Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Koulutus

Yrittäjät suosivat koulutussopimusta oppisopimuksen sijaan – ”Koulutussopimuksen kustannukset maltillisempia”

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus ja uudistamistarpeet ovat pitkään olleet tapetilla. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena pidetään työelämälähtöisyyden lisäämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintäänkin osan opinnoista suorittamista suoraan alan yrityksessä käytännön opetuksen parissa.

Yhdeksi suosituksi koulutusmuodoksi onkin noussut vuodesta 2018 käytössä ollut koulutussopimus, jossa yritys ja ammatillisen koulutuksen opiskelija solmivat määräaikaisen sopimuksen ilman työsuhdetta.  

Koulutussopimus on Suomen Yrittäjien aloitteesta käyttöönotettu oppimisen muoto, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja samalla suorittaa osan tutkinnostaan. Erona oppisopimukseen on, että työpaikan ja opiskelijan välillä ei solmita työsopimusta, eikä opiskelijalle makseta palkkaa.

Joustavuutensa ja pienempien kulujen johdosta koulutussopimus on ohittanut suosiossaan perinteikkäämmän oppisopimuksen, sillä jo reilu neljännes yrityksistä kertoo kouluttaneensa työntekijöitä koulutussopimuksen puitteissa. Oppisopimuksella työntekijöitä on kouluttanut n. 20 prosenttia yrityksistä.

Myös Maskun Talotekniikkatiimi Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Mika Nikula näkee koulutussopimuksessa etuja oppisopimukseen nähden.

– Koulutussopimuksen kautta tuleva opiskelija on saanut jo jonkinlaisen perusopetuksen oppilaitoksen puolelta. Oppisopimuksen ongelmana on, ettei alan perusosaamista ole välttämättä ollenkaan, mutta palkanmaksu alkaa ensimmäisestä päivästä lähtien. Mikäli ilmenee, ettei kaverista olekaan alalle, on kynnys työsopimuksen purkamiseen melko korkea, jos palkkaakin on ehditty maksamaan puoli vuotta, toteaa Nikula.

Juuri kouluttamisen kalleus hiertää yrittäjiä.

Tämä selviää Suomen Yrittäjien teettämästä kyselytutkimuksesta, joka kertoo, että 61 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on saanut koulutuskorvausta ja vain 33 prosenttia heistä on tyytyväisiä korvauksen määrään. Laki ei myöskään mahdollista koulutuskorvauksen saamista koulutussopimuksen yhteydessä.

Suomen hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistetaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi. Syyskuussa budjettiriiheen kokoontuva hallitus voi tuolloin korjata koulutuskorvaukseen liittyvät ongelmat ja mahdollistaa suuremmat korvausmäärät oppisopimuksen osalta sekä lisätä koulutussopimuksen korvauksen piiriin.

Mahdollisista kustannuksista huolimatta moni yritys pitää tärkeänä oppilaitosten ja työnantajien välistä yhteistyötä opiskelijoiden koulutuksessa.

– Mielestäni koulutussopimuksen osalta kustannukset ovat olleet yrityksellemme maltillisia, sillä kaikki varusteista lähtien on tullut koulun puolelta. Näen tärkeänä uusien tekijöiden kouluttamisen, sillä niin saamme osaavaa työvoimaa alalle. Samalla avautuu myös mahdollisuus palkata opiskelijoita myöhemmin töihin, kertoo Mika Nikula.

Ammatillisen koulutuksen laatu puhuttaa myös yrittäjien keskuudessa. Moni pelkää myös korona-ajan jättävän jälkensä opiskelijoiden ammattitaitoon, kun merkittävä osa opinnoista on jouduttu suorittamaan etäopetuksena ilman käytännön työskentelyä.

Noin 25 opiskelijaa oppisopimuksella/koulutussopimuksella kouluttanut Nikula näkee ammatillisessa koulutuksessa paljon kehitettävää. Sen sijaan oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön hän on tyytyväinen.

– Olen tehnyt paljon yhteistyötä mm. Turun AKK:n, ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilaitokset ovat aina olleet valmiita ottamaan vastaan palautetta ja kuuntelevat kehitysehdotuksia.

Nikulan mielestä ammatillinen koulutus ansaitsee arvon palautuksen.

– Ammatillinen koulutus vaatii kipeästi lisärahoitusta, jotta nykyistä tilannetta voidaan parantaa. Myös opetuspuolella on suuri resurssipula ja osaavia opettajia on vaikea saada, sillä yksityisellä puolella palkkaus on huomattavasti parempaa, toteaa Nikula.

Kaikkia ongelmia ei voi kuitenkaan ammatillisten oppilaitosten päälle kaataa.

– Kyllä ne työelämätaidot saadaan jo osittain kotikasvatuksen kautta. Jos kodista ei tule työntekemisen esimerkkiä, on sitä vaikeaa enää sisäistää ammatillisessa koulutuksessa.

 

 

Jutussa mainitun kyselytutkimuksen/Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.

Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tiedot kerättiin 23.5.–27.5.2021

 

 

Teksti: Inkeri Sundberg

Kuvat: Julius Konttinen