25.5.2021 klo 11:46
Uutinen

Yhä useampi kunta avaamassa ostolaskudatansa Varsinais-Suomessa

– Julkissektorin ostojen avaaminen avoimena datana ja saattaminen aiempaa laajempaan käyttöön hyödyttää koko yhteiskuntaa lisäten toiminnan avoimuutta, elinkeinoasioiden päällikkö Jutta Wirén huomauttaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjät toteutti kunnille kyselyn ostolaskudatan avaamisesta. Kyselyn perusteella tämän vuoden aikana ostolaskudatansa julkaisemisen käynnistävät ainakin Turun ja Loimaan kaupungit sekä Maskun kunta. Salossa ja Uusikaupungissa valmistelut ovat käynnissä ja julkaiseminen siirtynee vuoteen 2022.

– Varsinais-Suomen Yrittäjät on pitänyt pitkään esillä julkisten hankintojen merkitystä kuntien ja yrittäjien välisessä yhteistyössä. Yksi osa kokonaisuutta on ostolaskudatan avoimuus. Kunnan ostolaskudata paljastaa millaisiin palveluihin, urakoihin, tarvikkeisiin ja tavaroihin veroeurot kuntien ostoissa kuluvat ja toisaalta mahdollisuudet alueen pk-yrityksille olla mukana näissä hankinnoissa, Varsinais-Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Jutta Wirén sanoo.

Varsinais-Suomessa kaksi kuntaa, Lieto ja Paimio, ovat julkaisseet ostolaskudatan avoimena datana jo usean vuoden ajan.

– Julkissektorin ostojen avaaminen avoimena datana ja saattaminen aiempaa laajempaan käyttöön hyödyttää koko yhteiskuntaa lisäten toiminnan avoimuutta, Wirén huomauttaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjät kartoitti ostolaskudatan julkaisutilannetta kyselyllä maakunnassa datansa vielä julkaisemattomille kunnille (25 kuntaa) ostolaskudatan mahdollisen julkistamisen ajankohtaisesta tilanteesta kunnan päätöksenteossa. Kyselyyn vastasi 13 kuntaa.

Vastauksien mukaan päätös ostolaskudatan julkaisemisesta on tehty ja valmistelu on käynnissä Turussa, Loimaalla ja Maskussa. Lisäksi päätös julkaisemisesta on tehty Salossa ja Uudessakaupungissa. Viimeisimpänä ostolaskudatansa avasi Kaarinan kaupunki toukokuussa 2021.

Raisiossa, Paraisilla, Mynämäellä ja Kemiönsaaressa ei ole tehty päätöstä ostolaskudatan julkaisemisesta, mutta sisäiset virkamiestason selvittelyt datan julkaisemisesta on silti jo käynnistetty.

Kyselyyn vastanneista kunnista Laitila ja Kustavi totesivat, ettei päätöstä ostolaskudatan puolesta ole tehty, eikä valmistelua ole käynnissä. Yksi vastanneista kunnista (Nousiainen) oli tehnyt valtuustoaloitteen käsittelyn perusteella kielteisen päätöksen datan julkaisemisesta.

– Vaikuttaa siltä, että Varsinais-Suomen kuntien aktiivisuus ostolaskudatan julkaisemisessa on hyvällä tolalla ja seuraavan vuoden aikana voimme odottaa ostolaskudataa nykyisten julkaisijoiden lisäksi viideltä – kuudelta uudelta julkaisijalta, iloitsee Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo.

Varsinais-Suomen Yrittäjien johdolla perustetulla handata.fi-sivustolla kuka tahansa voi jo nyt selata yksittäisten kuntien ostolasku- ja hankintatietoja.

Palvelu mahdollistaa helpon ja nopean tavan monipuolisen markkinatiedon hankintaan kaikille talouden toimijoille, virkamiehille ja poliittisille päättäjille.

– Julkisen varojenkäytön avoimuus on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi ostolaskudatan julkistamisen ansiosta. Toki parannettavaa on vielä paljon, kuten julkisuuteen aika ajoin putkahtavat kohu-uutiset osoittavat. Avoimena datana julkistettavat tiedot eri viranomaisten ja muiden julkisten varojen käyttäjien ostolaskuista ovat yksi luotettava lähde varojenkäytön asianmukaisuuden seurannassa ja lisäävät äänestäjien ja päättäjien luottamusta kunnan varojenhoitoa kohtaan, Saariketo jatkaa.

Kuntaliitto on lähiaikoina julkistamassa uutta kunnille ja kuntayhtymille suunnattua ohjettaan ostolaskudatan avaamiseksi. Ostolaskudatan avaaminen entistä laajemmin on mukana myös Valtioneuvoston käynnistämässä hankintojen tiedolla johtamisen ohjelmassa. Parhaillaan ostolaskudatansa avoimena datana julkaisevat valtion virastojen ja laitosten lisäksi vajaa neljäkymmentä kuntaa, kaksi kuntayhtymää ja kaksi budjettitalouden ulkopuolista valtion laitosta, yhteensä siis noin sata organisaatiota.

– Ostolaskudatan julkaiseminen ei ole mitään rakettitiedettä. Tarvittava tieto löytyy helposti digitaalisessa muodossa julkisyhteisöjen taloushallintosovelluksista tai vastaanotetuista verkkolaskuista, Saariketo päättää.