29.9.2017 klo 13:54
Uutinen

Vierailijablogissa Visma PPG – Työnantajan irtisanomisoikeudesta ja takaisinottovelvollisuudesta

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen taloudellis-tuotannollisesta syystä, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan kummankin kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen taloudellis-tuotannollisesta syystä, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan kummankin kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Korkein oikeus on 8.6.2017 antamassaan ratkaisussa KKO 2017:39 ottanut kantaa työnantajan oikeuteen irtisanoa työntekijä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ja samalla käyttää tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä. Asiassa oli kysymys siitä, mikä merkitys lyhytaikaisen lisätyövoiman käytöllä oli irtisanomisen laillisuutta arvioitaessa.

Työnantaja oli irtisanonut A:n toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen taloudellisista ja tuotannollisista syistä, koska A:n työtehtävät olivat olennaisesti ja pysyvästi vähentyneet. Työnantaja oli ennen irtisanomista ja sen jälkeen kuitenkin ottanut vastaavanlaisiin työtehtäviin tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä lyhyisiin määräaikaisiin työsuhteisiin.

A vaati työnantajayhtiöltä korvauksia työsuhteen perusteettomasta irtisanomisesta. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että se, että yhtiössä oli käytetty tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä, ei sellaisenaan osoittanut, että yhtiössä tarjolla ollut työ ei olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Käräjäoikeuden mukaan tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä ei voitu rinnastaa uusiin työntekijöihin, koska he olivat ainoastaan olleet tasaamassa ruuhkahuippuja. Irtisanomisten lisäksi yhtiö oli vähentänyt myös tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käyttöä. Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen, eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Korkein oikeus päätyi asiassa toisenlaiseen ratkaisuun kuin alemmat oikeusasteet. Korkeimman oikeuden mukaan yhtiöllä on lähtökohtaisesti ollut peruste vähentää työvoimaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Perustetta ei kuitenkaan ole silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Korkein oikeus katsoi, että tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä voidaan pitää uusina työntekijöinä, koska kunkin työntekijän työjakso on aina muodostanut oman määräaikaisen työsopimuksensa.

A:n irtisanomishetkellä yhtiössä on ollut tiedossa tai ainakin ennakoitavissa, että sesonkiaikana yhtiössä tulee olemaan A:lle soveltuvaa työtä tarjolla enemmän kuin lyhytaikaisesti ja satunnaisesti. Tästä johtuen yhtiön olisi Korkeimman oikeuden mukaan tullut tarjota A:lle tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden tekemään työtä.

Koska työnantajayhtiö oli laiminlyönyt työsopimuslain mukaisen velvollisuutensa tarjota A:lle hänelle soveltuvaa yhtiössä tarjolla ollutta työtä, yhtiöllä ei ollut Korkeimman oikeuden mukaan laillista perustetta työsopimuksen irtisanomiselle. Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisut, ja velvoitti yhtiön maksamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus liittyy nimenomaisesti tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottuihin työntekijöihin, koska irtisanominen on tällöin edellyttänyt työn vähentymistä pysyvästi. Jos samoja tai samankaltaisia töitä ilmaantuukin irtisanomisen jälkeen lisää, on niitä tällöin tarjottava aiemmin irtisanotulle työntekijälle (takaisinottoajan pituudesta täällä). Käytännössä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että irtisanotulla työntekijällä on etuoikeus ulkopuolisiin työntekijöihin nähden, eli hän syrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen hakijan. Takaisinottovelvollisuus ei lähtökohtaisesti ulotu määräaikaisiin työsuhteisiin.

Johtopäätöksenä Korkeimman oikeuden ratkaisusta sekä edellä takaisinottovelvollisuudesta kerrotusta voidaan todeta, että työnantajan velvollisuus tarjota työtä taloudellis-tuotannollisilla syillä irtisanotulle entiselle työntekijälleen on merkittävä, ja antaa voimakkaan suojan työntekijälle. Irtisanomisoikeus ei ole aina itsestään selvä, vaikka tarjolla olevien töiden määrä olisikin olennaisesti vähentynyt. Tilanteet edellyttävät useimmiten tapauskohtaista arviointia, ja asiantuntijan konsultoiminen jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi auttaa asian ratkaisemisessa siten, että pystytään välttymään mahdollisilta myöhemmiltä konflikteilta.

Kirjoittaja Josefiina​ ​Luoma,​ ​lakimies,​ ​OTM,​ ​Visma​ ​PPG​ ​Oy,​ ​+358​ ​​29​ ​080​ ​6571 Visma​ ​PPG​ ​Oy Visma​ ​PPG​ ​Oy​ ​on​ ​taloushallintoon,​ ​saatavienhallintaan​ ​ja​ ​lakipalveluihin​ ​erikoistunut​ ​yritys.​ ​Vuonna​ ​1993 perustetun​ ​yhtiön​ ​pääkonttori​ ​on​ ​Turussa​ ​ja​ ​muut​ ​toimipisteet​ ​sijaitsevat​ ​Helsingissä,​ ​Tampereella​ ​ja​ ​Porissa. Visma​ ​PPG​ ​työllistää​ ​80​ ​työntekijää,​ ​ja​ ​vuonna​ ​2016​ ​liikevaihto​ ​oli​ ​4,7​ ​miljoonaa​ ​euroa.​ ​Kotisivut:​ ​vismappg.fi