Etusivu > Yrittäjän ABC > Energia Ymparisto Ja Maankaytto > Ymparistotietoa

Etsi

Emergency banner

Jätehuolto

Tältä sivulta löydät tietoa jätehuollosta seuraavista aiheista:

 

Jätehuollon järjestäminen

Jätehuollon järjestäminen on jätelain mukaan ensisijaisesti jätteen haltijan velvollisuus. Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto on määritelty jätelain 32 §:ssä. Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

  • Vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete
  • Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte
  • Liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa ja
  • Muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä

Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

Elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte on pääsääntöisesti kunnan jätehuollon ulkopuolella. Yritykset, kaupat, yksityinen palvelutoiminta ja teollisuus- ja tuotantolaitokset vastaavat lähtökohtaisesti itse jätehuollostaan ja hankkivat palvelut haluamiltaan palveluntarjoajilta. Kunnan vastuulle ovat kuitenkin perinteisesti kuuluneet ns. kivijalkayritysten jätteet, joita ovat asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntyvät muut kuin vaaralliset jätteet, jotka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat asumisessa syntynyttä jätettä ja jotka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan keräyspaikkaan.

Jos yritys ei saa jätehuoltopalveluita jätehuoltoa tarjoavilta yrityksiltä, sillä on mahdollisuus pyytää jätehuoltoa kunnalta tai kunnalliselta jäteyhtiöltä. Lain mukaan kunnan on järjestettävä yrityksen jätehuolto, jos yritys tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu). Pyynnön voi jätteen haltijan puolesta esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija osana tarjoamaansa jätehuoltopalvelua, kun pyyntö koskee jätteen käsittelyä.

Jos yritys tarvitsee edellä mainituilla perusteilla jätehuoltopalvelua kunnalta, palveluntarpeen arvo on vähintään 2000 euroa vuodessa, eikä palveluntarpeelle ole ennalta-arvaamatonta kiirettä, on yrityksen julkaistava tarvittavaa palvelua koskeva tarjouspyyntö Motivan ylläpitämässä materiaalitorissa. Yritys voi saada materiaalitorin kautta tarjouksia yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä. Jos tarjouksia ei saada, voi kunta antaa yritykselle sen tarvitsemaa jätehuoltoa.

Eräiden jätteiden osalta tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaavat käytöstä poistetun tuotteen jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Tällöin puhutaan tuottajavastuusta. Suomessa on käytössä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, romurenkaita, romuajoneuvoja, keräyspaperia ja pakkauksia koskevat tuottajan vastuun periaatteella toimivat jätehuoltojärjestelmät. Tuottaja­vastuu ulottuu myös paristojen ja akkujen sekä sellaisia sisältävien ajoneuvojen ja laitteiden jätehuoltoon.

Jätehuollon järjestämisvastuut voidaan siis jakaa kolmeen ryhmään:

  • Asumisessa syntyvät ja niihin ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavat muut kuin ongelmajätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla.
  • Elinkeinotoiminnan jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on lähtökohtaisesti jätettä tuottavan yrityksen vastuulla, edellä mainituin poikkeuksin.
  • Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet, joiden jätehuollon järjestämisestä vastaavat kyseisten tuotteiden valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat.

Jätteenkuljetus

Kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte on mahdollista kuljettaa kiinteistöiltä joko kunnan järjestämänä (kunnan malli) tai markkinalähtöisesti niin, että kiinteistön haltija sopii kuljetuksesta suoraan kuljetusyrityksen kanssa (kiinteistön haltijan kilpailuttama malli). Kunnan järjestämässä jätteen kuljetuksessa kunta pääsääntöisesti tilaa jätteen kuljetuspalvelut yksityisiltä kuljetusyrittäjiltä kilpailuttamisen jälkeen. Kiinteistön kilpailuttamassa mallissa jätteen haltija sopii jätteen kuljetuksesta suoraan kuljetuksensuorittajan kanssa. Järjestelmille on asetettu tiettyjä edellytyksiä, jotka jätehuoltoviranomaisen tulee ottaa huomioon kuljetusjärjestelmistä päätettäessä. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, ellei asiasta ole muuta sovittu.

Pakkausjätteen kuljetuksissa noudatetaan tuottajavastuuta. Pakkausala voi halutessaan järjestää alueellisen keräyksen lisäksi kiinteistökohtaisen pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Jos pakkausala ei ryhdy keräämään erilliskerättyä pakkausjätettä kiinteistöiltä, voi kunta järjestää jätteen kuljetuksen. Ellei kuntakaan huolehdi tällaisen jätteen kuljettamisesta, kiinteistön haltija voi itse tilata sopimusperusteisesti kuljetuksen yksityiseltä yrittäjältä. Pakkausjäte tulee kuitenkin aina toimittaa tuottajalle. 

Vaaralliset jätteet

Vaarallisilla jätteillä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä.

Jätelain mukaan vaarallisen jätteen haltija vastaa jätteistään, kunnes ne on toimitettu asianmukaiseen käsittelypaikkaa tai luovutettu vastaanottajalle, jolla on jätelupa. Ongelmajätteet on käsiteltävä vaarattomaksi niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen tuottajalla on velvollisuus olla selvillä tuottamansa jätteen laadusta, määrästä, syntyperästä sekä jätteen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vaaralliset jätteet asettavat haitallisuutensa vuoksi erityisiä vaatimuksia jätteen kuljetukselle ja kä­sittelylle.

Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Muussa toiminnassa, kuten teollisuudessa, syntyneiden vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestäminen on ensisijaisesti jät­teen haltijan velvollisuus.

Yrityksen johdon tulee olla selvillä yrityksessä käytössä olevista aineista ja niiden vaarallisuudesta. Yrityksellä on myös velvollisuus kouluttaa henkilökuntaa ja järjestää asianmukaiset suojaimet. Vaarallinen jäte ei ole koskaan ilman omistajaa. Jätteen siirtyessä luvan omaavalle kerääjälle siirtyy myös jätteen vastuu ja selvilläolovelvollisuus.

Suomessa on useita vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen erikoistuneita yrityksiä. Mer­kittävin on valtion, kuntien ja teollisuuden yhdessä omistama valtakunnallinen ongelmajätelaitos Ekokem Oy Ab Riihimäellä.


Päivitetty 4/2020