Vienti EU:n tullietuussopimusmaihin - Kansainvälistyminen - Yritystoiminnan ABC - yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Kansainvalistyminen > Opas Kansainvalistymiseen

Etsi

Vienti EU:n tullietuussopimusmaihin

Maat, joiden kanssa EU:lla on vastavuoroinen etuuskohtelusopimus, myöntävät alennetun tullikohtelun tai tullittomuuden EU:n alkuperätuotteille. Alkuperäsäännöt ovat nimikekohtaisia, etuuskohtelua ei myönnetä kaikille tuotteille. Esimerkiksi arat maataloustuotteet on usein jätetty sopimusten ulkopuolelle. Kehitysmaat eivät myönnä tullietuuksia EU:n alkuperätuotteiden tuonnissa näihin maihin.

Etuuskohtelun saaminen määrämaassa (sopimusmaassa) edellyttää, että vientituote on EU:n tai mahdolliseen sopimusverkostoon kuuluvan muun maan alkuperätuote. Kussakin etuuskohtelusopimuksessa on mainittu, millä edellytyksillä vientimaassa tuotettava tai valmistettava tuote voi saavuttaa alkuperäaseman (ns. alkuperäsäännöt). Tuotteen on oltava joko kokonaan vientimaassa tuotettu tai riittävien valmistusvaiheiden kautta valmistettu. Alkuperäsäännöt ovat nimikekohtaisia. Alkuperäaseman saavuttamisen edellytykset tulee aina selvittää nimikkeittäin sopimusten alkuperäsääntöpöytäkirjoista ennen alkuperäselvityksen hakemista Tullilta tai sen laatimista kauppalaskuun.

Tuote on vietävä suoraan EU:sta sopimusmaahan. Suoran kuljetuksen vaatimus perustuu siihen, että tavaroiden on pysyttävä tullivalvonnassa kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana. Suoraa kuljettamista (tullivalvonnassa pysymistä) ei kuitenkaan edellytetä mm. Euro-Välimeri-sopimusverkoston sisällä kuljetettavilta alueen alkuperätuotteilta. Tuotteet voivat olla alkuperäasemaansa menettämättä välillä vapaassa liikkeessä alueen sisällä. Jos vientituotteen valmistukseen käytettävät raaka-aineet on tuotu EU:hun, niistä kannettavaa tullia ei saa pääsääntöisesti palauttaa lopputuotteen viennin perusteella, jos vientituotteelle annetaan alkuperäselvitys (ns. tullinpalautuskielto useissa sopimuksissa).

Vientiluvat

Joidenkin tavaroiden vientiä on rajoitettu tai niiden vienti on kokonaan kielletty joko yhteisö- tai kansallisilla säännöksillä, esimerkiksi aseiden, ampumatarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden, kulttuuriesineiden ja otsonia tuhoavien aineiden vienti. Jos vietävään tavaraan kohdistuu vientirajoitus, on viejän haettava vientilupa ao. rajoitusta hallinnoivalta viranomaiselta. Luvan numero on ilmoitettava vienti-ilmoituksessa. Suomessa Tulli on vientirajoituksia valvova viranomainen, mutta joitakin rajoituksia hallinnoivat muut viranomaiset, kuten sisäministeriö (aseet ja ampumatarvikkeet), ulkoministeriö (kaksikäyttötuotteet) ja Museovirasto (kulttuuriesineet). Lisätietoja vientirajoituksista ja niiden ilmoittamisesta vienti-ilmoituksissa www.tulli.fi/vientirajoitukset .

YK ja EU ovat päättäneet eräistä alueellisista vientikielloista ja talouspakotteista, jotka ovat toistaiseksi voimassa tapauskohtaisesti. Päätösten voimaan saattamisesta, täytäntöönpanosta ja raportoinnista vastaa ulkoasiainministeriö. Lisätietoja saa ministeriön kauppapoliittisen osaston vientivalvonta-asioiden yksiköstä.

 

Tarkistettu 15.1.2014