Ohjeistus koskien työsulkua ja siitä aiheutuvia toimenpiteitäYrittajat.fi
Etusivu > Yrittajan Abc > Tyonantajan Abc > Ajankohtaista

Etsi

Ohjeistus koskien työsulkua ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä

Tässä ohjeessa on tarkasteltu työnantajaliiton julistaman työsulun ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden vaikutuksia erityisesti työnantajaliittoon järjestäytymättömän yksityisen sektorin työnantajan näkökulmasta.

Rakennusteollisuus RT:n toimialaliitot ovat ilmoittaneet julistavansa rakennusteollisuuteen kattavan työsulun. Työsulku alkaa ilmoituksen mukaan 10. toukokuuta klo 00.00. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöiden pääsyn töihin ja keskeyttää myös heidän palkanmaksunsa sekä julistaa työpaikan suljetuksi niin, että henkilöstö ei pääse tekemään työsulun piirissä olevaa työtä.

Nyt julistettuun työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-Tekniset Urakoitsijat, Pintaurakoitsijat, Kattoliitto sekä Lattia- ja seinänpäällysteliitto.

Järjestäytymättömän yrityksen oikeus osallistua työsulkuun

Työsulkuun osallistuminen on yritykselle täysin vapaaehtoista ja ensisijaisesti yritys voi pyrkiä pitämään työt käynnissä normaalisti.

Mikäli töiden käynnissä pitäminen ei ole mahdollista ja järjestäytymätön yritys toimii sellaisella toimialalla, jolla työnantajaliitto on julistanut työsulun, on yrityksellä kuitenkin oikeus osallistua työsulkuun. Tässä tapauksessa työnantajan on syytä ilmoittaa kaikille työntekijöille etukäteen osaltaan yhtyvänsä työsulkuun.

Järjestäytymättömällä eli työnantajaliittoon kuulumattomalla yrityksellä on työoikeudellisesti arvioiden samanlainen oikeus osallistua työsulkuun kuin työtaisteluoikeus työntekijällä, joka ei kuulu työtaistelutoimenpiteen julistaneeseen työntekijäjärjestöön.

Työsulun vaikutukset työntekijöille

Työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan työsulun ajalta. Mikäli työsulku kohdistuu esimerkiksi vain osaan työvuoroa, työntekijöillä on oikeus saada palkkansa siltä ajalta, minkä he ovat olleet työssä. 

Työsulun aikainen palkka voidaan kuukausipalkkalaisten osalta vähentää noudattaen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Asianomaisen työehtosopimuksen määräykset voit tarkistaa tästä:

» Työehtosopimukset

Työsulun vaikutukset mahdollisiin työajan lyhennysvapaisiin ja niiden käsittelyyn tulee tarkistaa asianomaisen työehtosopimuksen määräyksistä. Jos työehtosopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä työajan lyhennysvapaiden käsittelystä työtaistelun aikana, niin etukäteen työvuorolistaan merkitty työajan lyhennysvapaa kuluu myös työsulun aikana.

Myös etukäteen työvuorolistaan merkitty vuosiloma kuluu työsulun aikana. Tältä osin työntekijä on oikeutettu vuosilomapalkkaan. Jos työntekijä sairastuu sen jälkeen, kun työsulun aloittamisesta on ilmoitettu, mutta ennen työsulun alkamista, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan työsulun ajalta.

Lomauttaminen tai työajan lyhennysvapaiden käyttäminen vaihtoehtona

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan ”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.”

Mikäli työsulku keskeyttää toiminnan sellaisessa yrityksessä, joka toimii muulla toimialalla kuin niillä toimialoilla, joita julistettu työsulku koskee, määräytyy palkanmaksuvelvollisuus lähtökohtaisesti edellä mainitun säännöksen perusteella. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus toiminnan keskeytymisen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä.
Mikäli työsulku vaikuttaa yrityksen toimintaan, yksi vaihtoehto varautua toiminnan keskeytymiseen on lomauttaminen. Tällöin yrityksen on syytä mahdollisimman pikaisesti antaa lomautusilmoitus siltä varalta, että työsulku estäisi tai keskeyttäisi työt yrityksessä. Lomautus on työnantajan päätökseen perustuva työnteon ja palkanmaksun keskeytys työsuhteen pysyessä voimassa. Käytännössä työnantaja säästää palkkakulut lomautuksen aikana.

Työnantajan toimeenpanemalle lomauttamiselle on oltava taloudelliset ja/tai tuotannolliset perusteet. Tässä tapauksessa lomautuksen perusteena on yrityksen toiminnan keskeytyminen rakennusalan työsulun takia. Työntekijää on kuultava työnantajan ennakkoselvityksen perusteella lomautuksen perusteista, sen laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisesta ja kestosta. Lomautus voidaan määrätä määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantajan on annettava henkilökohtainen lomautusilmoitus viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lisäksi työnantajan on pyynnöstä annettava kirjallinen todistus lomautuksesta.

Toinen vaihtoehto, jota yrityksessä voidaan käyttää, on sopia henkilöstön kanssa asianomaisen työehtosopimuksen määräysten asettamissa rajoissa työajan lyhennysvapaiden (pekkasvapaat) käyttämisestä sinä aikana, kun työ on keskeytyneenä. Mikäli yritys päättää lomauttaa työntekijät, mutta 14 päivän ilmoitusaika ei ehdi täyttyä ennen töiden keskeytymistä, voidaan tällöin ensimmäisten keskeytyspäivien osalta käyttää pekkasvapaita.

Lisäksi työnantaja voi pääsääntöisesti määrätä työntekijöille tilapäisiä, normaaleista työtehtävistä poikkeavia työtehtäviä. Lomautuksiin, lyhennysvapaisiin ja tilapäisten töiden määräämiseen liittyvissä kysymyksissä kannatta olla ensin yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

Työsulun vaikutukset yrityksen asiakkaisiin

Jos työsulusta aiheutuu haittaa yrityksen toiminnalle siten, että yritys ei esimerkiksi pysty toimittamaan tuotteita tai palveluja sovitussa aikataulussa, kannattaa tästä ilmoittaa sopimuskumppaneille ja asiakkaille mahdollisimman pian.

Lähtökohtaisesti valtakunnallisesta, laajasta työtaistelusta johtuvan häiriön aiheuttama viivästys voidaan katsoa ns. ylivoimaiseksi esteeksi, josta ei tulisi seurata korvausvelvollisuutta sopimuskumppaneille. On kuitenkin syytä arvioida tapauskohtaisesti, onko kyseessä ylivoimainen este.

Lisätietoja ja asiaan liittyvää neuvontaa:

Suomen Yrittäjien oikeudellinen neuvontapalvelu auttaa jäsenyrityksiä arkisin klo 8 – 20 numerossa 09 229 222.