Etsi

Työsopimuslain muutosesitykset kannustavat työllistämään - yksikään yrittäjä ei irtisano huvikseen

Hallitus lähetti eilen lausuntokierrokselle muutosesityksen työllistämiskynnyksen alentamisesta alle 20 työntekijän yrityksissä. Päätös huhtikuun kehysriihessä tehdyn linjauksen eteenpäin viemisestä on herättänyt runsaasti keskustelua. Tänään SAK:n lakimies Paula Ilveskivi kutsui hallituksen esittämää muutosta työsopimuslakiin ”pärstäkerroinpykäläksi”. Tällaisesta esitetyssä uudistuksessa ei kuitenkaan ole kyse.

Ensinnäkin on syytä muistaa, että vaikka muutoksen sisältö kohdistuu työsopimuslain irtisanomiseen liittyvien perusteiden ja menettelyiden helpottamiseen, todellisuudessa asiassa on kyse ennen kaikkea työllistämisen helpottamisesta. Siitä, että madalletaan rekrytointeihin liittyviä riskejä, jotta yritykset uskaltavat jatkossa palkata entistä enemmän. Siitä, että yritykset uskaltavat tarjota töille niille, joilla sitä ei tällä hetkellä ole. Kuten sisäministeri Kai Mykkänen eilen asian julkistamisen jälkeen totesi, työpaikan syntyminen vaatii aina, että työsuhteen solmiminen on mielekästä myös palkkaavalle yritykselle.

Tällä vuosikymmenellä useimmat työpaikat ovat syntyneet pieniin yrityksiin. Ja mitä pienempi yritys, sitä henkilökohtaisemmin yrittäjä tuntee jokaisen työntekijän. Pienissä yrityksissä jokainen työntekijä on avaintyöntekijä. Yksikään yrittäjä ei palkkaa työntekijää sen vuoksi, että voisi irtisanoa tämän. Päinvastoin, irtisanominen on yrittäjälle aina kova paikka. Lisäksi irtisanominen tuo aina yritykselle kustannuksia sekä tilanteen, jossa työnantajan on perehdytettävä uusi työntekijä työhön ja työyhteisöön. Yksikään yrittäjä ei siis nyt, eikä jatkossa irtisano huvikseen.

Ilveskivi toteaa blogissaan, että esityksellä hallitus asettaa palvelussuhteen päättämisen edellytykset kaltevalle pinnalle. Asia on itse asiassa päinvastoin. Nykyisessä oikeuskäytännössä työsopimuslain mukainen irtisanomisperusteen täyttymisen rima on asetettu äärimmäisen korkealle. Nyt esitettävillä muutoksilla toivottavasti pystytään tasoittamaan sitä kaltevaa pintaa, jolle työnantaja ja koko pieni työyhteisö joutuu tilanteessa, jossa rekrytointiin liittyvä riski realisoituu.

On äärimmäisen tärkeää, että niin pienissä kuin isoissa yrityksissä kehitetään työpaikkojen työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työpaikan johdon, esimiesten ja työntekijöiden tukea. Aina nämä keinot eivät kuitenkaan riitä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, tällaisissa tilanteissa työpaikan ilmapiiriä myrkyttävän työntekijän irtisanominen voi olla edellytys muiden työntekijöiden työnteon jatkamiselle, erityisesti pienissä työyhteisöissä. Uudistus ei siis tarkoita, että työnantaja voisi jatkossakaan mielivaltaisesti irtisanoa työntekijöitään, jos jonain päivänä naama ei satu miellyttämään. Samoin laissa säilyvät myös jatkossa kielletyt ja syrjivät irtisanomisperusteet.

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyt muutokset ovat tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Samalla on kuitenkin huomattava, että esitysluonnos ei kuitenkaan tuo muutosta nykylainsäädännön rakenteeseen. Lainsäädännössä säilyy edelleen vaatimus irtisanomisperusteen asiallisuudesta ja painavuudesta. Esitettävät muutokset kohdistuvatkin sen selkeyttämiseen, milloin nämä perusteet pienemmissä yrityksissä täyttyvät. Selkeintä olisi kuitenkin poistaa laista vaatimus irtisanomisperusteen painavuudesta ja edellyttää ainoastaan asiallista syytä. Tämä lisäisi oikeusvarmuutta ja helpottaisi lain tulkintaa.

Hallitus päätti eilen myös haudata toisen työsopimuslakiin suunnitellun muutoksen, jonka tarkoituksena olisi ollut helpottaa alle 30-vuotiaiden nuorten työllistämistä määräaikaisiin työsuhteisiin. Muutoksen toteuttamiseen ei löytynyt tarpeeksi vaikuttavaa ja yksinkertaista mallia. On totta, että keskustelussa esillä olleet mallit olisivat tehneet työlainsäädännöstämme entistä monimutkaisempaa ja monitulkintaisempaa.

Päätöstä arvioitaessa on kuitenkin syytä muistaa, että hallitusohjelman tavoitteena oli helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista. Nyt haudatun uudistuksen sijaan määräaikaisten työsopimusten tekemistä kannattaisikin helpottaa yleisesti. Silloin sillä olisi todellista vaikutusta työllistämisen helpottamisessa. Se olisi myös lain tulkitsemisen ja soveltamisen kannalta yksinkertaista.

Atte Rytkönen

asiantuntija

Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Atte Rytkönen
Atte Rytkönen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien asiantuntija.