessa tilanteessa. Kassat ovat tyhjiä ja tukia ei ole saatu. Suurin osa ruokaravintoloiden myynnistä tehdään nimenomaan ilta-aikaan ja lounasmyynti on varsinkin kaupungeissa etätöiden vuoksi vähäistä.

Anniskelun salliminen edes kahdella lisätunnilla mahdollistaisi monessa ravintolassa illalliskattauksen ja siten töitä monelle. Arvoketju ravintolamaailmassa yltää pitkälle: ravintolayrittäjien ja keittiö- ja salityöntekijöiden lisäksi vailla työtä ja toimeentuloa ovat myös esimerkiksi paikalliset tuottajat, kuljettajat, siivousala, pienpanimot ja tukkurit. Kun töitä ei ole, hakeudutaan muualle toisille aloille. Jo nyt on nähtävissä merkkejä ravintola- ja catering-alan hakijamäärien romahtamisessa.

Kunnilta kädenojennuksia yrittäjille

Pitkittyneen koronakriisin hoidossa kunnilla on paikallisen yrittäjyyden ja elinvoiman kannalta merkittäviä mahdollisuuksia tukea yrityksiään. Moni kunta on tehnyt paikallisille yrittäjille kädenojennuksia: esimerkiksi Turussa on helpotettu terassien lupahakemuksia, jatkettu Tuomiokirkon yhteisterassia ja mahdollistettu yhä useammalle parkkipaikalle parklet-terassi. Kaarina puolestaan myöntää vuokrahuojennuksia ja tukiseteleitä koronasta kärsineille yrityksille ja on lyhentänyt kaupungin maksuajan yrityksille 30 vuorokaudesta 7 vuorokauteen.

Moni yrittäjä odottaa malttamattomana sulkemiskorvauksen haun aukeamista Valtiokonttorilta 12.5. Lisäksi valmisteilla on ehdotus tapahtumatakuusta. Ehdotettu tapahtumatakuu olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos viranomainen määräisi tapahtuman peruttavaksi, korvausta maksettaisiin etukäteen ilmoitetuista toteutuneista kustannuksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021, jonka jälkeen Valtiokonttori voisi mahdollisimman pian aloittaa tapahtumatakuun myöntämisen.

Koronapassi välttämätön tapahtuma-alalle

Tapahtuma- ja kulttuuri-alan ahdinko on tunnustettu ja alan kohtaloa yhteistuumin voivoteltu jo vuoden. Konkreettisia päätöksiä alan tukitoimista ja tapahtumatakuusta joudutaan odottamaan edelleen. Hallitus kuulemma jatkaa myöhemmin tänään (21.4.) neuvotteluja tapahtuma- ja kulttuurialan lisätuesta. Päätöksiä tarvitaan ripeästi ja kipeästi.

Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Arvioiden mukaan tapahtumateollisuuden menetykset vuoden 2020 osalta nousevat kokonaisuudessaan jopa 1,9 miljardiin euroon.

Yrittäjäjärjestö kannattaa koronapassin käyttöön ottamista. Se nopeuttaa yrityselämän toipumista ja antaa kansalaisille mahdollisuuksia palata kohti normaalia. Erityisen tärkeä se on juuri tapahtuma-alalle. Rokotuksen tai hiljattain negatiivisen koronatestituloksen saanut henkilö saisi passin myötä mahdollisuuden osallistua erilaisiin tapahtumiin. Rokotepassi ei ole keneltäkään pois, vaikka mahdollistaakin osalle nopeammin enemmän.

Parasta tukea yrityksille on, että ihmiset ostavat tuotteita ja käyttävät palveluita. Rokotepassin myötä yritykset saisivat aiemmin asiakkaita, jonka myötä toimintoja ja jopa työpaikkoja voitaisiin palauttaa. Vastaavia digitaalisia passeja on jo tarkoitus hyödyntää EU:ssa muun muassa matkailussa. Olisi vain järkevää laajentaa koronapassin hyödyntämistä myös palveluihin ja asiointiin.

Kolmella konkreettisella keinolla voisimme pelastaa kesän tapahtumatoiminnan: pitkään odotetun tapahtumatakuun toteuttamisella, koronapassin käyttöönotolla ja työterveyden täysimääräisellä mukaanotolla viimeistään silloin, kun rokotteita saadaan arvioiden mukaan lähiviikkoina yli miljoona.

Exit-strategia ei ole onnen oikotie

Exit-strategia on tervetullut ja luo toivoa paremmasta. Yritysten ahdinko ei lopu koronakriisin päättyessä vaan se jättää pitkät jäljet ulottuen yli vaali- ja hallituskausien. Pääministeri Marin kertoi rajoitustoimien purkusuunnitelman työstöön osallistuneen avoimen kansalaislausuntokierroksen lisäksi työmarkkinajärjestöjä ja kuntatoimijoita. Valmisteluun olisi ollut varmasti paikallaan ottaa myös oppositio vahvemmin mukaan. Parlamentaarinen yhteistyö on ollut aika tahmeaa. Nyt jos koskaan olisi laajalle konsensukselle ja yhteistyölle enemmän tilausta kuin koskaan aiemmin. Tarvitsemme yhdessä sovittuja toimia, jotka tukevat yritysten toipumista ja koronakriisin jälkeistä yhteiskunnan uudelleenrakentamista.

Rajoitustoimien jatkuessa vielä kuukausia on meillä päivä päivältä ja viikko viikolta aiempaa enemmän koronakriisin ja rajoitustoimien heikentämiä yrityksiä. Yksikin koronarajoitusten vuoksi menetetty elinkelpoinen yritys ja työpaikka on liikaa.

Tieto Stora Enson Kemin tehtaan sulkemisesta sai monet hallituspuolueiden edustajat julistamaan nopeita tukia, uudelleen kouluttautumista ja apua 670 työttömäksi jäävälle. Toivottavasti tällä samalla tarmolla tartutaan vihdoin ja viimein myös niiden kymmenientuhansien yrittäjien ja työntekijöiden tulevaisuuden turvaamiseen, jotka ovat yli vuoden kärsineet työnsä ja toimeentulonsa epävarmuudesta koronarajoituksien kourissa.

Jutta Wirén
jutta wirén varsinais-suomen yrittäjät

Jutta Wirén työskentelee Varsinais-Suomen Yrittäjissä elinkeinoasioiden päällikkönä. Hän vastaa muun muassa kuntavaikuttamisesta ja omistajanvaihdosten edistämisestä.