Etusivu > Yrittäjän ABC > Tyonantajan Abc > Ajankohtaista

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Laki työntekijöiden lähettämisestä uudistuu

Ulkomailta Suomeen lähetettäviä työntekijöitä koskeva laki muuttuu 1.12.2020. Uusi sääntely laajentaa suomalaisten työehtojen soveltamista lähetettyihin työntekijöihin. Suomalaisille tilaajille ei aiheudu suuria muutoksia, mutta ulkomaisten alihankkijoiden kanssa tehtyjä sopimuksia voi olla tarpeen päivittää. Alihankintaa tai vuokratyötä ulkomailta hankkivalla suomalaisella yrityksellä on useita erityisiä velvoitteita.

Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työehdot määräytyvät työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukaan. Lähtökohtana laissa on yhdenvertainen kohtelu suomalaisten työntekijöiden kanssa, eli lähetettyyn työntekijään on sovellettava suomalaisia työehtoja.

Lakia sovelletaan silloin, kun Suomessa toimiva yritys tekee alihankintaa tai vuokratyötä koskevan sopimuksen ulkomaisen yrityksen kanssa ja ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä tekemään sopimuksen mukaisen työn Suomeen. Lakia sovelletaan myös silloin, kun ulkomainen työntekijä työskentelee Suomessa yritysryhmän sisäisen siirron perusteella.

Suomalainen tilaajayritys ei ole lähetetyn työntekijän työnantaja. Kaikki työnantajalle kuuluvat velvollisuudet ovat siten ulkomaisen yrityksen vastuulla. Laissa on kuitenkin säädetty eräitä velvollisuuksia myös tilaajayritykselle. Näitä tilaajan velvollisuuksia on käsitelty tämän tekstin lopussa.

Lähetettyjen työntekijöiden työn vähimmäisehdot Suomessa

Työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa on määritelty ne Suomen lain säännökset, joita lähetetyn työntekijän työhön on sovellettava. Jos lähetetty työntekijä työskentelee toimialalla, jolla on voimassa yleissitova työehtosopimus, hänen Suomessa tekemäänsä työhön on sovellettava myös tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Jos lähetetty työntekijä on vuokratyöntekijä, sovellettava työehtosopimus määräytyy työsopimuslain mukaisesti samoin kuin suomalaisten vuokratyöntekijöiden kohdalla.

Lähetettyyn työntekijään on sovellettava aina työsopimuslain tasapuolista kohtelua ja syrjintäkieltoa, työturvallisuutta ja työntekijöiden yhdistymis- ja kokoontumisoikeutta koskevia säännöksiä. Lisäksi aina sovellettavia säännöksiä soveltuu työturvallisuuslakiin, tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työterveyshuoltolakiin.

Muilta osin Suomen lain mukaisia työehtoja on noudatettava siltä osin, kun ne ovat edullisempia kuin lähetetyn työntekijän työsopimukseen muuten sovellettavan lain mukaiset työehdot. Näitä muita työehtoja ovat

  • työaikalain säännökset säännöllisestä työajasta ja sen ylittymisestä sekä sunnuntaityöstä ja lepoajoista;
  • vuosilomalain säännökset vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta; sekä
  • työsopimuslain säännökset raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden naisten suojelusta.

Näiden laissa säädettyjen työehtojen lisäksi lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovelletaan yleissitovan työehtosopimuksen tai lähettävää yritystä sitovan muun työehtosopimuksen työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Kun kyse on lähetetystä vuokratyöntekijästä, hänen työsuhteessaan sovelletaan kuitenkin työsopimuslain perusteella määräytyvän työehtosopimuksen määräyksiä taikka työehtosopimuksen puuttuessa muuta sopimusta tai käytäntöä työajasta, vuosilomasta ja työturvallisuudesta.

Mikä muuttuu 1.12.2020

Lähetettyjen työntekijöiden sääntely perustuu EU:n lähetetyistä työntekijöistä annettuun direktiiviin. 1.12.2020 voimaan tulevat muutokset johtuvat lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutoksesta.

Merkittävimmät muutokset koskevat lähetyn työntekijän työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen määräytymistä, palkan määräytymistä, lähettävän yrityksen tekemän ennakkoilmoituksen tietosisältöä, sekä vuokratyötä koskevien tietojen antamista lähettävälle yritykselle. Kokonaan uusia säännöksiä ovat pitkäaikaista lähettämistä koskevat säännökset sekä työnantajan vastuuta matka- ja majoituskustannuksista sekä majoitusolosuhteita koskevat säännökset.

Työehtosopimuksen määräytyminen

Lähetetyn työntekijän työhön voidaan soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen lisäksi myös lähettävää yritystä sitovaa muuta suomalaista työehtosopimusta. Jos lähettävä työnantaja on suomalaisen työnantajaliiton jäsen tai on tehnyt suomalaisen valtakunnallisesti edustavan työntekijäliiton kanssa liityntäsopimuksen työehtosopimuksen soveltamisesta, lähetettyyn työntekijään on sovellettava näin määräytyvää normaalisitovaa työehtosopimusta. Sen sijaan yrityskohtaista työehtosopimusta ei voida soveltaa lähetettyyn työntekijään.

Palkan määräytyminen

Lähetetylle työntekijälle maksettavan palkan tulee alihankinnassa ja yritysryhmän sisäisessä siirrossa kattaa vähintään yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset pakolliset palkan erät. Vuokratyössä palkka määräytyy työsopimuslain vuokratyötä koskevan säännöksen mukaisesti. Palkassa on otettava huomioon työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmittely. Palkan tulee myös sisältää työehtosopimuksen mukaiset lisät kuten vuorotyö-, yötyö- ja iltalisä sekä ylityö-, lisätyö-, viikkolepo-, varallaolo- ja hätätyökorvaukset ja lisäksi korvaukset hälytysluontoisista töistä.

Lähetetyn työntekijän palkan kannalta riittävää on se, että maksettavan palkan bruttomäärä vastaa vähintään sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen palkan bruttomäärää, eikä merkitystä ole sillä, onko lähetetyn työntekijän palkka muodostunut sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen palkkarakenteen mukaisesti.

Jos työntekijälle maksetaan lähetettynä olosta johtuvia erityisiä korvauksia tai lisiä, jotka eivät koske lähetettynä olosta johtuvia tosiasiallisia kustannuksia, katsotaan nämä korvaukset ja lisät osaksi työntekijän palkkaa. Jos työnantaja ei ole määritellyt, onko kyse tosiasiallisten kustannusten korvauksesta vai palkan osasta, korvauksia pidetään lakiin lisätyn olettamasäännöksen mukaan kokonaisuudessaan kustannusten korvauksena eikä palkkana. Työnantaja kantaa siis riskin siitä, että maksettua erää ei oteta huomioon palkan riittävyyttä arvioitaessa.

Pitkäaikainen lähettäminen

Pitkäaikaisesta lähettämisestä on kyse, kun lähetetyn työntekijän työ on kestänyt tosiasiallisesti yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Tämän aikarajan ylityttyä lähetettyyn työntekijään on sovellettava muiden työehtojen lisäksi myös niitä sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskevat erilaisia korvauksia, lisiä tai taloudellisia etuja. Työsopimuksen tekemistä ja päättämistä koskevia määräyksiä tai kilpailukieltolausekkeita ja ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä koskevia määräyksiä ei kuitenkaan tarvitse soveltaa. Käytännössä yleisimmin sovellettavaksi tulevat lisäehdot ovat esimerkiksi työehtosopimuksen palvelusvuosilisiä tai sairausajan palkanmaksua koskevat määräykset.

12 kuukauden aikarajaa on mahdollista pidentää enintään kuulla kuukaudella. Edellytyksenä on, että lähettävä yritys tekee työsuojeluviranomaiselle perustellun ilmoituksen, jossa pidennystä pyydetään. Ilmoituksessa on perusteltava lähettämisen keston pidennyksen syy.

Matka- ja majoituskustannukset

Työnantajan velvollisuus korvata lähetetylle työntekijälle tavanomaisesta työntekomaasta Suomeen lähettämisestä aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset määräytyvät lähtökohtaisesti työntekijän työsuhteeseen sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan. Jos matka- ja majoituskustannukset eivät tule korvattavaksi lainkaan taikka korvaus alittaa olennaisesti Suomessa kyseisestä työstä tavanomaisina ja kohtuullisina pidettävät matka- ja majoituskustannukset, työnantajan tulee korvata lähetetylle työntekijälle edellä mainitut kustannukset yleissitovan työehtosopimuksen tai vuokratyössä määräytyvän työehtosopimuksen korvaustasoa olennaisesti vastaavasti.

Kun lähetetty työntekijä lähetetään Suomen tavanomaisesta työpaikastaan tilapäisesti toiseen työpaikkaan tai työkohteeseen Suomessa tai ulkomaille taikka työkohteiden välillä Suomessa, lähettämisen aikana syntyvät matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset korvataan vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tai muun lähettävää yritystä sitovan suomalaisen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Nämä työnantajan korvaamat tosiasialliset kustannukset eivät ole lähetetyn työntekijän palkkaa.

Majoitusolosuhteet

Jos ulkomaisen työntekijän työnantaja järjestää lähetetylle työntekijälle majoituksen Suomessa työskentelyn ajaksi, majoituksen tulee täyttää terveydensuojelulaissa säädetyt vaatimukset ja lähetettyyn työntekijään sovellettavan yleissitovan tai muun lähettävää yritystä sitovan työehtosopimuksen määräykset majoitusoloista, kun työehtosopimuksen määräyksien soveltamisen edellytykset täyttyvät.

Ennakkoilmoituksessa annettavat tiedot

Työntekijän Suomeen lähettävän ulkomaisen yrityksen on tehtävä ennen työnteon aloittamista ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ennakkoilmoitus tehdään sähköisesti.

Ennakkoilmoitus on ollut jo aikaisemmin käytössä. Uusia ilmoitettavia tietoja ovat kunkin lähetetyn työntekijän henkilötiedot, henkilötunnus ja asuinvaltion verotunniste, lähettämisen alkamis- ja päättymisaika tai arvioitu päättymisaika, sekä rakennusalan työssä rakennuttajan ja pääurakoitsijan yksilöintitietojen ja yhteystietojen lisäksi lähetetylle työntekijälle Suomessa Verohallinnon antama veronumero. Lisäksi ilmoituksessa voidaan antaa aiemmasta poiketen yhden työntekopaikan lisäksi useamman työntekopaikan tiedot silloin, kun kyse on saman tilaajan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvasta työstä.

Ilmoituksen tietosisällön laajennusta sovelletaan vasta 1.10.2021 alkaen.

Vuokratyötä koskevien tietojen antaminen lähettävälle yritykselle

Vuokratyötä tilaavalle yritykselle (käyttäjäyritys) on asetettu velvoite toimittaa lähettävälle ulkomaiselle yritykselle ne tiedot, jotka se tarvitsee työnantajavelvollisuuksiensa täyttämiseksi. Tietojenantovelvollisuutta on laajennettu jatkolähettämistilanteiden osalta.

Siirtymäaikana sopimukset kuntoon

Uusia säännöksiä sovelletaan takautuvasti myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin. Lakiin sisältyy kuitenkin vuoden mittainen siirtymäaika. Uusia säännöksiä sovelletaan siten lain voimaan tullessa lähetettyinä oleviin työntekijöihin, kunnes lain voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta. Käytännössä siis ennen 1.12.2020 tehtyihin alihankintaa tai vuokratyötä koskeviin sopimuksiin, joiden osana ulkomainen yritys lähettää työntekijöitä Suomeen, uusia säännöksiä sovelletaan vasta 1.12.2021 alkaen. Jos puolestaan sopimus ulkomaisen yrityksen kanssa on tehty 1.12.2020 tai sen jälkeen, uudet säännökset soveltuvat heti.

Siirtymäajan kuluessa suomalainen tilaajayritys voi päivittää alihankintaa tai vuokratyötä koskevat sopimukset tarvittaessa vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Muutokset voivat kasvattaa ulkomaisen lähettävän yrityksen työvoimakustannuksia tai aiheuttaa muita muutostarpeita olemassa oleviin alihankintaa tai vuokratyötä koskeviin sopimuksiin.

Pitkäaikaisen lähettämisen laskentasääntöä sovelletaan välittömästi lain voimaantulosta alkaen. Pitkäaikaisen lähettämisen 12 kuukauden aikarajan laskenta alkaa siten heti 1.12.2020, vaikka lähetetty työntekijä olisi aloittanut työnsä Suomessa jo ennen lain voimaantuloa.

Tilaajan velvollisuudet ulkomaista työvoimaa käytettäessä

Kun suomalainen yritys tekee ulkomaisen yrityksen kanssa sopimuksen alihankinnasta tai vuokratyöstä, suomalaisesta yrityksestä ei tule ulkomaisen työntekijän työnantajaa. Ulkomainen yritys säilyy työnantajana ja vastaa siten kaikista työnantajavelvoitteista.

Suomalaiselle tilaajayritykselle on kuitenkin asetettu lainsäädännössä eräitä velvoitteita, jotka poikkeavat siitä, kun alihankkijayritys tai työntekijöitä vuokraava yritys on suomalainen yritys. Suomalaisen tilaajan on huolehdittava näiden velvoitteiden täyttämisestä silloin, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijöitä Suomeen työhön ja työtä tehdään tilaajayrityksen tiloissa, työkohteessa taikka sen johdon ja valvonnan alaisuudessa.

1. Huolehtimisvelvollisuus

Tilaajan on lähettävän yrityksen kanssa tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen työsuojeluviranomaiselle ja että lähettävällä yrityksellä on laissa tarkoitettu edustaja Suomessa

Jos työsuojeluviranomainen ei valvontatehtävää suorittaessaan tavoita lähettävän yrityksen edustajaa, tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava saamansa tieto työsuojeluviranomaiselle.

2. Tietojen antaminen vuokratyössä

Vuokratyötä käyttävän suomalaisen tilaajayrityksen (käyttäjäyritys) on toimitettava lähettävälle yritykselle ne tiedot, jotka se tarvitsee työnantajavelvollisuuksiensa täyttämiseksi vuokratyössä. Säännöksen tarkoitus on, että ulkomainen yritys saa suomalaiselta käyttäjäyritykseltä tiedot käyttäjäyrityksessä sovellettavasta työehtosopimuksesta ja työehdoista, jotta se voi täyttää oman työnantajavelvoitteensa.

Käyttäjäyrityksen on lisäksi tehtävä lähettävälle yritykselle ilmoitus, jos työntekijä jatkolähetetään työskentelemään tilapäistä vuokrausta koskevan sopimuksen kestäessä toisen yrityksen johdon tai valvonnan alaisuuteen Suomeen tai ulkomaille, taikka käyttäjäyrityksen toiseen työkohteeseen ulkomaille.

3. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan erityinen vastuu

Rakennusalalla rakennuttajalle ja työmaan pääurakoitsijalle on asetettu lisäksi erityinen selvitysvastuu tilanteissa, joissa lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu lain ja työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa. Jos rakennuttaja tai pääurakoitsija saa ilmoituksen puuttuvasta palkasta, tämän on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä, onko se lain ja työehtosopimuksen mukainen. Rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle. Selvityspyyntö ja selvitys on välittömästi työntekijän pyynnöstä toimitettava työsuojeluviranomaiselle. Jos lähettävältä yritykseltä ei saada tietoa, on tämä tieto annettava selvityksenä.

4. Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus

Tilaajana toimivan suomalaisyrityksen on myös täytettävä tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus ennen alihankintaa tai vuokratyötä koskevaa sopimusta tehdessään. Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, tilaajan on pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ulkomaisen yrityksen sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Työsuojeluviranomaisen verkkosivuilla on saatavilla taulukko, josta käy ilmi tieto siitä, mitä todistusta tai vastaavaa asiakirjaa ulkomaan lainsäädäntö huomioon ottaen voidaan pitää vastaavana ja luotettavana selvityksenä tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttämisessä.

Jos ulkomaisella sopimuspuolella on suomalainen y-tunnus, ulkomaisen sopimuspuolen on toimitettava myös edellä selvitys Suomen ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverorekisteriin merkitsemisestä, sekä selvitys verovelkarekisteriin merkitystä mahdollisesta verovelasta.

Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymistä voidaan selvittää A1-todistuksella, joka annetaan työntekijälle sen toteamiseksi, että työntekijä kuuluu lähetettynä oloajan lähettävän maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin oman työnantajansa vakuuttamana. Tämä todistus korvaa eläkevakuutusten ottamista ja eläkevakuutusmaksujen suorittamista koskevan selvityksen.

Tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista Suomessa. Tilaajan ei siten ole välttämätöntä saada näitä tietoja ennen sopimuksen tekemistä. Tilaajan on kuitenkin sopimusta tehdessään edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa sopimuksen mukaisen työn aloittamisen jälkeen lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työn teon.

5. Varmistautumisvelvoite työntekijän työnteko-oikeudesta

Kun ulkomaiset työntekijät työskentelevät Suomessa tilaajan ja ulkomaisen työnantajan alihankintaa tai vuokratyötä koskevan sopimuksen nojalla, tilaajalla on myös ulkomaalaislain mukainen varmistautumisvelvoite siitä, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on lupa tehdä ansiotyötä Suomessa tai että lupaa ei tarvita. Varmistautumisvelvollisuus koskee kaikkia sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, siis myös Pohjoismaiden ja EU-maiden kansalaisia.

6. Tietojen toimittamisvelvollisuus TE-toimistolle

Jos ulkomaalainen lähetetty työntekijä on muun kuin EU-maan kansalainen ja tarvitsee työntekijän oleskeluluvan Suomessa työtä varten, tilaajaa toimeksiantajana koskee myös velvoite toimittaa TE-toimistolle selvitys työhön sovellettavista työehdoista ja vakuutus siitä, että työehdot ovat voimassa olevien säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset. Suomalaisen tilaajayrityksen on myös ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus.