Veromuutoksia vuodelle 2017 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Verotus

Etsi

Veromuutoksia vuodelle 2017

Yrittäjävähennys

Uudella yrittäjävähennyksellä vahvistetaan kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen. Vähennyksen suuruus on 5 % elinkeinotoiminnan ja maa-, metsä- ja porotalouden tuloksesta. Viime hallituskaudella tapahtunut yhteisöveron lasku 20 %:iin on koskenut vain osakeyhtiöitä, kun taas tehdyt pääomaveron kiristykset ovat koskeneet kaikkia yritysmuotoja. Noin puolet Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä on muita kuin osakeyhtiöitä. Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä.

Maksuperusteinen arvonlisävero

Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Mahdollisuus koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Lakimuutos parantaa pienyritysten maksuvalmiutta ja helpottaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi korotetaan arvonlisäveron harvennettuihin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja.

Aiemmin myyntiajankohta on määrittänyt arvonlisäveron maksuajankohdan. Vero on pitänyt maksaa, vaikka suoritusta asiakkaalta ei vielä olisi tullut. Ammatin- ja liikkeenharjoittajat ovat voineet soveltaa maksuperustetta, samoin maa- ja metsätaloudenharjoittajat.  Muut yritykset ovat voineet soveltaa maksuperustetta tilikauden aikana, mutta tilikauden päättyessä vero on tullut oikaista suoriteperusteiseksi. Muutosta sovelletaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu lain tultua voimaan eli 1.1.2017 lukien. Jos yritys valitsee menettelyn, sitä sovelletaan symmetrisesti myös ostoihin. Yritys voi itse päättää, milloin se alkaa soveltaa maksuperustetta tai palaa noudattamaan suoriteperustetta.

Ansiotuloverotus

Ansiotuloverotus kevenee 515 miljoonaa euroa. Kevennys kohdistuu tasaisesti kaikille tulotasoille siten, että palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksiköllä.

Kotitalousvähennys nousee 45 %:sta 50 %:iin ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työkorvauksen osuudesta. Kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksetusta palkasta voi vähentää 20 % aiemman 15 %:n sijaan. Vähennyksen kasvattamisella edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa.

Asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuutta rajataan edelleen jo aiemmin sovitun mukaisesti. Ensi vuonna vähennyskelpoinen osuus korkomenoista on 45 %, vuonna 2018 35 % ja vuonna 2019 25 %.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään vuoden 2017 alusta. Veroprosentteja alennetaan lahja- ja perintöveroasteikkojen kaikissa veroluokissa lukuun ottamatta lahjaveron I veroluokan ensimmäistä porrasta. Veropohjaa laajennetaan poistamalla kuoleman perusteella maksettavan vakuutuskorvauksen osittainen perintöverovapaus (vakuutuskorvausta koskeva voimaan 1.1.2018). Puolisovähennys korotetaan samalla 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 40 000 eurosta 60 000 euroon. Lisäksi luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila tai muu yritys johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta, hankintamenona pidetään huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa.

Metsälahjavähennys

Uudella metsälahjavähennyksellä pyritään lisäämään puun käyttöä ja kasvattamaan tilakokoja. Vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ja sen enimmäismäärä on 195 000 euroa, kuitenkin enintään 50 prosenttia ao. tulosta. Vähentämättä jäänyt määrä voidaan vähentää myöhemmin ja vähennys on käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena lahjoitusvuoden jälkeen.

Kiinteistöverotus

Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousee 0,86 %:sta 0,93 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alaraja 0,39 %:sta 0,41 %:iin. Kunnan tulee vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,93 – 1,80 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 1,00 – 4,00 %:sta 2,00 – 6,00 %:iin. Eräiden pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän veroprosentin on oltava vähintään 3,00 %-yksikköä niiden soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Makeis- ja tupakkavero

Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016–2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, vuoden alusta sekä heinäkuun alusta. Lisäksi uuden tupakkalain myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille ja myös verotuksen piiriin.

Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia.

Liikenteen ja sähkön verotus

Autoverotuksen asteittaista keventämistä jatketaan. Autoveroa alennetaan vuosittain yhteensä 182 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Kevennyksessä painotetaan vähäpäästöisyyttä.  Ajoneuvoveron korotus lisää ajoneuvoveroa henkilöautoilla noin 36,5 eurolla vuodessa. 

Liikenteen polttoaineiden veroa korotetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus tehdään makeisveron poiston kattamiseksi. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan 52 miljoonalla eurolla. Kaivostoiminta siirretään alemman sähköveron piiriin.

Verotusmenettelyihin muutoksia

Verotuksen menettelytapoja ja sanktioiden rakennetta korjataan vuoden 2017 alusta. Yritys voi korjata pieniä, enintään 500 euron suuruisia arvolisäverojen ja ennakonpidätysten virheitä aina ilman rangaistusta, kun oikaisu tehdään ilman viivytystä virheen huomaamisen jälkeen. Myös suurempien virheiden myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Kaikenlaisia virheitä voi oikaista 45 päivää ilmoittamisen määräpäivän jälkeen seuraamuksitta.

Uudistuksiin liittyy myös muita muutoksia, kuten valitusaikojen lyheneminen viidestä vuodesta kolmeen vuoteen esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksen muutoksenhakuaika säilyy ennallaan, mutta myös arvonlisäverovalitukset keskitetään oikaisulautakuntaan. Oikaisuvaatimuksesta tehdyille valituksille on oma määräaika: valitus täytyy tehdä hallinto-oikeudelle 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.

Verotusta voidaan oikaista myös Verohallinnon aloitteesta verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi. Joissakin tilanteissa oikaisun tekemistä kuitenkin rajoitetaan. Viranomaisen aloitteesta tapahtuvan verotuksen oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Entisen työntekijän terveydenhuolto

Työterveyshuoltolakiin on lisätty työnantajalle velvollisuus tarjota työterveyshuollon palveluita kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Tällainen etu on säädetty verovapaaksi tuloksi.

Työllistymistä edistävä valmennus ja koulutus

Työsopimuslain muutoksella työnantajalle on säädetty velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää. Koulutusta tai valmennusta on tarjottava työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan olleelle työntekijälle.  Etua ei pääsääntöisesti pidetä työntekijän veronalaisena etuna.

Tulolähdejaosta luopuminen valmisteluun

Hallitus on käynnistänyt lainvalmisteluhankkeen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna 2018. Valmistelun tueksi on asetettu erillinen asiantuntijaryhmä. Hallitusohjelman mukaan tappioiden vähentämisoikeutta oli aiemmin tarkoitus muuttaa siten, että osakeyhtiöissä tulolähteen tappiot vähennettäisiin muiden tulolähteiden tuloksista, ja hallitusohjelman tavoite siis muuttui.

 

Päivitetty 27.12.2016