Liiketoiminta kasvuun empatialla

1. Ihmisäly

Ihminen on älykäs ja kykenevä ratkomaan ongelmia. Äly ja vuorovaikutus kannattelevat yhteiskuntaa.

– Ihmisäly on sosiaalinen tapahtuma, ihminen löytää parhaat ratkaisut yhdessä ajatellen. Ihmisellä on enemmän sosiaalisia taitoja kuin muilla eläimillä, siksi ihmisellä on ollut jo varhain kyky tehdä yhteistyötä keskenään, kertoo Katri Saarikivi.

Kaipuu kumppanuuteen on syvällä ihmisessä. Ihmiset kaipaavat hyväksyntää ja vahvistusta itsetunnolleen.

– Työmme perustuu tavalla tai toisella siihen, että ratkaisemme toisten ihmisten ongelmia ja vastaamme toisten ihmisen tarpeisiin. Tuotteiden ja palvelujen arvoon vaikuttaa se, että vastaako ratkaisu olemassa oleviin tarpeisiin. Ihmisten tarpeet ja ongelmat ovat ehtymätön luonnonvara, toteaa Katri Saarikivi.

Hänen mukaansa inhimillinen ongelmanratkaisu on täydennetty teknologialla ja määrittyy sosiaalisesti.

– Ihmisten kannattaa keskittyä siihen mihin kone ei pysty, ja mitä on vaikea automatisoida. Tällaisia asioita ovat oppimiskyky, luova ajattelu, merkityksenanto sekä joustava ja kontekstuaalinen ajattelu.

2. Empatia ja vuorovaikutus (luottamus)

– Empatia on kykyä ratkoa ongelmia. Ongelmia kannattaa ratkoa yhdessä. Ihmisymmärrys on tärkeää, mutta ryhmän ymmärrys ja ongelmanratkaisutaito ovat suurempia kuin yksilöllä. Yhdet aivot eivät riitä, toteaa Katri Saarikivi.

Wunderin työntekijät ovat osallistuneet Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä tehtyyn tutkimukseen, jossa on selvitetty muun muassa empatian merkitystä työelämässä ja vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksessa Wunderin työntekijöiltä kysyttiin asioita, jotka he kokevat tärkeimmiksi työhön liittyvässä vuorovaikutuksessa. Listan kärkeen nousivat läsnäolo, jaettu ymmärrys ja luottamus.

– Pohdimme tutkimuksessa myös sitä, että miten näitä pystytään lisäämään videoneuvotteluihin. Samat haasteet voivat ilmetä myös kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi tavallisessa kokouksessa kännykän tai tabletin käyttö vie osallistujan läsnäolon pois itse kokouksesta, Saarikivi toteaa.

Tutkimusten mukaan aivojen rytminen toiminta synkronoituu yhteistyön aikana. On osoitettu, että läheiseksi koetun opettajan kanssa tapahtuu enemmän aivosynkkaa luennolla kuin vähemmän läheiseksi koetun opettajan kanssa. Vastaavaa aivosynkkaa ei ole kuitenkaan havaittu videoluentojen yhteydessä.

Empatiaan vaikuttavia tekijöitä ovat ymmärrys, teot (halu ja kyky auttaa) sekä kokemus (kyky jakaa kokemuksia). Myös mielikuvitus on tärkeä osa empatiaa. Ryhmässä olevien henkilöiden empatiataidot ennustavat kollektiivista älyä.

Tiimien menestystä ennakoivia tekijöitä ovat muun muassa psykologinen turvallisuus, sosiaalinen koheesio ja myönteinen suhtautuminen.

Saarikivi kertoi myös empatian merkityksestä potilastyössä. Lääkärin empatiakyvyn on todettu parantavan hoitosuhdetta, potilaan hoitoon sitoutumista ja jopa vauhdittavan potilaan paranemista.

Miten sitten lisätä empatiaa?

Luottamuksen syntyyn liittyvät aivoalueet ovat osin päällekkäin empatiaan liittyvien aivoalueiden kanssa.

Empatian (toisen asemaan asettumisen) herättelyn on todettu lisää luottamusta. Myös samankaltaisuuden kokemisen ja kaunokirjallisuuden lukemisen on todettu lisäävän empatiakykyä.

– Ihmisten välinen tahdistuminen lisää luottamusta. Tahdistumista on esimerkiksi sama asento kuin keskustelukumppanilla tai sama puheen rytmi. Myös kosketus ja oksitosiini lisäävät aivojen välistä synkkaantumista, kertoo Saarikivi.

Empatiaa estäviä tekijöitä ovat muun muassa internetin käyttö, stressi, ajanpuute, vastakkainasettelu, vastakkaiset arvot, yhteisen rytmin puute ja tiedonsaantiin liittyvät rajoitteet.

3. Organisaatio on teknologiaa

Organisaation sisältämät rakenteet voivat joko estää tai tukea laadukasta työntekoa.

Saarikivi painotti vuorovaikutussuunnittelun tärkeyttä. Organisaatioissa kannattaa pohtia mikä estää hyvää kontaktia ja entä mitkä voisi olla niitä konkreettisia asioita, joita organisaatiossa voisi tehdä empatian ja vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Tutkimuksessa, johon Wunderin työntekijät osallistuivat, korostui, että tyytyväinen työntekijä tekee hyvää liiketoiminnalle. Työtyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavia elementtejä olivat positiivinen ilmapiiri, hyvä yhteishenki, motivaatio eli halu tehdä ja onnistua, hyvinvointi, arvostuksen kokemus, itsetunto ja ammatillisen osaamisen kokeminen.

– Meille otettiin vuonna 2013 käyttöön positiivisen palautteenannon Hugs-sovellus. Jokainen työntekijä saa jakaa viikottain viisi halia työkavereilleen. Hugs on hauska ja tasa-arvoinen palautteenantotapa. Se on meillä sidottu bonusjärjestelmään, kertoo Talent Operations Lead Emma Mäkinen Wunderilta.

Juttu on kirjoitettu Turun Yrittäjien, Wunderin, Turun Seudun Osuuspankin ja Pohjola Sairaalan helmikuussa järjestämän tilaisuuden pohjalta. Tilaisuudessa oli puhujana aivotukija Katri Saarikivi.

Teksti: Terhi Haverinen
Kuva: Anne Aholainen