Etusivu > Yrittajan Abc > Tyonantajan Abc > Lomat Vapaat Ja Poissaolot

Etsi

Perhevapaat

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
 
Lain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta, mutta mikäli työnantaja työ- tai työehtosopimuksen perusteella maksaa työntekijälle palkkaa samalta ajalta, jolla työntekijällä on oikeus em. etuuksiin, voi työnantaja hakea ko. ajanjakson vanhempainpäivärahat Kelalta itselleen. Työnantaja hakee päivärahoja ilmoittamalla Kelaan työntekijälleen maksamansa palkat ja korvaukset.
 
Lisäksi työnantajalla on oikeus 2 500 euron perhevapaakorvaukseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Työnantaja maksaa työntekijälleen työ- tai työehtosopimuksen perusteella palkkaa äitiysrahakauden aikana yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajalta.
  • Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen päivärahakauden alkamista.
  • Työsuhde on solmittu vähintään yhdeksi vuodeksi.
  • Työaika on ennen päivärahakauden alkamista vähintään 80 % alan kokoaikaisesta työajasta.

Perhevapaakorvausta voi hakea heti, kun palkkaa on maksettu vähintään kuukaudelta. Perhevapaakorvausta on haettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa vanhemman vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.
 
Työnantaja, joka on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta, voi hakea Kelasta vuosilomakustannuskorvausta. Vuosilomakustannuskorvauksen hakuaika päättyy, kun lapsesta maksetun vanhempainpäivärahakauden päättymisestä on kulunut 6 kuukautta.

Äitiysvapaa

Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää (n. 5 viikkoa) ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja kestää 105 arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, pois lukien arkipyhät.

Isyysvapaa

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi pitää isyysvapaata enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät voidaan pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Kaikki isyysrahapäivät voidaan myös pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen, jos niin halutaan. Isän vapaita ei voi siirtää äidille.

 

Päivitetty 24.8.2018

Vanhempainvapaa

Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan (158 arkipäivää äitiysrahakauden päättymisestä, adoptiovanhemmilla 234 arkipäivää lapsen syntymästä, vähintään kuitenkin 200 arkipäivää) kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä lapsen vanhemman puolisolla on oikeus vanhempainlomaan, jos lapsi on syntynyt tai toinen puoliso on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen suhteen rekisteröinnin jälkeen.

Sekä äidillä että isällä on molemmilla mahdollisuus pitää enintään kaksi vanhempainvapaajaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Vanhempainvapaa voidaan pitää myös osa-aikaisesti siten, että kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat hoitaa lasta joko vuoropäivin tai -viikoin tai siten, että toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän.

Hoitovapaa

Hoitovapaa

Vanhempainvapaakauden päätyttyä työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi. Oikeus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiolapsen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen siihen asti, kunnes lapseksiottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaalla ei kuitenkaan voi olla enää silloin, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työntekijä voi pitää hoitovapaan enintään kahdessa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.

Osittainen hoitovapaa

Työntekijä voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka kunnes lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mikäli hän on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä vain, jos järjestelystä aiheutuu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Tämä vapaajakso on lain mukaan palkaton, mutta työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti määräys tämän jakson palkallisuudesta.

Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).

Jos puolestaan työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi). Vapaan kestosta ja järjestelyistä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Kyse ei ole työntekijän ehdottomasta oikeudesta olla pois työstä, mutta työnantajalla on velvollisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijä voi olla pois työstä.

Perhevapaista ilmoittaminen työnantajalle

Kunkin vapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisajankohtaa. Ottolapsen hoitamiseen liittyvästä vanhempainvapaasta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa vain, jos se on mahdollista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvien vapaiden osalta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös tilanteessa jossa kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista puolison työhönmenon vuoksi, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei aiheudu työnantajalle vakavaa haittaa.

Työntekijä voi muuttaa ilmoitetun vapaan ajankohdan perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan keskeyttäminen tai sen ajankohdan siirtäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun siihen on lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuneeseen muutokseen liittyvä perusteltu syy. Ennen vapaista ilmoittamista on syytä ennakoida perhevapaiden käyttöön ja niiden jakamiseen liittyvät asiat.

Lisätietoja: www.kela.fi/perhevapaat