Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Historia

Yrittäjien järjestäytyminen Kaarinassa

Kaarina oli 1970-luvun puolivälissä toista maata. ”Paraisten tienhaarana” tunnetussa kunnassa sai palveluja vaatimattomaan tapaan: oli uusi virastotalo, Osuuskauppa, pankki, terveyskeskuksen vastaanotto, parturi – ja runsaasti rakentamatonta ympäristöä. Asukasmäärä oli vuoden 1976 lopussa 12 432 – nykyään n. 22 000. Kaupunki Kaarinasta tuli 1993.

Kaarina oli nykyistä selvemmin teollisuuspaikkakunta. Varsinkin Nummenniityn alueelle oli 1960-luvulta lähtien alkanut keskittyä konepaja- ja puuteollisuutta. Tuotantoa oli myös Piispanristillä. Verstaiden ohella Kaarinassa työllisti mm. panimo.

Yrittäjien järjestäytymisaste oli matala, mutta 1970-luvulla asiat muuttuivat: yrittäjien järjestäytyminen haki muotoaan ja alkoi syntyä paikallisyhdistyksiä.

Nykyisen Turun Yrittäjien edeltäjä Turunmaan Yrittäjät pyrki laajentamaan toimintaansa maakunnalliseksi, joten sen johto kehotti kaarinalaista Eero Hiekkaa käynnistämään paikallisyhdistyksen toiminnan myös Kaarinassa.

Kaarinalaiset yrittäjät kutsuttiin koolle 19.10.1976. Matkaan lähti 80 kutsua, mikä kokosi paikalle 24 yrittäjää. Kokouksessa tehtiin päätös Turunmaan Yrittäjät ry:n alaosastoksi liittymisestä. Kuukautta myöhemmin päätettiin yhdistystoiminnan muodosta. Ensimmäinen Kaarinan alaosaston toimikunnan kokous pidettiin 30.11.1976. Alkuun toimikunta 7-henkinen, nykyisin hallitukseen kuuluu 16 jäsentä.

Kaarinalaiset irtautuivat emoyhdistyksestä marraskuussa 1982. Tuolloin jäseniä oli reilut 60. Myös naisyrittäjät järjestäytyivät: Kaarinan Yrittäjänaiset ry. perustettiin 1980.

Kunta- ja muuta yhteistyötä

Kaarinan Yrittäjien ja kunnan yhteistyö alkoi vilkkaasti. Yhdistys toivoi kunnan pyytävän lausuntoja, perustettiin kunnan ja yrittäjien toimikunta. Yrittäjät esittivät kunnalle tavoitteensa, jolloin syntyi ensimmäinen elinkeinopoliittinen tavoiteohjelma. Kasvavassa Kaarinassa riittikin kehitettävää, ja kuntayhteistyö oli toimivaa.

Kaarinan Yrittäjillä oli edustajansa Varsinais-Suomen Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitossa. Etujärjestötyöstä tuli yksi Kaarinan yhdistyksen vahvuuksista. Yhteyksiä oli myös eduskuntaan, ja kauppa- ja teollisuusministerikin vieraili. Tuolloin Kaarinassa todettiin, ettei alueelle ollut syntynyt valtakunnallisesti merkittäviä tuotantolaitoksia, eikä vauras seutu ei saanut valtionosuuksia kuten heikommat alueet.

Kaarinan Yrittäjät on panostanut koulutustilaisuuksiin, mm. veroseminaari on järjestetty vuosittain. Koulutusta on ehditty antaa useilta aloilta, ja se on koettu tärkeäksi jäsenhuollon muodoksi. 2000-luvulla veroseminaarit on pidetty etelän auringossa. Myös yritysten ja koulujen yhteistyö on saanut uutta puhtia moneen otteeseen: viimeisin toimintamuoto on kouluissa annettava yrittäjyyskasvatus.

Syksyllä 1985 yhdistys luovutti kunnanjohtaja Erkki Kuuselalle arvokkaan hopeakäädyn. Lahjan toivottiin kannustavan hyviin suhteisiin jatkossakin.

Yhdistys sai toteutettua myös yrittäjätalon rakentamisen. Tätä varten perustettiin Kaarinan Yrittäjätalo Oy, joka hankki tontin linja-autoaseman läheltä Kiesikadulta. Kiinteistöyhtiöön kuului uudisrakennuksen lisäksi saneerattava osa. Yrittäjätalo valmistui 1990.

Y-messujen aikakausi

Yhdistys halusi esitellä paikallista yritystoimintaa ja virkistää elinkeinoelämää Kaarinan Y-messuilla. Messuja tehtiin talkootyönä suuren innostuksen saattelemana.

Y-messut järjestettiin seitsemän kertaa vuosina 1986-98. Näytteilleasettajia kertyi parhaimpina vuosina 150.

Messut kasvoivat suurtapahtumaksi, jonne tuli esiintymään valtakunnan huippuja. Kävijämäärä läheni kymmentätuhatta, eikä lamankaan annettu lannistaa. Vasta lamasta selvittyä Y-messut lakkasivat kiinnostamasta yleisöä ja paikallisia näytteilleasettajia siinä määrin, että niiden järjestämisestä luovuttiin.

Yrittäjäyhdistykseen on syntynyt myös alajaostoja. Vähittäiskaupan ja palvelusektorin yrittäjät olivat pohtineet toimia, joiden tarkoituksena oli saada kaarinalaiset – ja naapurikuntalaiset – asioimaan Kaarinassa. Palvelualan yrityksille oli eduksi tiivistää yhteistyötään. Vähittäiskaupan ja palveluelinkeinojen yrittäjien valiokunta Väpy aloitti vuoden 1987 alussa kampanjalla ”Kauppapaikkana Kaarina”. Samanniminen julkaisu ilmestyy edelleen. Niin Väpy kuin yrittäjät ovat olleet mukana joulunavauksessa ja lukuisissa muissa tapahtumissa.

Nummenniitty ja moottoritie kasvutekijöinä

Nummenniityn eli nykyisen Krossin alueelle oli viime vuosikymmenen alussa muodostunut vilkas yritysalue. Tulijoita oli niin paljon, etteivät tiejärjestelyt pysyneet kehityksen tahdissa. Kaarinantie houkutteli varteensa teollisuutta ja työpaikkoja. Kaavamuutoksella alueen yleisilme tasoittui. Palvelujen ja tarjonnan taso nousi, kun kaava salli alueella kaupankäynnin.

Lamasta huolimatta Kaarinalla oli imua uusien yrittäjien saamiseksi; pikemminkin huolena oli tonttipula. Elinkeinoilmoituksia tehtiin vuosittain noin sata. Tien varteen nousi liiketilaa, joka oli alkuun tyhjillään. Laman jälkeen jopa 10 000 neliön tyhjät tilat olivat hyödynnettävissä.

Moottoritien tulo oli sysäys, joka vei liike-elämää yhä tuottavampaan suuntaan. Kaarinantien läheisyyteen pyrittiin saamaan tontteja kaupan ja toimistoalan yrityksille, raskaampi teollisuus sijoittui lähelle Piikkiön rajaa. Tietyöt saatiin päätökseen ja uudet liittymät käyttöön vuonna 1995.

Tätä nykyä samainen Krossin alue elää voimakasta kehityksen aikaa, ja siellä on tuhansia työpaikkoja. Myös yrittäjien yhteenliittymä Krossin Yrittäjät on toiminnassa.

Kaarinan Yrittäjät on ollut alusta saakka mukana Kaarinan Kehitys Oy:ssä. Yhtiön toiminta käynnistyi uudelleen pari vuotta sitten. Sen tarkoituksena on Kaarinan elinkeinoelämän kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Kaupunki sai myös yritysasiamiehen.

Kaarinaan oli toivottu jäähallia jo kauan. Sen rakentamishankkeessa yrittäjäyhdistys oli erityisen aktiivinen. Jäähalli vihittiin käyttöön syksyllä 2003, ja talousvaikeuksista huolimatta se on osoittanut tarpeellisuutensa.

Nyt Kaarinan Yrittäjät ry. keskittyy yrittäjyyskasvatuksen ohella erityisesti Kaarinan eri liike- ja teollisuusalueiden kehittämiseen: Piispanristin, Krossin ja keskustan kehitysnäkymiä on puitu, tavoitteena lisätä alueiden vetovoimaisuutta.

Tiivistelmä Heli Teittisen kirjoittamasta 30-vuotishistoriikista.

Piikkiön Yrittäjät ry lakkautettiin vuodenvaihteessa 2018-2019 ja suurin osa jäsenistä liittyi Kaarinan Yrittäjiin.

Vireän yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Eero Hiekka, Olli Noramaa, Martti Talvitie, Leo Tauschi, Merja Liponkoski, Rainer Malmberg, Tomi Kurkilahti, Marja Vaiste, Johanna Saarinen, Marika Haataja ja Karoliina Heiskanen. 2021 puheenjohtajana aloitti Johanna Metsäranta. Jäsenmäärä oli vuonna 2020 n. 480 jäsentä.