Suomen Yrittäjät: Askarruttaako ravintolatuki? Katso vastaukset yleisimpiin kysymyksiin – Yrittäjä kiittelee selkeitä ehtoja
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tarkempia vastauksia yleisimpiin ravintolatukea koskeviin kysymyksiin. Tuki tulee haettavaksi tänään perjantaina 5. kesäkuuta.
Myös Suomen Yrittäjät on kerännyt vastauksia yleisimpiin tukea koskeviin kysymyksiin:
Mihin ravintolani voi saada tukea / hyvitystä?
Hallituksen esittämä malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta. Uudelleentyöllistämisen tuella yritys voi saada tukea työntekijän työllistämiseen toiminnan käynnistyessä uudelleen. Tuen määrä on 1 000 euroa työntekijää kohden. Sen saamisen edellytyksenä on, että yritys maksaa työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeen kolmen kuukauden ajalta palkkaa yhteensä 2 500 euroa. Tukea voi saada kaikista työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin yritys ei saa samalta ajanjaksolta muuta tukea.
Hyvitys toiminnan rajoittamisesta tukee ravitsemisyrityksen mahdollisuuksia hoitaa juoksevia, joustamattomia kustannuksiaan. Hyvitystä on siis mahdollista saada rajoituksen voimassaolopäiviltä (4.4.–31.5.2020). Juoksevia, joustamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi sähkö- ja lvi-laskut sekä tilavuokra. Hyvitystä ei voi saada ainehankinnoista tai palkoista eikä investoinneista.
Koska tukea voi saada?
Uudelleentyöllistämisentuen saaminen edellyttää sähköisen hakemuksen tekemistä. Hakemuslomakkeet ja hakuohjeet ovat saatavilla lain voimaantulon jälkeen sekä suomi.fi-portaalista että KEHA-keskuksen sivuilta (www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus). Hakemus on jätettävä viimeistään 31.8.2020. Hakemukset pyritään käsittelemään mahdollisimman nopeasti ja ne laitetaan maksuun heti, kun päätös tuen myöntämisestä on tehty. Käsittelyajat vaihtelevat sen mukaan, miten hakemukset ajoittuvat hakuajanjaksolle.
Mitä minun on tehtävä, jotta saan tukea?
Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Jos yritys on sisällytetty joukkomaksatukseen, yrittäjältä ei edellytetä mitään omia toimia.
Hyvitys myönnetään hakemuksesta osalle yrityksiä, kuten muita koronaperustaisia tukia Business Finlandilta tai ELY-keskukselta hakeneille yrityksille. Hakemuksen käsittelee ja hyvityksen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). KEHA-keskus viestii erikseen päivästä, jolloin hakukanava on käytössä.
Yrittäjä ilmoittaa hakemuksessa seuraavat asiat:
– Tavanomaiset yritystunnistetiedot, tiedot alv-myynnistä vuoden 2020 tammi-, helmi- ja huhtikuulta sekä tiedot muista koronaperusteisista tukihakemuksista.
Hyvitys maksetaan kahdessa erässä yrityksille, joille se suoritetaan joukkomaksatuksena. Ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti, ja siinä hyödynnetään tietoa tammi-helmikuun yrityskohtaisesta myynnistä. Toinen erä hyvityksestä on tarkoitus maksaa kesäkuun loppupuolella. Se perustuu tietoihin huhtikuun myynnistä, jotka saadaan vasta kesäkuun puolenvälin arvonlisäveroilmoituksista.
Miten hyvitys lasketaan?
Esimerkki: Yrityksen arvonlisäveroilmoitusten mukainen kuukausimyynti on ollut tammi-helmikuussa 100 000 euroa. Myynti on huhtikuussa 75 prosenttia pienempi. Hyvityksen määräksi tulee 11 250 euroa kuukaudessa.
Tammi/helmikuun kuukausimyynti (vertailuluku) * 0,75 (myynnin lasku) * 0,15 (hyvitysosuus) = hyvityksen määrä.
Paljonko tukea voi enimmillään saada?
Tukea myönnetään enimmillään siitä kokoaikaisia työntekijöitä vastaavasta määrästä, joka työskenteli yrityksessä ennen kriisin alkua. Tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä. Valtiontukisäännösten nojalla mikään konserni ei voi saada enempää työllistämistukea kuin 0,8 miljoonaa euroa.
Voiko ravintolani saada sekä tukea että hyvitystä?
Yrittäjä voi saada sekä tukea työllistämiseen että hyvitystä kustannuksista. Hyvityksen saaminen ei edellytä työllistämiseen perustuvan tuen hakemista. Työllistämistuki ei pienennä hyvitystä toiminnan rajoittamisesta, eikä myöskään hyvitys pienennä työllistämistukea.
Uudelleentyöllistämisen tuki askarruttaa. Onko työsuhteen laadulla siihen merkitystä?
Hallituksen esityksen mukaan uudelleentyöllistämisen tuen myöntämisessä ei ole merkitystä, minkälaisessa työsuhteessa työntekijät ovat ravitsemisyritykseen. Ainoastaan kolmen kuukauden ajalta maksettavien palkkojen määrä vaikuttaa siihen, voidaanko henkilöstä maksaa tukea vai ei. Tuen pohjana olevien henkilöiden enimmäismäärä määritetään laskennallisesti kokoaikaisia työntekijöitä vastaavaksi määräksi, mutta senkään määrittämisessä ei ole merkitystä, onko pohjatietona käytettävä palkkasumma koostunut kokoaikaisten vai osa-aikaisten työntekijöiden palkoista.
Uudelleentyöllistämisen tuen ulkopuolelle on kuitenkin rajattu ne henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa ravitsemisyritykseen. Näin ollen tuen enimmäismäärän tai työllistetyistä maksetun tuen määrässä ei huomioida mahdollista vuokratyövoiman tai alihankinnan käyttöä.
Mihin perustuu yläraja toiminnan rajoittamisesta aiheutuneen tuen myöntämisessä?
Ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat paljon. Hyvityksen määrä vaihtelee siten merkittävästi, koska se määräytyy toiminnan laajuuden mukaan.
Hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Hyvityksen määrä määräytyy yrityksen myynnin muutoksesta yksittäisenä kuukautena: vain muutoksen mukainen osuus joustamattomista juoksevista kustannuksista hyvitetään. Hyvityksellä ei kompensoida myynnin laskua, jota hyödynnetään laskennallisesti hyvityksen määrittelyssä.
Hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa ja enintään 15 prosenttia myynnin laskusta. Kohtuullisen hyvityksen osuus perustuu käsitykseen, että joustamattomien juoksevien kustannusten osuus ravitsemisalalla on noin 30 prosenttia. Näistä kuitenkin hyvitetään vain puolet.
Malliin sisältyy lisäksi leikkuri. Yrityksille, joilla tammi-helmikuun keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan ylittävältä osalta viisi prosenttia.
Leikkurin ja liikevaihtorajojen johdosta suuret alan toimijat, joilla on esimerkiksi useita kymmeniä ravintoloita, saavat suhteessa vähemmän kuin pienet toimijat. Leikkurin ja liikevaihtorajojen tarkoituksena on varmistaa se, etteivät hyvitysmäärät nouse suurten toimijoiden kohdalla kohtuuttoman suuriksi. Lisäksi kaikkein suurimmilla toimijoilla on enemmän neuvotteluvoimaa muun muassa joustamattomien kustannusten alentamiseksi.
Jos ravintolani on saanut Business Finlandin tai Ely-keskuksen kehittämistukea, vaikuttaako se ravintolatukeen tai hyvitykseen?
Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessa, jos se on hakenut tai sille on myönnetty muuta tukea palkkauskustannuksiin kohdistuen osin tai kokonaan sulun jälkeisten kolmen kuukauden ajanjaksolle. Yrityksen saamat muut tuet palkkauskustannuksiin huomioidaan myönnettävän uudelleentyöllistämisen tuen perusteena olevien henkilöiden määrässä.
Hyvityksen määrässä huomioidaan mahdolliset ELY-keskuksen tai Business Finlandin tuet.
Mistä tiedän, onko yritykseni mukana joukkomaksatuksessa vai ei?
ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) verkkosivuille tulee palvelu, jossa yrittäjä voi tarkastaa, onko hänen yrityksensä mukana joukkomaksatuksessa vai ei. Palvelu perustuu Y-tunnuksen käyttöön.
