Yritysverotusjärjestelmä | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Verotus

Etsi

Yritysverotusjärjestelmä

SY:n Toimintasuunnitelma 2017 / Verotus

SY vaatii yritysverotuksen kehittämistä investointeihin kannustaksi myöhentämällä yritysveron maksua voitonjakohetkeen tai kehittämällä vaihtoehtoisesti laajaa varausta. SY puolustaa verotuksen kannustavuutta hallituksen käynnistämissä selvitystöissä. Reaaliaikaisen tulorekisterin tulee vähentää aidosti yritysten hallintotaakkaa. Hallituksen lupaama tulolähdejaon ongelmien korjaus ja varainsiirtoveron poisto pienyritysten muodonmuutoksissa tulee toteuttaa.  Yle-veron ongelmat tulee korjata omistajavetoisilta pk-yrittäjiltä. Arvonlisäveron liukuen poistuvan alarajahuojennuksen katto tulee nostaa 50 000 euroon ja huojennus myöntää automaattisesti. Pienyritysten erityisolot tulee huomioida kansainvälisen verovalvonnan valmistelussa ja maahantuonnin alv-muutokset integroida joustavasti veromenettelyihin.

Talouspolitiikka, verotus ja tutkimus

Kannustava verotus

SY vaatii yritysverotuksen kehittämistä investointeihin kannustaksi myöhentämällä yritysveron maksua voitonjakohetkeen tai kehittämällä vaihtoehtoisesti laajaa varausta. Hallitus on selvittänyt molempia painottaen hallitusohjelman mukaisesti yrityksen tulosta tehtävää varausta.  SY ajaa ensi vaiheessa varauksen toteutusta niin, että sitä voidaan soveltaa vuoden 2018 alusta. Edelleen tulee selvittää myös mahdollisuutta verorakenteen muuttamiseen myöhentämällä yritykseen jäävän tulon verotusta, kunnes tuloa jaetaan omistajille. Kun yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta, käyttöpääoma lisääntyy ja sillä voi rahoittaa yrityksen kasvua. Malli ei pysyvästi vähennä verokertymää, sillä kyse on tulon jaksotuksesta. Verotuksen myöhentäminen tukisi merkittävällä tavalla Suomelle elintärkeitä kasvuyrityksiä. Menetelmiä tulee soveltaa myös henkilöyhtiöihin ja elinkeinonharjoittajiin.  

  • Yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus tulee ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa investointien edistämiseksi.
  • Vaikutetaan siihen, että Suomessa selvitetään edelleen mahdollisuutta ottaa käyttöön veromalli, jossa yritysvero maksetaan kokonaan vasta, kun tulo jaetaan omistajille.

Verotuksen kehittämistyö

Hallitusohjelmassa luvattiin toteuttaa selvitys pääomatulojen, omaisuuden ja sijoittamisen verotuksesta. SY seuraa selvitystyön käynnistämistä, jos se toteutuu toimintavuonna ja vaikuttaa siihen niin, että päättäjät ymmärtävät edelleen tarpeen kannustavalle verojärjestelmälle. Vaikka SY on kyennyt puolustamaan verojärjestelmän kannustavuutta, siihen on kohdistunut edelleen merkittäviä uhkia. Mm. esitys pk-yritysten ja pörssiosinkojen samasta kohtelusta, jossa sijoitettujen verojen määrällä ei olisi enää merkitystä, on kyetty torjumaan. Vaikka verotus yksinkertaistuisi, osinkoverotuksen pk-huojennuksen poistaminen vähentäisi työllisyydestä vastanneiden yrittäjien riskinottohalua.  Talouskasvun aikaan saamiseksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Investointeja ja työllistämistä miettiessään yrittäjän pitää voida luottaa myös kannustavan verojärjestelmän jatkumiseen.

  • Verotusta kehitettäessä on huomioitava kaikki seikat, jotka vaikuttavat yrittäjyyden kannustavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen ja kasvuun. SY vaikuttaa siihen, että verotus tukee yrittäjyyttä ja yrittämiseen liittyvää riskinottoa.

Jatkuva operatiivinen työ

2.3.1 Tulorekisteri

Suomeen luodaan tulorekisteriä, jonka voimaantuloa kaavaillaan vuosille 2019–2020. Rekisteri sisältää reaaliaikaisina kansalaisten palkkatiedot, jotka koottaisiin yrityksiltä. Nykyisin tietoja annetaan vuosi-ilmoituksilla, jotka muuttuisivat kk-ilmoituksiksi. Samalla on tarkoitus poistaa eri sosiaalietuuksien maksussa tarvittavat yritysten palkkailmoitukset. SY:n lähtökohta on, että yritykset voivat siirtää rekisteriin tietoja, joita niillä on muutenkin palkanmaksun yhteydessä. Ennen rekisterin voimaantuloa eri etuusjärjestelmien tulokäsitteet on kuitenkin saatettava paremmin vastaamaan toisiaan, jotta erillisiä palkkailmoituksia ei enää vaadita. Palkkakäsitteiden erot johtuvat mm. erilaisista ansaintajaksojen määritelmistä ja yksinkertaisinta olisi, että etuuksien määräytyminen muutetaan maksuperusteiseksi. Hallitus on mm. SY:n vaatimuksesta vahvistanut, että etuuspuolen muutokset toteutetaan ja huomioidaan edellyttäen, että ne valmistuvat ennen rekisterin voimaantuloa 2019-2020. Valmistelussa tiedot jaetaan ns. pakollisiin ja vapaaehtoisiin tietoihin, jolloin ilmoittamalla vain pakolliset tiedot byrokratia ei vielä kevenisi. SY varmistaa, että myös etuuspuolen muutokset toteutetaan ja rekisterin tietosisältö rajataan nykyisinkin ilmoitettuihin tietoihin.  

  • Tulorekisteri tulee toteuttaa siten, että yritysten hallinnollinen taakka aidosti kevenee.Myös etuuspuolen muutokset tulee toteuttaa siten, että yritykset vapautuvat erillisistä palkkailmoituksista.

2.3.2 Muiden hallitusohjelmakirjausten toteutus

Hallitusohjelmassa luvattiin muuttaa tappioiden vähennysoikeutta siten, että tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta.  Yrityksellä voi olla elinkeinotoiminnan lisäksi henkilökohtaisen tulolähteen ja maatalouden tulolähteen tuloa, joiden tuloja ja tappioita ei voida kuitata keskenään. Keinotekoisen tulolähdejaon ongelmien poistaminen on ollut SY:n pitkäaikainen tavoite, sillä tulkinnat luovat verotukseen epävarmuutta.  Ongelma tulee korjata vähintään niin, että tulolähteiden tulokset lasketan yhteen, jolloin esim. TVL-tulolähteen tappio voitaisiin vähentää EVL-tulolähteen voitosta.  Korjausta tulee soveltaa myös henkilöyhtiöihin.  Ruotsissa on poistettu tulolähdejako kokonaan.

Hallitusohjelman mukaan myös varainsiirtovero poistetaan elinkeinonharjoittajien siirtäessä omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa.  Asia on tärkeä kasvaville pienyrityksille ja se tulee toteuttaa.

  • Tulolähdejaon ongelmien poisto tulee toteuttaa vuoden 2018 alusta lukien.
  • Pienyritykset tulee vapauttaa myös varainsiirtoverosta yritysmuodon muutoksissa vuoden 2018 alusta.

2.3.3 Yle-veron epäkohtien poistaminen pk-yrittäjiltä

Yle-vero on korvannut televisiomaksun vuodesta 2013. Vero on 0,68 % ansio- ja pääomatuloista, vuonna 2016 enintään 143 euroa ja alle 70 euron veron ei peritä. Yrityksen yle-vero on 140 euroa, jos verotettava tulo on 50 000 euroa ja ylittävältä osalta 0,35 prosenttia, enintään 3 000 euroa vuodessa. Enimmäismäärän maksavat yhtiöt, joiden verotettava tulo ylittää 868 000 euroa. Veroa ei peritä elinkeinonharjoittajilta ja henkilöyhtiöiltä. Pk-yritysten ongelma on, että veron kertaantumista yrityksen ja sen omistajien välillä ei ole estetty. Yrittäjäperheen maksettavaksi tulee kotitalouksilta ja oy-muotoiselta yritykseltä perittävä yle-vero. Konsernirakenteissa vero voi nousta useampikertaiseksi. Yle-veron kertaantuminen tulee estää, sillä omistajaveroisissa pk-yrityksissä vero on mielletään vahvasti useampikertaiseksi. Poistoon voitaisiin käyttää esim. YEL-yrittäjämääritelmää, jolloin saman YEL-yrittäjän osalta vain kotitalouden maksaman maksun olisi riittävä. Verohallinnolta löytyy rekisteröity YEL-tieto, jota voitaisiin hyödyntää päällekkäisyyden poistamisessa. YEL-vakuutetun henkilön yle-vero määräytyy lisäksi ansio- ja pääomatulon yhteismäärästä tai tätä korkeammasta YEL-työtulon määrästä. Perustetta tulee korjata siten, että vero määräytyy todellisten ansio- ja pääomatulojen perusteella, koska vain näiden määrä kuvaa yrittäjän todellista käytettävissä olevaa tuloa.

  • Yle-verosta annettua lakia tulee muuttaa siten, että yle-vero ei kertaannu omistajavetoisen pk-yrityksen ja sen omistajien kesken. Saman YEL-yrittäjän osalta vain kotitalouden maksaman maksun tulee riittää. YEL-yrittäjän yle-vero tulee lisäksi määrätä vain todellisten ansio- ja pääomatulojen perusteella.

2.3.4 Arvonlisäverollisen toiminnan alaraja

Arvonlisäverollisen toiminnan alaraja nostettiin 8 500 eurosta 10 000 euroon vuoden 2016 alusta. Samalla liukuen poistuvan alarajahuojennuksen katto nousi 22 500 eurosta 30 000 euroon.  Pienyritys saa liikevaihtovälillä 8 500 – 30 000 euroa osan maksamastaan arvonlisäverosta takaisin.  Liukuen poistuva alarajahuojennus on tehokas tapa lieventää pienyrityksille alv-rajan ylittämisestä aiheutuvia haittoja ja menetelmä otettiin aikanaan lakiin SY:n aloitteesta. SY on ajanut liukuen poistuvan huojennusalueen nostoa 50 000 euroon ja ajaa asiaa edelleen. Pienyritysten hallinnollista taakkaa tulee myös keventää myöntämällä huojennus automaattisesti nykyisen oma-aloitteisen menettelyn sijaan.

  • Hallituksen tulee käynnistää valmistelu arvonlisäverotuksen liukuen poistuvan alarajahuojennuksen katon nostamiseksi 50 000 euroon. Huojennus tulee myöntää automaattisesti oma-aloitteisen menettelyn sijaan.

2.3.5 Kansainvälisen haitallisen verokilpailun torjuminen

Kansainvälistä haitallista verokilpailua torjutaan OECD:n veropohjien rapautumista estävällä BEPS-hankkeella sekä EU:n komission ehdotuksella maakohtaisesta raportoinnista ja veronkierron estämisestä, samoin uusitulla esityksellä yhteisestä EU:n laajuisesta veropohjasta (CCCTB). Pääpaino on aggressiivisen verosuunnittelun estämisessä ja tavoitteena on varmistaa, että voitot verotetaan siellä, missä tulos syntyy. Tietojen vaihtaminen viranomaisten välillä on oikea suunta, johon Suomen tulee osallistua. SY suhtautuu kriittisesti veroparatiisien käyttöön, koska perusteet näiden käytölle ovat harvoin hyväksyttäviä. Kritiikki myös laillista verosuunnittelua vastaan on kasvanut. Tämä on haitallista, jos se vähentää laillisesti toimivien yritysten halua kansainvälistyä. 

  • SY vaikuttaa siihen, että pienyritysten erityisolot huomioidaan kansainvälisen verovalvonnan valmistelussa. Kansainvälisen veronkierron sinänsä perusteltu valvonta ei saa muodostua esteeksi yritysten kansainvälistymiselle.

2.3.6 Arvonlisäverotus rajat ylittävässä kaupassa

EU:n komissio on julkaissut toimintasuunnitelman, joka koskee alv:n lopullista järjestelmää, veropetosten estämistä ja verokantojen sääntelyä. Myyjä voisi maksaa jatkossa ostajan puolesta alv:n määränpäävaltion verokannalla, mutta oman maansa verohallinnon välityksellä (ns. One-Stop-Shop). Tämä vaikuttaisi merkittävästi yritysten laskutukseen, sopimuksiin ja raportointiin. Myös verkkokaupan alv-sääntelyä kehitettäisiin ja pk-yrityksille tulisi kevennyksiä hallinnolliseen taakkaan. Verokantojen osalta vaihtoehtona on luopuminen alennettujen verokantojen luettelosta. Jos esillä olleet vaihtoehdot toteutuvat, myös Suomi joutuu muuttamaan alv-lakiaan. Merkittävin olisi tavarakauppasääntöjen muutos siten, että määränpäävaltion veronmaksuvelvoite siirrettäisiin paikalliselta ostajalta myyjälle.

  • SY kannattaa ja ajaa muutoksia, jotka helpottavat pienyritysten kansainvälistymistä ja vähentävät niiden byrokratiaa.

2.3.7 Maahantuonnin alv-muutokset

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2017. SY kannattaa uudistusta, jolla pyritään pienentämään myös yritysten hallinnollista taakkaa. Maahantuonnin alv hoidettaisiin vain ilmoituksella ilman maksua, jos tuonnin kohteet tulevat vähennyskelpoiseen käyttöön.

  • SY vaikuttaa siihen, että maahantuonnin alv-muutokset integroidaan joustavasti verohallinnon tietojärjestelmiin ja että tiedot voidaan antaa nykyisillä alv-ilmoituksilla ilman lisäbyrokratiaa.