Etusivu > Yrittäjän ABC > Osaaminen Ja Koulutus > Osaamisen Kehittamisen Palvelut

Etsi

Korkeakoulutus

Suomessa on kahdenlaisia korkeakouluja: ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Se, kumman tahon koulutustarjontaa yrittäjän kannattaa hyödyntää itsensä tai työntekijöidensä koulutuksessa, riippuu yrityksen tarpeista. Yliopistoissa opetuksen lähtökohtana on tieteellinen tai taiteellinen tutkimus, ammattikorkeakoulussa taas työelämän tarpeet.

Osa korkeakoulujen tarjoamasta koulutuksesta johtaa tutkintoon ja osa tutkintoa rajatumpaan kokonaisuuteen. Tutkintoon johtavat koulutukset ovat pääsääntöisesti maksuttomia, muut tutkintokoulutusta täydentävät ja yrityksen tarpeisiin räätälöitävät koulutukset ovat maksullisia.

Katso nämä:

Tutkintoon johtava korkeakoulutus

Mikäli kouluttautujalla on ylioppilastutkinto, ammatillinen toisen asteen tutkinto tai näitä vastaava ulkomainen tutkinto, on mahdollista hakea korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Tutkintokoulutukseen haetaan pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteishaun kautta. Tietyissä tapauksissa on käytössä erillishakuja.

Alempia korkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen kandidaatin tutkinto. Näiden jälkeen suoritettavia ylempiä korkeakoulututkintoja ovat ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen maisterin tutkinto.  Maisterin tutkinnon jälkeen yliopistossa voi tehdä jatkotutkinnon eli opiskella lisensiaatiksi tai tohtoriksi.

Korkeakoulututkintoja voi suorittaa yhä joustavammin myös työn ohessa. Erityisesti ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä tietyt yliopistojen maisterikoulutukset tarjoavat tähän hyviä mahdollisuuksia.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän piiriin kuuluvat tutkinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Katso nämä:

Yrittäjyyttä painottavat korkeakoulututkinnot

Tietyissä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tarjolla yrittäjyyttä painottavia tutkintoja.

Ammattikorkeakouluissa nämä ovat tyypillisesti tradenomin tutkintoja tai ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopistoissa taas tietyt maisteri- tai diplomi-insinööri -ohjelmat on rakennettu yrittäjyyden ympärille.

Lisäksi lähes jokaisessa korkeakoulussa on mahdollisuus sisällyttää yrittäjyyskursseja ja -kokonaisuuksia osaksi tutkinto-opintoja.

Jos yrittäjä on kiinnostunut opiskelemaan kokonaisen yrittäjyyttä painottavan korkeakoulututkinnon tai ottamaan yrittäjyyskokonaisuuksia osaksi muuta korkeakoulututkintoa, kannattaa olla yhteydessä suoraan yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintopalveluihin.

Avoin korkeakoulutus

Jos haluat kehittää omaa tai työntekijäsi osaamista korkeakoulututkintoa rajatummalla opintokokonaisuudella, vaikkapa vain yksittäisellä kurssilla, on mahdollista hyödyntää avoimen korkeakoulutuksen eli avoimien yliopistojen tai avoimien ammattikorkeakoulujen tarjontaa.

Avoimessa korkeakoulussa voi opiskella pohjakoulutuksesta riippumatta eri alojen ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja. Avoimia opintoja järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin sekä verkko-opintoina liki kaikissa korkeakouluissa ympäri Suomea.

Avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa kokonaisia tutkintoja. Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot ovat kuitenkin korkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaisia, joten opintosuorituksen voi hyväksyttää osaksi myöhempiä tutkinto-opintoja. 

Useimmissa korkeakouluissa on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishakuväylän kautta, mikäli on suorittanut korkeakoulun edellyttämän määrän kyseiseen tutkintoon soveltuvia opintoja. Väylän kautta voi päästä tutkintokoulutukseen jopa ilman valintakoetta. Asia kannattaa aina erikseen tarkistaa korkeakoulusta, jonka tutkinto-opiskelijaksi on hakeutumassa.

Avoin korkeakouluopetus on opiskelijalle maksullista, vaikkakin verovaroin tuettua. Opintomaksut vaihtelevat, mutta ovat maksimissaan 15 euroa per opintopiste.

Katso nämä:

Täydennyskoulutus

Jos on jo suorittanut korkeakoulututkinnon ja haluaa syventää osaamistaan tutkintoa rajatummalla opintokokonaisuudella, voi hyödyntää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa.

Täydennyskoulutuksen laajuudet ja järjestämismuodot vaihtelevat. Täydennyskoulutusta ovat muun muassa yrityksille ja yhteisöille räätälöidyt koulutus- ja kehittämisohjelmat, työvoimakoulutus sekä avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat. Korkeakoulut voivat tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena myös korkeakoulututkintojen osia.

Täydennyskoulutus on opiskelijalle aina maksullista ja puhtaasti markkinaehtoista, eli sitä ei tueta verovaroin toisin kuin avointa korkeakoulutusta ja erikoistumiskoulutusta.

Katso nämä:

Erikoistumiskoulutus

Jos on jo suorittanut korkeakoulututkinnon tai omaat sitä vastaavan asiantuntemuksen ja haluaa syventää osaamistaan, kannattaa tarkistaa, onko toimialan tutkimusta tai koulutusta harjoittavassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tarjolla tähän tähtäävää erikoistumiskoulutusta.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Koulutuksissa tavoitellaan vahvaa yhteyttä tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä työelämän tarpeiden välillä.

Erikoistumiskoulutuksen vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä.

Valtio rahoittaa erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä enintään 120 euroa opintopistettä kohden. Pääsääntö on, että korkeakoulut perivät erikoistumiskoulutuksista opiskelijalta opintomaksun.

Katso nämä: