Etusivu > Yrittäjän ABC > Tyonantajan Abc > Ajankohtaista

Etsi

Vuosilomalaki muuttuu – uutta täydentävät lisävapaapäivät

Uusia säännöksiä sovelletaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen. Uudet säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuonna 2019.

Työntekijä voi saada niin kutsuttuja lisävapaapäiviä, jos hän on ansainnut vuosilomaa alle neljä viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus. Uusi säännös on kirjattu vuosilomalain 7a pykälään.

Jos työntekijä jo työssäoloajan tai työssäoloon rinnastettavan ajan perusteella on ansainnut vuosilomaa vähintään 24 päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, lisävapaapäiviä ei tarvitse antaa. Merkitystä ei ole sillä, onko 24 päivää ansaittu vuosilomalain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Lisäpäiviä ei tarvitsee antaa myöskään silloin, jos 24 lomapäivää jää täyttymättä muun syyn kuin sairauspoissaolon tai lääkinnällisen kuntouksen vuoksi.

Jos työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 lomapäivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä.

Toisin kuin normaali vuosiloma, lisävapaapäivät eivät ole niin kutsuttua työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivien ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa.

Yli 12 kuukauden poissaolo katkaisee oikeuden

Työntekijällä ei ole oikeutta lisävapaapäiviin, jos poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus- tai kuntoutuspoissaolon johdosta.

Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijän työskentely perustuu työsopimuslain 2. luvun 11a pykälän mukaiseen, osa-aikaiseen sairauspoissaoloon perustuvaan sopimukseen osa-aikatyöstä. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään sairausloman päälle sijoitettu vuosiloma, perhevapaa tai muu poissaolo.

Lisävapaapäiviltä maksettava korvaus

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisävapaapäiviltä maksettava korvaus ei siis ole vuosilomapalkkaa, eikä siitä makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, jollei toisin ole sovittu. Lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka.

Lisävapaapäiviltä maksettavassa korvauksessa otetaan huomioon palkanosat, jotka liittyvät luonnostaan työntekijälle työsopimuksen nojalla kuuluvien työtehtävien suorittamiseen, työntekijän ammatilliseen ja henkilökohtaiseen asemaan liittyvät kokonaispalkan osat, kuten esimiesasemaan, palvelusajan pituuteen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät lisät sekä luontoisedut.

Annetaan samoin kuin vuosiloma

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviä kuluu siis lähtökohtaisesti kuusi päivää viikossa, niitä on oikeus siirtää sopimalla ja ne on oikeus siirtää työkyvyttömyyden johdosta kuten normaali vuosiloma. Lisävapaapäivät on työnantajan määrääminä annettava siten, että yhteensä 24 päivää niistä sijoittuu lomakaudelle. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia lisävapaapäivien antamisesta ja jakamisesta kuten normaaleista vuosilomapäivistä.

Koska vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa, on vuosilomat ja lisävapaapäivät pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma joustavammin

Vuosilomalaissa säädetään vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosilomalain muutos pidentää aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava.

Kesä- ja talviloma on jatkossa annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Kesälomaa ei siis jatkossa voida korvata lomakorvauksella sen kalenterivuoden lopussa, jolle lomakausi sijoittuu. Sama säännös koskee myös uusia lisävapaapäiviä.

Lue lisää lakimuutosten soveltamisesta täältä »