Jätehuolto - Ympäristötietoa - Yritystoiminnan ABC - yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Energia Ja Ymparisto > Ymparistotietoa

Etsi

Jätehuolto

Tältä sivulta löydät tietoa jätehuollosta seuraavista aiheista:

 

Jätehuollon järjestäminen

Jätehuollon järjestäminen on jätelain mukaan ensisijaisesti jätteen haltijan velvollisuus. Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto on määritelty jätelain 32. pykälässä. Kunnan on järjestettävä jätehuolto vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvälle jätteelle. Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely.

Kunnan on järjestettävä jätehuolto yhdyskuntajätteelle, joka syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa, myös siltä osin kuin kyse on yksityisestä yritystoiminnasta. Kunta järjestää jätehuollon myös yhdyskuntajätteelle, joka syntyy, valtion, kuntien, seurakuntien sekä julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhdistysten toiminnasta. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

Elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte on pääsääntöisesti kunnan jätehuollon ulkopuolella. Yritykset, kaupat, yksityinen palvelutoiminta ja teollisuus- ja tuotantolaitokset vastaavat itse jätehuollostaan ja hankkivat palvelut haluamiltaan palveluntarjoajilta. Yrityksen ja yhteisön tehtävänä on tunnistaa, lajitella ja varastoida sekä toimittaa toiminnassaan syntyneet jätteet ja vaaralliset jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on siihen tarvittavat luvat. Palveluja saavat tarjota vain ne yritykset, joiden toiminta on rekisteröity jätehuoltorekisteriin.

Kunnan vastuulle ovat perinteisesti kuuluneet kuitenkin ns. kivijalkayritysten jätteet, joita ovat asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntyvät muut kuin vaaralliset jätteet, jotka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat asumisessa syntynyttä jätettä ja jotka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan keräyspaikkaan.

Lisäksi kunta on 1.6.2014  päättyneen siirtymäjakson jälkeen vastannut myös yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämistä. Säännös ei ole poikkeukseton. Yritys voi hakemuksesta vapautua yhdyskuntajätteensä luovuttamisvelvollisuudesta, jos jätettä ei synny suuria määriä ja se voidaan hoitaa yhdessä muun kiinteistön jätehuollon kanssa. Lisäksi edellytetään, ettei yritykselle annettu oikeus jätteisiinsä aiheuta vaaraa ja haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Nykyisessä 1.5.2012 voimaan tulleessa jätelaissa on toinenkin säännös, joka antaa kunnille tietyissä tapauksissa oikeuden yritysjätteisiin. Edellytyksenä on, että yritys nimenomaisesti pyytää kunnalta jätehuollon palvelujen järjestämistä sen vuoksi, ettei markkinoilla ole saatavilla kohtuullisesti yksityistä jätehuoltopalvelua. Jos kysymyksessä on jatkuvaluonteinen palvelu, kunta voi tehdä sopimuksen palveluntuottamisesta yrityksen kanssa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lain mukaan kunta ei toimi kilpailullisilla markkinoilla hoitaessaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoa tämänkaltaisissa tapauksissa. Muuten kunta vastaa edelleen julkisessa toiminnassa sekä asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongelmajätteen jätehuollosta (yhdyskuntajätteet).

Eräiden jätteiden osalta tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaavat käytöstä poistetun tuotteen jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Tällöin puhutaan tuottajavastuusta. Suomessa on käytössä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, romurenkaita, romuajoneuvoja, keräyspaperia ja pakkauksia koskevat tuottajan vastuun periaatteella toimivat jätehuoltojärjestelmät. Tuottaja­vastuu ulottuu myös paristojen ja akkujen sekä sellaisia sisältävien ajoneuvojen ja laitteiden jätehuoltoon.

Jätehuollon järjestämisvastuut voidaan siis jakaa kolmeen ryhmään:

  • Asumisessa syntyvät ja niihin ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavat muut kuin ongelmajätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla.
  • Elinkeinotoiminnan jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on jätteen tuottajan vastuulla, edellä mainituin poikkeuksin.
  • Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet, joiden jätehuollon järjestämisestä vastaavat kyseisten tuotteiden valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat.
     

Jätteenkuljetus

Kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte on mahdollista jatkossakin kuljettaa kiinteistöiltä joko kunnan järjestämänä (kunnan malli) tai markkinalähtöisesti niin, että kiinteistön haltija sopii kuljetuksesta suoraan kuljetusyrityksen kanssa (kiinteistön haltijan kilpailuttama malli). Jälkimmäinen kuljetusmalli vastaa entistä sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää. Kunnan järjestämässä jätteen kuljetuksessa kunta pääsääntöisesti tilaa jätteen kuljetuspalvelut yksityisiltä kuljetusyrittäjiltä kilpailuttamisen jälkeen. Sopimusperusteisessa eli kiinteistön kilpailuttamassa mallissa jätteen haltija sopii jätteen kuljetuksesta suoraan kuljetuksensuorittajan kanssa. Järjestelmille on asetettu tiettyjä edellytyksiä, jotka jätehuoltoviranomaisen tulee ottaa huomioon kuljetusjärjestelmistä päätettäessä. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, ellei asiasta ole muuta sovittu.

Kiinteistön valitsemassa kuljetusjärjestelmässä kotitaloudet asiakkaina voivat itse päättää haluamastaan hinta-laatusuhteesta ja kuljetusyritykset kilpailevat koko ajan markkinoilla asiakkaistaan. Sopimusperusteisen järjestelmän etuja ovat asiakaslähtöisyys ja joustavuus ja se mahdollistaa investoinnit jätehuollon pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä uusien teknologioiden kehittymiseen. Asiakkaan valintaan perustuva järjestelmä liittyy useimmiten paikalliseen yrittäjyyteen ja siten kiinteistön kilpailuttama malli tukee myös kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kunnan kilpailuttamassa mallissa kiinteistöt eivät voi itse valita palveluntarjoajaa, vaan kunta tai sen perustama jätelaitos kilpailuttaa jätteenkuljetukset keskitetysti asukkaiden puolesta.

Jos kunnassa päätetään siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, tulee järjestelmän vaihtamiselle asettaa 3–5 vuoden siirtymäjakso. Siirtymäjakson aikana kunnassa on voimassa sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä. Jätteenkuljetusyritysten suojaamiseksi on suositeltavaa, että siirtymäjakso olisi mahdollisimman pitkä.

Pakkausjätteen kuljetuksissa noudatetaan tuottajavastuuta. Pakkausala voi halutessaan järjestää alueellisen keräyksen lisäksi kiinteistökohtaisen pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Jos pakkausala ei ryhdy keräämään erilliskerättyä pakkausjätettä kiinteistöiltä, voi kunta järjestää jätteen kuljetuksen. Ellei kuntakaan huolehdi tällaisen jätteen kuljettamisesta, kiinteistön haltija voi itse tilata sopimusperusteisesti kuljetuksen yksityiseltä yrittäjältä. Pakkausjäte tulee kuitenkin aina toimittaa tuottajalle.  

 

Vaaralliset jätteet

Vaarallisilla jätteillä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä.

Jätelain mukaan vaarallisen jätteen haltija vastaa jätteistään, kunnes ne on toimitettu asianmukaiseen käsittelypaikkaa tai luovutettu vastaanottajalle, jolla on jätelupa. Ongelmajätteet on käsiteltävä vaarattomaksi niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen tuottajalla on velvollisuus olla selvillä tuottamansa jätteen laadusta, määrästä, syntyperästä sekä jätteen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vaaralliset jätteet asettavat haitallisuutensa vuoksi erityisiä vaatimuksia jätteen kuljetukselle ja kä­sittelylle.

Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Muussa toiminnassa, kuten teollisuudessa, syntyneiden vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestäminen on ensisijaisesti jät­teen haltijan velvollisuus.

Yrityksen johdon tulee olla selvillä yrityksessä käytössä olevista aineista ja niiden vaarallisuudesta. Yrityksellä on myös velvollisuus kouluttaa henkilökuntaa ja järjestää asianmukaiset suojaimet. Vaarallinen jäte ei ole koskaan ilman omistajaa. Jätteen siirtyessä luvan omaavalle kerääjälle siirtyy myös jätteen vastuu ja selvilläolovelvollisuus.

Suomessa on useita vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen erikoistuneita yrityksiä. Mer­kittävin on valtion, kuntien ja teollisuuden yhdessä omistama valtakunnallinen ongelmajätelaitos Ekokem Oy Ab Riihimäellä.


Päivitetty 27.7.2016