Verotusmenettely ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden 2017 alusta | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Verotus > Muutoksen Hakeminen

Etsi

Verotusmenettely ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden 2017 alusta

Verotusmenettelyn uudistukset koskevat erityisesti oma-aloitteisia veroja eli arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia. Muutokset koskevat kaikkia, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja sekä antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia.

Uudistuksella sääntelyä on yksinkertaistettu ja joustavoitettu, mikä parantaa verotuksen ennakoitavuutta ja vähentää yrityksille aiheutuvia hallinnollista taakkaa. Yritysten verotusmenettelyä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus korjata vähäinen virhe seuraamuksitta sekä pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen.

Uudistuksen myötä myös käsite kausiveroilmoitus jää pois käytöstä, sillä jatkossa kausiveroilmoituksen sijaan verokaudelta annetaan veroilmoitus, esimerkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta.

Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee

Paperilomakkeilla annetut ilmoitukset hyväksytään jatkossa vain erityisistä syistä, joiden vuoksi ei kohtuudella voida edellyttää sähköisen veroilmoituksen antamista. Näin on esimerkiksi silloin, kun luonnollisella henkilöllä tai satunnaisella työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta antaa veroilmoitusta sähköisesti.

Jos yrityksellä ei vielä ole Katso-tunnistetta, sellainen kannattaa nyt hankkia tai valtuuttaa kirjanpitäjä antamaan yrityksen ilmoitukset sähköisesti. Henkilöasiakkaat voivat käyttää tunnistautumisessa verkkopankkitunnuksia. Paperi-ilmoitusten määräpäivä on jatkossa sama kuin sähköisesti annettavien ilmoitusten määräpäivä (12. päivä).

Ilmoitusten korjaaminen muuttuu

Korjaukset oma-aloitteisten verojen veroilmoituksiin ja vuosi-ilmoituksiin tulee tehdä 1.1.2017 alkaen uudella, aiemmat tiedot korvaavalla ilmoituksella nykyisen lisäilmoituksen antamisen sijaan. Korvaavalla ilmoituksella tulee myös ilmoittaa myös virheen syy.

Uudessa laissa on uusi taloudelliselta merkitykseltään vähäisen virheen korjausmenettely.

Tällaisen virheen korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan virheen voi joustavasti korjata muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Virhe tulee kuitenkin korjata ilman aiheetonta viivytystä. 

Verohallinto täsmentää vielä ennen uudistuksen voimaantuloa taloudellisesti vähäisen virheen rajat.

Myöhästymismaksulle uusi laskentatapa

Verokauden tietoja voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. Nykyisin myöhästymismaksu lasketaan 15 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan myöhässä ilmoitetulle maksettavan veron määrälle. Seuraamusjärjestelmän uudistuksessa verokaudelle annettavan ensimmäisen veroilmoituksen ja oikaisuilmoituksen myöhästymismaksut eriytetään.

Verokauden ensimmäiselle veroilmoitukselle lasketaan ensimmäisen 45 päivän osalta myöhästymismaksua 3 euroa/päivä, enintään 135 euroa. Jos ilmoitus on yli 45 päivää myöhässä, myöhästymismaksua määrätään lisäksi 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

Verokauden veron määrää voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. 45 päivän jälkeen annetusta oikaisuilmoituksesta peritään myöhästymismaksuna 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

Uusi korjausmenettely mahdollistaa vähäisten virheiden korjaamisen koko oikaisuajan ilman myöhästymismaksua.

Veronkorotuksia yhtenäistetään

Oma-aloitteisten verojen veronkorotukset yhtenäistetään ja veronkorotusta alennetaan huomattavasti nykyisestä. Veronkorotus määrätään nykyiseen tapaan, kun verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai on antanut veroilmoituksen tai muun tiedon vaillinaisena tai virheellisenä.

Veronkorotuksen määrä määräytyy kaavamaisesti. Sen perustaso on 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotus voidaan jättää määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy.

Pidennettyjen verokausien soveltamisala laajenee

Valinnaisten verokausien rajat nousevat, ja verokauden muuttaminen tulee joustavammaksi.

Verokausi on jatkossakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä erillisestä hakemuksesta. Uuden lain myötä käsitteet ilmoitusjakso ja kohdekausi korvataan termillä verokausi.

Neljänneskalenterivuosimenettelyn soveltamisalaa laajennetaan nostamalla ylärajaa nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Arvonlisäverotuksessa sovellettavaan kalenterivuosimenettelyyn oikeuttavaa ylärajaa korotetaan nykyisestä 25 000 eurosta 30 000 euroon.

Verokauden muuttamista joustavoitetaan niin, että lyhyempään verokauteen voi siirtyä nykyistä nopeammin ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan.

Jatkossa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät myöskään enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset.

Muutoksenhaku yhtenäistyy

Eri verolajien muutoksenhaku- ja oikaisumenettelyt eroavat nykyisin toisistaan. Jatkossa kaikkiin verolajeihin haetaan ensin muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta.

Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen kolme vuotta, mikä merkitsee muutoksenhakuajan lyhenemistä nykyisestä viidestä vuodesta esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksen muutoksenhakuaika säilyy ennallaan.

Oikaisuvaatimukseen annetuista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valitus tulee tehdä 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon päätöksestä.

Uuden lain mukaan Verohallinto voi oikaista havaitsemansa virheen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi riippumatta siitä, millaisesta virheestä on kyse ja mistä virhe on aiheutunut.

Joissakin tilanteissa oikaisun tekemistä kuitenkin rajoitetaan. Viranomaisen aloitteesta tapahtuvan verotuksen oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta.

Verovuoden 2016 säännönmukaista verotusta koskevaan verotuspäätökseen haetaan muutosta lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Sähköiset vuosi-ilmoitukset jo viiden työntekijän yrityksille

Vuosi-ilmoitustietojen antamista paperilomakkeella rajoitetaan. Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan tai muun suorituksen maksajan tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti, jos tulonsaajia on viisi tai enemmän. Pakollisen sähköisen ilmoittamisen raja siis laskee 15 työntekijästä viiteen.

Tulonsaajan koko kalenterivuoden tiedot on myös annettava yhdellä vuosi-ilmoituksella maksuvuodesta 2016 alkaen. Uudessa ilmoittamismenettelyssä uusi erittely korvaa aina aikaisemmin annetun erittelyn. Erittelyssä siis ilmoitetaan tulonsaajan kaikki tiedot eli myös ne, jotka alkuperäisessä ilmoituksessa olivat oikein.

Korvaava ilmoitus annetaan vain niistä tulonsaajista, joiden alkuperäiset tiedot ovat olleet puutteellisia tai virheellisiä. Erillistä poistolomaketta ei enää tarvitse käyttää.

Uusi korjaamistapa koskee vain osaa maksuvuoden 2016 vuosi-ilmoituksista. Muiden vuosi-ilmoitusten korjaaminen säilyy ennallaan.

 

Verohallinto järjestää infotilaisuuksia

Verohallinto järjestää marraskuusta alkaen maksuttomia verkkoseminaareja ja

asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään vuodenvaihteessa voimaan tulevaa uudistusta. Verohallinto on myös avannut oman sivustonsa uudistuksesta.

Verohallinnon Verotuksen muutoksia 2017 -internetsivuilta löytyy uudistuksesta kattava tietopaketti. Sivuille tulee syyskuun aikana myös tarkempaa tietoa loppuvuonna järjestettävistä maksuttomista asiakastilaisuuksista.

 

Lisätietoja:

www.vero.fi

 

Päivitetty 20.12.2016