Veromuutoksia vuodelle 2018 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Verotus

Etsi

Veromuutoksia vuodelle 2018

Hallituksen ehdotuksia vuoden 2018 veromuutoksiksi

Syksyn budjettiriihessä esitetyistä verolinjauksista ei ole odotettavissa suuria muutoksia.

Hallitus esittää ensi vuodelle muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen ja varainsiirtoverotukseen toimintamuodon muutoksessa. Lisäksi muutoksia esitetään työnantajan kustantamien koulutusten verokohteluun sekä verovapaiden matkakustannusten korvausten aikarajoihin.

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan indeksitarkistusta 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.
 

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Uutta säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja koulutus katsotaan verovapaaksi, kun työnantaja päättää kustantaa koulutuksen, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan palveluksessa tai konsernin sisällä ei olisi merkitystä verovapauden kannalta. Verovapauden kannalta ei olisi myöskään merkitystä sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Jatkossa keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä voimassa olevan työ- tai virkasuhteen aikana. Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.
 

Tilapäisen työskentelyn aikaraja pitenee

Komennusmiesten tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa kahden vuoden aikarajaa ehdotetaan pidennettäväksi kolmeen vuoteen. Näin ollen työskentelyn tilapäisyyden aikaraja olisi kaikissa tapauksissa jatkossa kolme vuotta. Muutos koskisi esimerkiksi päivärahojen maksamista tilanteissa, joissa työntekijän katsotaan työskentelevän erityisellä työntekemispaikalla. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi myös työskentelyyn, joka olisi alkanut ennen lain voimaantuloa. Suomen Yrittäjät on kannattanut muutosta, sillä se mahdollistaisi työvoiman joustavamman käytön ja edistäisi työvoiman liikkuvuutta.
 

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.
 

Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja arvonlisäverotus muuttuvat

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo muutoksia toiminnan rahoitukseen ja arvonlisäverotukseen. Hallitus esittää muutosta, jonka seurauksena yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä asetettaisiin tasavertaiseen asemaan kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, kun on kyse kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvasta arvonlisäverokustannuksesta.


Vuoden 2018 budjettiriihi

Hallituksen vuoden 2018 budjettiriihen painopisteitä ovat työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus.

Hallituksen päätökset sisälsivät myös joitakin veroratkaisuja ja seuraavassa on poimintoja verolinjauksista.

Työn verotus

Budjettiriihessä päätettiin 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Päätös liittyy kilpailukykysopimuksen veronkevennysten täyttämiseen hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään ja ansiotuloveroperusteita tarkistetaan kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Kiinteistövero ja kuntien osuus yhteisöverosta nousee

Kompensoidakseen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta päätettiin lisätä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottaaa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.

Alkoholi- energia- ja tupakkaveroa korotetaan

Hallitus päätti korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla rahoittaakseen työn verotuksen keventämisen. Myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 – 2019 hallitusohjelman mukaisesti — vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.

Verotuksen kehittämisen pitkän aikavälin suunnitelma

Lisäksi hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin kehittämisen taustaselvityksiä vastaamaan toimintaympäristön muutokseen. Esimerkiksi digitalisaatio, robotisaatio, jakamistalous, alustatalous ja kansainvälinen verokilpailun tuovat haasteita, jotka aiheuttavat paineita toimivalle verojärjestelmälle. Selvitystyön tavoitteena on tehdä esitys yritys- ja tuloverotuksen pitkän aikavälin suunnitelmaksi ja luoda edellytykset talouskasvulle kannustamalla yritystoiminnan harjoittamiseen ja työntekoon.

Vuoden 2019 veropäätökset hallitus tekee tarkasteltuaan yleistä taloudellista kehitystä ja julkisen talouden kokonaistilannetta hallitusohjelman tavoitteita noudattaen.