Etusivu > Yrittajan Abc > Kansainvalistyminen

Etsi

Markkinarahoittajat kasvun ja kansainvälistymisen tukena


Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet paljon viime
vuosina. Pankit ovat pk-yritysten päärahoittajia. Pankkirahoituksen saatavuuden
mahdollinen heikentyminen tai pankkilainojen ehtojen kiristyminen koskettaa
välittömästi pk-yrityksiä. Pankkilainalle on lisäksi tyypillistä, että sille vaaditaan
hyväksyttävä vakuus, usein likvidi reaalivakuus. Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat
merkittäviä, voivat yrityksen käytettävissä olevat vakuudet asettaa rajoituksia lainan
saatavuudelle.

Rahoitussektorin suurimmat muutosvoimat eivät kuitenkaan ole sääntelyssä vaan
digitalisaatiossa. Se tulee muuttaa rahoitusalaa voimakkaammin kuin taloustilanne tai
sääntely yhdessä. Pankkien rooli muuttuu, ja tilalle tulee uusia toimijoita. Tässä
katsauksessa tarkastellaan myös uuden sukupolven rahoituspalveluja ja
finanssiteknologiaa.

Mistä voi saada rahoitusta?

Kaksi kertaa vuodessa julkaistavat Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja
elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrit osoittavat, että lähes 80 prosenttia ulkoista
rahoitusta hakevista pk-yrityksistä nimeää pankin ensisijaiseksi rahoittajakseen. Pankit
jakautuvat Suomessa liikepankkeihin, osuus- ja paikallisosuuspankkeihin,
säästöpankkeihin sekä ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreihin.

Kiinnitysluottolaitoksilla on oikeus laskea liikkeelle kiinteistövakuudellisia
joukkovelkakirjalainoja ja myöntää näin hankituista varoista vakuudellisia luottoja.
Useimmat kiinnitysluottolaitokset toimivat itsenäisinä yhtiöinä, vaikka ne kuuluvat
pankkikonserneihin.

Rahoitusyhtiöt rahoittavat tietyn hankinnan joko myyjäliikkeen kanssa tehdyn
sopimuksen pohjalta tai sopimalla asiasta suoraan ostajan kanssa. Rahoitus voi olla myös
yrityksen käyttöpääoman rahoitusta (esim. saatavien rahoitus, toimittajarahoitus tai
factoring) tai kuluttajien hankintojen rahoitusta tililuotolla, kertaluotolla tai suoralla
rahalainalla. Luoton vakuutena käytetään rahoitettavaa kohdetta. Suurimmat
rahoitusyhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin, mutta alalle on tullut paljon vaihtoehtoisia
rahoittajia ja finanssiteknologiayhtiöitä.

Investointipankkitoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimintaan kuuluvat osakeantien ja
listautumisten järjestäminen, yrityskaupoissa ja fuusioissa avustaminen sekä yleinen
tase- ja rahoitusneuvonta. Investointipankkitoimintaa harjoittavat sekä itsenäiset
yritykset että monet pankit.

Vakuutusyhtiöt jaotellaan toimialan mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi
myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. Silti asiakas voi saada pääosan
vakuutuksistaan samalta luukulta, sillä suomalaisen käytännön mukaan kaikilla suurilla
vakuuttajilla on tarpeelliset eri vakuutuslajien erikoisyhtiöt. Yritys voi saada
työeläkeyhtiöltään lainaksi osan työeläkevakuutuksensa maksusta niin sanotun
takaisinlainauksen ehtojen mukaan.

Perinteisten markkinarahoittajien rahoitusmahdollisuuksien heikentyessä markkinoille
on tullut uusia markkinaehtoisia yritysrahoituslähteitä, kuten joukkorahoitus. Sen
perusideana on kerätä pörssin ulkopuoliselle yritykselle kasvuun ja toiminnan
kehittämiseen haluttu määrä rahaa laajalta sijoittajajoukolta.

Jos yrityksen tase ja vakuudet ovat kunnossa, rahoitus järjestyy yleensä jopa helposti. Jos
yrityksen tase on heikko tai vakuudet riittämättömiä, rahoituksen järjestäminen on
haastavaa.

Kohdevakuudellinen rahoitus — osamaksu tai leasing

Kohderahoituksella yritys hankkii koneen tai laitteen, joka toimii luoton vakuutena
rahoitusyhtiölle. Rahoitusratkaisu voi olla osamaksurahoitus tai leasing.

Osamaksukauppaan perustuvassa rahoituksessa yritys hallinnoi ja käyttää kohdetta.
Kohdetta käsitellään yrityksen kirjanpidossa kuten omaa laitetta, siitä tehdään poistot
omassa kirjanpidossa ja mahdolliset arvonlisäverovähennykset verottajalta.
Omistusoikeus kohteeseen siirtyy ostajalle viimeisen maksuerän jälkeen. Rahoittajalla on
kohteeseen omistuksenpidätysoikeus. Se oikeuttaa hakemaan kohteen pois, jos maksu
jää saamatta.

Leasing-ratkaisussa yrittäjä vuokraa kohteen käyttöönsä rahoittajalta. Kohde on
rahoittajan omaisuutta, ja asiakas maksaa sen vuokra-ajalta vuokraa. Leasingtuoteperheessä
on useita vaihtoehtoja, ja tuotevalinta ohjaa vuokrasopimuksen
päättymisen jälkeistä kohteen hallintaa. Kohde voi siirtyä kolmannelle osapuolelle tai
palautua myyjälle tai mahdollisesti rahoittajalle.

Rahoitusosuus investointien rahoitusratkaisuissa on tyypillisesti noin 70 prosenttia
kauppahinnasta. Erotus kauppahintaan on käsirahaa, joka osamaksukaupan
rahoittamisessa maksetaan käsirahana myyjälle.

Saatavavakuudellinen rahoitus eli laskujen myynti

Saatavavakuudellisessa rahoituksessa yritys siirtää tai myy – sopimuksesta riippuen –
toimituksen jälkeiset kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavansa rahoittajalle.
Rahoittajana oleva pankki, rahoitusyhtiö, varainhoitotalo rahastonsa kautta, fintech- tai
tech-yritys (näistä tarkemmin seuraavassa kappaleessa) maksaa sovitun rahoitusosuuden
yrityksen tilille heti tai sopimuksen mukaan.

Rahoitusosuus on yleisesti 80 prosenttia laskun määrästä, mutta tämä vaihtelee
erityisesti fintech-yritysten tarjoamassa. Yleisimmin laskun eräännyttyä ostaja maksaa
laskun rahoittajalle, joka tilittää loppuosan pääomasta yritykselle. Nämä ehdot kuitenkin
vaihtelevat eri toimijoilla.

Useimmiten saatavavakuudellisessa (”factoring”, laskurahoitus) rahoituksessa yritys
ulkoistaa saatavien perinnän rahoittajalle, mutta tähänkin on varainhoitotalojen, fintechja
tech-yritysten myötä tullut erilaisia tarjoamia. Saatavien perintä tehostaa reskontran
hoitoa ja parantaa sen laatua. Saatavavakuudellisen tuoteperheen rahoitusratkaisuja on useita. Rahoitusneuvotteluissa sovitaan yritykselle sopiva ratkaisu reskontran ja laskutuksen määrän perusteella.

Finanssiteknologia (fintech), markkinapaikat ja rahoittaminen

Finanssikriisin jälkeinen julkisen sääntelyn muutos pankkitoiminnassa on luonut perustavanlaatuisen muutoksen pankkien liiketoimintaan. Tämä on avannut markkinoita uusille markkinarahoittajille, kuten fintech-yrityksille.

Fintech- yritykset tuovat lisätyökaluja yritysten rahoituksen vaihtoehtoihin. Samalla ne auttavat perinteisiä talletuspankkeja toimimalla osarahoittajina esimerkiksi tilanteissa, joissa pankit regulaation lisääntyessä eivät kykene enää rahoittamaan kaikkea tai vaadittavat vakuudet ovat sellaiset, että se ei ole yrityksille mielekästä. Tällaisia fintech-markkinapaikkoja on useita.

Uusien finanssiteknologiaan perustuvien markkinapaikkojen perusideana on kerätä pörssin ulkopuoliselle yritykselle kasvuun ja toiminnan kehittämiseen haluttu määrä rahaa laajalta sijoittajajoukolta. Rahoitusta hakevat yritykset ovat kooltaan tyypillisesti suhteellisen pieniä. Fintech-markkinapaikat mahdollistavat yritykselle kevyemmän kulurakenteen. Eräs keskeinen ilmentymä fintech-markkinapaikasta ovat joukkorahoitusalustat.

Yritysten joukkorahoituksessa voidaan erottaa pääasiassa kaksi toisistaan toiminnallisesti ja taloudellisesti eroavaa muotoa, laina- ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus. Joukkorahoitusta sääntelee joukkorahoituslaki, joka koskee elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnettävää laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Laki koskee keskeisiltä osiltaan joukkorahoituksen välittäjiä. Jotta varmistetaan riittävä sijoittajansuoja, laissa on lisäksi asetettu velvoitteita joukkorahoitusta keräävälle taholle ja vastaavasti tiettyjä oikeuksia sijoittaja-asiakkaalle. Laki ei koske vertaislainojen välitystä tai rahankeräystä.

Markkinoilla on lisäksi erilaisia varainhoitotalojen ylläpitämiä rahastoja, jotka ostavat yritysten laskusaatavia erilaisten fintech-yritysten alustojen kautta. Näiden markkinapaikkojen prosessi on useasti nopea kuin pankeilla.

Maailmalla kasvavana trendinä on omaehtoinen rahoittaminen sekä käyttöpääoman (working capital) optimointi. Trendi on näkynyt myös pohjoismaissa pidentyneinä maksuaikoina. Jopa 120 päivän maksuajat aiheuttavat haasteita pk-yrityksille.
Rahoituksen tarjoajien lisääntyminen ja rahoituslähteiden monipuolistuminen asettaa tiedollisia ja taidollisia haasteita yrityksille. Tämä on luonut markkinat myös pk-yritysten rahoitusneuvonnalle. Jos haluaa saada kokonaiskuvan vaihtoehdoista, kannattaa kääntyä riippumattoman rahoituksen konsultin, kuten Grannenfelt Financen, puoleen. Konsultti etsii finanssialan pirstaloituneesta tarjoamasta parhaan ratkaisun.

Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus

Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat ja tuo yleensä mukanaan yhtiön hallitukseen uutta osaamista. Rahoittajat saavat palkkionsa, kun yritys menestyy.

Pääomasijoitus sopii yritykselle, jolla on voimakkaat kasvutavoitteet ja näkymät. Pääomasijoituksen saaminen edellyttää yritykseltä sitä, että tuotteella tai palvelulla on selvää kilpailuetua. Lisäksi yrityksen johdolta vaaditaan vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on oltava valmiita antamaan pääomasijoittajalle rahoitusta vastaan omistusosuus yhtiöstä. Tämä on luonnollisesti vaikeaa. Vaikka alkuperäisten omistajien suhteellinen omistusosuus kaventuisikin sijoituksen jälkeen, voi omistuksen arvo olla tulevaisuudessa paljon suurempi, jos koko yrityksen arvo nousee.

Suomen pääomasijoitusyhdistys FCVA (www.fvca.fi) edistää pääomasijoittamista Suomessa. Varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoittamista harjoittavia yhtiöitä. Liitännäisjäsenet ovat suomalaisella pääomasijoitustoimialalla muuten vaikuttavia tahoja.