Etsi

Historia

Yrittäjien järjestäytyminen Kaarinassa

Kaarinan Yrittäjien ja kunnan yhteistyö alkoi vilkkaasti. Yhdistys toivoi kunnan pyytävän lausuntoja, perustettiin kunnan ja yrittäjien toimikunta. Yrittäjät esittivät kunnalle tavoitteensa, jolloin syntyi ensimmäinen elinkeinopoliittinen tavoiteohjelma. Kasvavassa Kaarinassa riittikin kehitettävää, ja kuntayhteistyö oli toimivaa.
Kaarinan Yrittäjillä oli edustajansa Varsinais-Suomen Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitossa. Etujärjestötyöstä tuli yksi Kaarinan yhdistyksen vahvuuksista. Yhteyksiä oli myös eduskuntaan, ja kauppa- ja teollisuusministerikin vieraili. Tuolloin Kaarinassa todettiin, ettei alueelle ollut syntynyt valtakunnallisesti merkittäviä tuotantolaitoksia, eikä vauras seutu ei saanut valtionosuuksia kuten heikommat alueet.

Kaarinan Yrittäjät on panostanut koulutustilaisuuksiin, mm. veroseminaari on järjestetty vuosittain. Koulutusta on ehditty antaa useilta aloilta, ja se on koettu tärkeäksi jäsenhuollon muodoksi. 2000-luvulla veroseminaarit on pidetty etelän auringossa. Myös yritysten ja koulujen yhteistyö on saanut uutta puhtia moneen otteeseen: viimeisin toimintamuoto on kouluissa annettava yrittäjyyskasvatus.
Syksyllä 1985 yhdistys luovutti kunnanjohtaja Erkki Kuuselalle arvokkaan hopeakäädyn. Lahjan toivottiin kannustavan hyviin suhteisiin jatkossakin.
Yhdistys sai toteutettua myös yrittäjätalon rakentamisen. Tätä varten perustettiin Kaarinan Yrittäjätalo Oy, joka hankki tontin linja-autoaseman läheltä Kiesikadulta. Kiinteistöyhtiöön kuului uudisrakennuksen lisäksi saneerattava osa. Yrittäjätalo valmistui 1990.

Y-messujen aikakausi

Yhdistys halusi esitellä paikallista yritystoimintaa ja virkistää elinkeinoelämää Kaarinan Y-messuilla. Messuja tehtiin talkootyönä suuren innostuksen saattelemana.
Y-messut järjestettiin seitsemän kertaa vuosina 1986-98. Näytteilleasettajia kertyi parhaimpina vuosina 150.
Messut kasvoivat suurtapahtumaksi, jonne tuli esiintymään valtakunnan huippuja. Kävijämäärä läheni kymmentätuhatta, eikä lamankaan annettu lannistaa. Vasta lamasta selvittyä Y-messut lakkasivat kiinnostamasta yleisöä ja paikallisia näytteilleasettajia siinä määrin, että niiden järjestämisestä luovuttiin.
Yrittäjäyhdistykseen on syntynyt myös alajaostoja. Vähittäiskaupan ja palvelusektorin yrittäjät olivat pohtineet toimia, joiden tarkoituksena oli saada kaarinalaiset – ja naapurikuntalaiset – asioimaan Kaarinassa. Palvelualan yrityksille oli eduksi tiivistää yhteistyötään. Vähittäiskaupan ja palveluelinkeinojen yrittäjien valiokunta Väpy aloitti vuoden 1987 alussa kampanjalla ”Kauppapaikkana Kaarina”. Samanniminen julkaisu ilmestyy edelleen. Niin Väpy kuin yrittäjät ovat olleet mukana joulunavauksessa ja lukuisissa muissa tapahtumissa.

Nummenniitty ja moottoritie kasvutekijöinä

Kaarinaan oli toivottu jäähallia jo kauan. Sen rakentamishankkeessa yrittäjäyhdistys oli erityisen aktiivinen. Jäähalli vihittiin käyttöön syksyllä 2003, ja talousvaikeuksista huolimatta se on osoittanut tarpeellisuutensa.
Nyt Kaarinan Yrittäjät ry. keskittyy yrittäjyyskasvatuksen ohella erityisesti Kaarinan eri liike- ja teollisuusalueiden kehittämiseen: Piispanristin, Krossin ja keskustan kehitysnäkymiä on puitu, tavoitteena lisätä alueiden vetovoimaisuutta.

Vireän yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Eero Hiekka, Olli Noramaa, Martti Talvitie, Leo Tauschi, Merja Liponkoski, Rainer Malmberg ja Tomi Kurkilahti. Jäsenmäärä oli vuonna 2006 n. 350 jäsentä.

 

Tiivistelmä Heli Teittisen kirjoittamasta 30-vuotishistoriikista