Eläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen - Työsopimuksen tekeminen - Työntekijän palkkaaminen - Työnantajan ABC - yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Tyonantajan Abc > Tyontekijan Palkkaaminen > Tyosopimuksen Tekeminen

Etsi

Eläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen

Suomi on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa. Työntekijöitä poistuu työmarkkinoilta lähivuosina huomattavasti enemmän, kuin mitä uusia työntekijöitä aloittaa työelämän. Vuonna 2015 Suomessa tulee olemaan lähes 1,5 miljoonaa henkilöä eläkkeellä. Useilla toimialoilla työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee olemaan suuri haaste yrityksissä.

Tutkimusten mukaan yli puolet tulevista vanhuuseläkeläisistä voisi kuvitella työskentelevänsä osa-aikaisesti tai muuten heille sopivasti muokatuissa tehtävissä.

Työskentelymahdollisuuksista kannattaa keskustella jo ennen eläkkeelle jäämistä

Avoimet keskustelut yrityksessä työskentelevien kanssa kannattaa aloitta jo työuran loppupuolella. Tämä edellyttää avointa käytäntöä kehityskeskusteluihin. Avoimet keskustelut työntekijöiden kanssa helpottavat työnantajaa ennakoimaan ja varautumaan eläköitymisen aiheuttamiin muutoksiin henkilöstössä sekä edesauttavat työurien pidentämistä. Ennen työuran loppumista aloitetut keskustelut antavat mahdollisuuden myös kartoittaa henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita tekemään töitä eläkkeellä. Yrityksessä on myös hyvä käydä keskusteluja muun henkilökunnan kanssa myönteisen asenteen ja ilmapiirin luomiseksi. Toiminnan tavoitteiden esille tuominen on tärkeää.

Jos henkilö on työskennellyt aikaisemmin yrityksessä eikä halua jatkaa työskentelyä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen, on hyvä sopia hänen kanssaan tavasta ja ajankohdasta pitää yhteyttä. Halu palata osittain töihin voi monelle syntyä myöhemmin. Yrityksen kannattaa pyytää yhteystiedot eläkkeelle lähteviltä työntekijöiltä.

 

Päivitetty heinäkuu / 2013

Seniorityöntekijän hyödyt yritykselle

Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen mahdollistaa mm.

  • joustavan ja ammattitaitoisen työvoimaresurssin käytön esim. ruuhkahuippujen tasaamisessa tai poissaolojen paikkaamisessa
  • avun uuden työntekijän perehdyttämiseen
  • avun erityistä ammattitaitoa vaativien työtehtävien tai projektien suorittamiseen
  • vaihtoehdon vuokratyöntekijän palkkaamiselle
  • pienet perehdyttämiskustannukset.

Mikä motivoi työhön vanhuuseläkkeellä

  • hyvä fyysinen työkyky
  • kokemus siitä, että työnantaja tukee työssä jatkamista
  • kuuluminen työyhteisöön
  • itsensä kokeminen arvostetuksi
  • mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä
  • vapaus tehdä töitä oman ammattitaidon ja ajankäytön puitteissa
  • työilmapiiri ja esimiestyö
  • lisäansiot.

Työsuhteen solmiminen

Työsopimuksen sisältöä suunniteltaessa on otettava huomioon ainakin alan työehtosopimus, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki.


Vanhuseläkkeellä olevan työntekijän kanssa sovittavia asioita:

  • Työsopimusvaihtoehdot:
    a) Jatkuva työsopimus, jossa on sovittu työajoista tai määrästä esim. kuukausitasolla. Jatkuvassa työsopimuksessa on kuitenkin hyvä olla määritelty eroamisikä.
    b) Määräaikainen työsopimus esim. projektityö. Tällöin on kuitenkin hyvä lisätä työsopimukseen irtisanomisehto, ts. sopimus on irtisanottavissa samoin edellytyksin kuin toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.
    c) Työsopimus, jossa työajoista ei ole tarkkaan sovittu, eli töihin kutsutaan tarvittaessa.
  • Palkasta sopiminen. Alakohtaisen työehtosopimuksen huomioon ottaminen.
  • Työterveyshuollosta sopiminen. Usein työterveyshuollon minimitaso on suositeltavin vaihtoehto.
  • Tarvittaessa työkyvyn tarkastaminen.


Työeläkkeen ja ansiotulon yhteensovittaminen 

  • Palkkatulo ei vaikuta vanhuuseläkkeen suuruuteen
  • Työ- ja yrittäjäeläkkeet ovat ansiotuloa. Verotus määräytyy eläkkeen ja ansiotulojen yhteenlasketusta summasta. Vero on progressiivinen
  • Eläkkeellä tehdyn työn eläkekertymä on 1,5 %
  • Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun.
  • Työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei makseta 65 vuotta täyttäneistä työntekijöistä.
  • Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana.
  • Vain vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke on pääomatuloa (veroprosentti 28), jos vakuutus on otettu 6.5.2004 tai sen jälkeen. Ennen 6.5.2004 otettujen vakuutusten perusteella voi kertyä sekä ansio- että pääomatuloksi katsottavaa eläkettä.

Kun saa useampaa ansiotuloa, vuositulot lasketaan yhteen ja niille määrätään yhteinen veroprosentti. Jos on laskenut veroprosenttinsa pelkän eläketulon mukaan eikä hae eläkkeelle uutta verokorttia palkkaverokortin hakemisen yhteydessä, voi palkan veroprosentin korkeus yllättää. Sivutuloja ei kuitenkaan veroteta muuta ansiotuloa kovemmin. Verottajan kannalta on samantekevää, mistä tulosta verot kerätään, kunhan riittävä määrä euroja on koossa vuoden päätyttyä.


Hyvä muistaa:

  • Rajoituksia työntekoon vanhuuseläkkeellä ei ole.
  • Käy avoimia keskusteluja työntekijöiden kanssa työuran loppupuolella.
  • Kartoita potentiaalisia työntekijöitä omasta yrityksestä tai sen ulkopuolelta.
  • Tee työsopimus työn luonteen edellyttämällä tavalla.
  • Tarkasta työkyvyn.


Lisätietoa:
www.vero.fi 
www.työeläke.fi

Tutkittua tietoa seniorikansalaisista yritysten työntekijöinä

Suomen Yrittäjät teki kesäkuussa 2009 kyselyn vanhuuseläkkeellä olevien mahdollisuuksista työskennellä pk-yrityksissä. Kyselyllä tarkasteltiin niin nykytilannetta kuin tulevaisuuttakin. Kysely tehtiin osana Seniorikansalainen-hanketta.

Otokseen poimittiin satunnaisesti 1 000 vähintään 5 henkilöä työllistävää pk-yritystä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä. Kyselyyn vastasi 103 yrityksen edustajaa reilussa viikossa. Vastaajajoukko edustaa hyvin koko kohdejoukkoa painottuen hieman teollisuuteen, pieniin ja vanhempiin yrityksiin.

Vastaajayrityksistä 5 prosenttia katsoo omaavansa paljon kokemusta seniorityövoiman hyödyntämisestä, kolmasosa vähän ja loput 62 prosenttia ei lainkaan.

Lähitulevaisuudessa, seuraavan viiden vuoden aikana, vastaajayrityksistä jää vanhuuseläkkeelle 0–12 henkilöä yrityksestä riippuen. Mediaanina tarkasteltuna eläkkeelle jää 1 henkilö. Tämä tarkoittaa prosenttiosuutena 6 prosenttia. Vastaajissa on kuitenkin yrityksiä, joiden 5–6 työntekijästä kaikki ovat siirtymässä eläkkeelle ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden mukana koetaan yrityksestä lähtevän merkittävästi tietoa ja osaamista. Vastaajayrityksistä tätä mieltä on 56 prosenttia. Yrityksistä 19 prosentissa arvioidaan, että eläkkeelle lähtevien mukana ei siirry merkittävästi osaamista pois yrityksestä. Loput vastaajista eivät ole kartoittaneet tilannetta eivätkä osaa sanoa siitä.
 
Vastaajayrityksistä 17 prosenttiin on jo palkattu vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Peräti 71 prosenttia ei ole vielä palkannut mutta on halukas tulevaisuudessa hyödyntämään myös eläkeläisiä työvoimana. Vain 12 prosenttia ei usko vanhuuseläkkeellä olevista olevan työvoimaksi yritykseen. Tällöin yrityksen tarve on usein sen luonteista (esim. fyysisesti rasittavaa) tai sitten yrityksessä vaaditaan tulevaisuudessa osaamista, jota ei iäkkäämmiltä uskota löytyvän.

Vastaajayritykset palkkaisivat mieluiten vanhuuseläkkeellä olevan henkilön tämän suorasta omasta yhteydenotosta – 37 prosenttia. Toiseksi eniten kannatusta mieluisimpana palkkaamistapana saa oman luettelon hyödyntäminen – 34 prosenttia. Kolmanneksi mieluisin tapa, 19 prosenttia vastaajista, palkata seniorityöntekijä on tutun työnantajan suosituksen kautta. Ulkopuoliset palvelut saavat vain pientä kannatusta mieluisimpina tapoina palkata: työvoimahallinto 5 prosenttia, työvoimavuokrausyritykset 3 prosenttia ja työvoimarekrytointiyritykset 2 prosenttia.

Vastaajayrityksistä 64 prosentissa on valmius pitää yllä luetteloa vanhuuseläkkeelle jäävistä työntekijöistä, joilla olisi kiinnostusta työskentelyyn myös eläkkeellä. Vain 10 prosenttia katsoo, ettei tähän ole valmiutta tai tarvetta.

Palkattavalta seniorityöntekijältä edellytettäisiin ennen kaikkea tehtävään soveltuvaa ammattitaitoa ja osaamista – 83 prosenttia. Toiseksi yleisimmin odotetaan työkykyä – 52 prosenttia. Kolmasosa edellyttäisi ennen kaikkea joustavuutta työaikoja kohtaan.  Neljänneksi eniten odotetaan joustavuutta työtehtäviä kohtaan – 27 prosenttia. Muina edellytettävinä ominaisuuksina tulevat esiin aito kiinnostus, innostus ja aktiivisuus. Vastaajat ovat saaneet nimetä korkeintaan kaksi ominaisuutta.

>> Lue koko kysely