Varapuheenjohtajan terveiset: Sitä saa mitä tilaa – vai saako?
Menneen kesän ja alkusyksyn aikana tiedotusvälineissä on käsitelty runsaasti julkisen sektorin hankintoja, niin kilpailuttamisen kuin avoimen tiedottamisen näkökulmista. Syytä onkin, sillä maakuntamme kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja julkisen sektorin muut organisaatiot käyttävät vuositasolla ostoihinsa yhteensä runsaat kolme miljardia euroa.
Maakunnan suurin julkinen ostaja Turun kaupunki sidosyksiköineen käytti viime vuonna (2019) edellä mainitusta summasta noin kolmanneksen eli runsas miljardi euroa. Toisena tulee Varsinais-Suomen ELY-keskus noin 550 miljoonan hankintoineen ja kolmantena Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri noin 350 miljoonan euron ostoineen. Edellä kerrottu ostopotentiaali kiinnostaa erityisesti maakunnan elinkeinoelämää, alueen yrityksiä ja yrittäjiä sekä veronmaksajia.
Tiedotusvälineissä on nostettu esiin erityisesti julkiset hankinnat, joiden kilpailuttaminen ja toteuttaminen ei aina ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Menemättä nyt yksityiskohtiin, niin yleisellä tasolla voidaan todeta, että hankinta- ja osto-osaamisessa on parannettavaa. Erityisesti markkinatiedon hyödyntäminen hankintojen valmistelussa ja hankintojen jakaminen kilpailutuksissa pienempiin osiin, ovat jääneet pääosin hyödyntämättä. Markkinatiedon puute on johtanut virheellisiin olettamuksiin niin toimittajaehdokkaista kuin ostettavista tuotteista ja palveluista sekä kilpailun rajoittumiseen vain muutamien suurten toimijoiden väliseksi.
Ostopotentiaalin osittainenkin käyttäminen siten, että julkissektorin hankinnat ja kilpailutukset toteutetaan harkiten ja osaavasti hyödyntämällä markkinatietoa, tuottaa positiivisia tuloksia niin hankintojen tekijöille, kuin niille palveluita, tavaroita tai urakoita tuottaville yrityksille. Maakunnan kuntien elinvoima vahvistuu, kun hankinnat kilpailutetaan ammattitaitoisesti osiin jakamalla ja huomioimalla markkinoilla toimivien yritysten mahdollisuudet tarjota palveluitaan ja tuotteitaan julkiselle sektorille. Näin toimien mahdollistetaan yhä useamman hankinnan kilpailuttaminen niin, että maakuntamme omat yritykset voivat menestyä tarjouskilpaluissa ja hankinta voidaan tehdä omassa maakunnassa toimivilta yrityksiltä.
Usein esitetty väite, että hankintalaki olisi este järkevien hankintojen tekemiseen, ei pidä paikkaansa. Hankintalaki ei määrää mitä ja keneltä eikä millaisin ehdoin ostetaan, vaan niistä päättää yksinomaan hankinnan tekijä. Hankintalaki määrittää ainoastaan menettelytavan – ei muuta. Kaikki muu on hankinnan tekijän päätettävissä.
Paras tapa toteuttaa julkiset hankinnat on markkinaosapuolien mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä yhteistyö hankintojen valmistelussa. Yksi tätä päämäärää tukeva toimintamalli on hankintoihin ja ostoihin liittyvien historia-, tausta- ja tilastotietojen julkaiseminen avoimena datana. Viime aikoina julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin laajalti mm. julkisen sektorin organisaatioiden ostolaskudatan julkaiseminen avoimena datana. Varsinais-Suomessa ostolaskunsa avoimena datana julkaisevat tällä hetkellä ainoastaan Liedon kunta ja Paimion kaupunki. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tällä hetkellä maakunnassamme ostolaskujensa julkistamista harkitsevat ainakin Turun kaupunki ja pari pienempää kuntaa. Maakuntamme suurimman kaupungin ostolaskutietojen julkistaminen tehostaisi merkittävästi markkinoiden toimintaa ja toimisi kannustavana esimerkkinä muille, joten toivotaan hankkeen ripeää etenemistä ja muiden maakuntamme kuntien seuraavan esimerkkiä.
Jorma Saariketo
Turun Yrittäjät
varapuheenjohtaja
