Uudistunut ammatillinen koulutus | Yrittajat.fi
Etusivu > Yrittajan Abc > Koulutus Ja Kehittaminen > Ammatillinen Koulutus

Etsi

Uudistunut ammatillinen koulutus

Vuoden 2018 alussa voimaan astui uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Uudistetun lain myötä koko ammatillinen koulutus on yhden lainsäädännön alla, eli laissa ei määritellä erikseen nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuksen rinnalle on tullut koulutussopimus, joka on uusi työpaikalla tapahtuvan oppimisen muoto. Koulutussopimus on ei-työsopimussuhteinen ja sen voi solmia joustavasti tutkinnon osittain tai niitä pienempiin kokonaisuuksiin.

Uudistuksessa vähennetään ammatillisten tutkintojen määrää (361 → 152), mutta samalla lisätään opiskelijan ja työelämän tarpeesta lähtevää valinnaisuutta.

Koulutuksen järjestämisessä siirrytään tasavertaisiin tapoihin hankkia osaamista ja suorittaa tutkinto, sen osia tai pienempiä kokonaisuuksia:

  • oppilaitoksessa opiskellen
  • koulutussopimuksella
  • oppisopimuksella
  • työn ohessa itsenäisesti opiskellen.

Suoritustapoja yhdistellään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti. Suomen Yrittäjät on ajanut koulutussopimusta pitkään.

Tavoitteena on lisätä oleellisesti ammatillisen koulutuksen joustavuutta ja tehokkuutta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ei kuitenkaan tarkoita opiskelijoiden automaattista siirtämistä yritysten koulutettavaksi, vaan koulutussopimukset ja oppisopimukset kartoitetaan aina kunkin opiskelijan yksilöllisistä lähtökohdista ja yritysten tarpeista. Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Opiskelija suorittaa opintoja yksilöllisesti tutkinnon osa kerrallaan hänelle sopivalla tavalla. Mikäli opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista työn, opintojen, vapaaehtoistoiminnan tai harrastusten kautta, hänen osaamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan. Aiemmin hankitun osaamisen arviointi ja tunnustaminen koskettavat kaikkia opiskelijoita, ei vain aikuisia. Tutkinto tai sen osat suoritetaan aina näyttöjen avulla. Näytössä henkilö osoittaa osaamisensa madollisimman aidoissa työtilanteissa ja -ympäristöissä.  

Koulutuksenjärjestäjät organisoivat osaamisen näytöt sekä myöntävät todistukset. Näytöissä tulee olla aina mukana myös työelämän edustaja. Koulutuksenjärjestäjät tarvitsevat verkostoihinsa tuhansia yritysten edustajia, jotka haluavat osallistua ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja laadun varmistamiseen.

Koulutussopimus ja oppisopimus

Koulutussopimus ja oppisopimus ovat keskeisiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutusmuotoja. Koulutussopimuksessa ei tehdä työsopimusta ja se tehdään tutkinnon osaksi tai sitä pienemmäksi kokonaisuudeksi kerrallaan. Koulutussopimus sopii esim. tilanteisiin, joissa opiskelijan osaaminen on vielä vähäistä, hän tarvitsee paljon ohjausta eikä hänen työpanoksensa ole tuottavaa. Koulutussopimus on myös hyvä väylä oppisopimukseen, mikäli asiat ovat sen aikana toimineet hyvin niin opiskelijan kuin työnantajan puolesta.

Oppisopimus puolestaan perustuu työsopimukseen. Se sopii hyvin tilanteisiin, joissa opiskelija on jo työsuhteessa yritykseen, tai rekrytointitilanteessa, kun työntekijä tarvitsee lisäosaamista. Koulutussopimusta ja oppisopimusta voidaan yhdistellä tarpeen mukaan. Siirtymät eri koulutusmuotojen välillä on tehty aiempaa helpommiksi uuden lainsäädännön myötä.

Yrittäjän oppisopimuskoulutus säilyy lainsäädännössä. Yrittäjä voi opiskella yritystoimintansa ohessa yrittäjän oppisopimuksella esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinnon. Yrittäjän oppisopimuksella on mahdollista opiskella myös valtaosaa muista ammatillisista tutkinnoista.  Yrittäjäopiskelijalle voidaan myös nimetä opintojensa tueksi vertaisyrittäjä mentoriksi. Useat koulutuksen järjestäjät maksavat mentorille pientä korvausta.

Koulutussopimuksessa ja oppisopimuksessa työpaikalle nimetään työpaikkaohjaaja tukemaan opiskelijaa työtehtävissä ja oppimisessa. Työpaikalle oppijan ottaminen yritykseen on yrittäjälle vapaaehtoista ja opiskelijan voi itse valita. Koulutuksenjärjestäjä vastaa opintojen etenemisestä sekä opintoihin liittyvästä ohjauksesta. Yritykselle ei makseta koulutuskorvausta koulutussopimusopiskelijasta. Oppisopimuskoulutuksessa maksetaan koulutuskorvausta.

Henkilö voi myös omaehtoisesti työn ohessa hankkia osaamista esim. opiskelemalla iltaisin tai viikonloppuisin. Mahdollista on myös opiskella aikuiskoulutustuella (yrittäjällä yrittäjän aikuiskoulutustuki). Tällöin työ tai yritystoiminta keskeytyy tai vähenee oleellisesti ja opiskelusta tulee päätoimista. 

Oppilaitoksille rahaa tuloksista

Koulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoitusmalliin. Puolet rahasta tulee oppilasmäärän perusteella. Toinen puoli pääasiassa suoritettujen tutkintojen, tutkintojen osien, työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Suomen Yrittäjät ajoi tätä mallia, koska se lisää koulutuksen järjestäjän vastuuta siitä, että koulutetaan ammatteihin, joilla työllistyy.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen käytännön toteutuksen valmistelu tapahtuu syksyn 2018 aikana. Esimerkiksi koulutussopimuksen ja oppisopimuksen solmimista varten tehdään yhtenäiset sopimuspohjat. Sopimuspohjat on jo laadittu ja otettu käyttöön.  Sopimusmalleja kehitetään vielä tarpeen mukaan.

Suomen Yrittäjät viestittää tarkemmin uudistuksen käytännön toteuttamisesta syksyn aikana. Teemme yhteistyötä opetushallinnon ja työelämäjärjestöjen kanssa mm. järjestämällä uudistukseen täytäntöönpanoon liittyviä tilaisuuksia eri puolella Suomea.

Mitä ammatillisen koulutuksen uudistaminen muutti käytännössä? Katso video:

 

Lisätietoja: 

  • asiantuntija Merja Paloniemi, merja.paloniemi@yrittajat.fi, p. 050 352 3326 (Pohjois-Suomi)
  • asiantuntija Terhi Haapaniemi, , p. 050 359 6662 (Etelä-Suomi)
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö: http://minedu.fi/amisreformi
  • OPH: oph.fi/reformintuki

 

Päivitetty 12.4.2018