Etusivu > Yrittäjän ABC > Yrittajan Sosiaaliturva

Etsi

Ajankohtaista sosiaaliturvassa

Sairausvakuutuksen päivärahojen määrä perustuu jatkossa 12 kuukauden tuloihin

Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo määritellään etuuden alkamista edeltäneiden tulojen mukaan. Etuuksien taso säilyy ennallaan. 1.1.2020 alkaen vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. 12 kuukauden tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää 1 kalenterikuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei oteta huomioon.  Tammikuussa 2020 tarkastelujakson jälkeen ei poikkeuksellisesti ole kuukautta, jonka tuloja ei oteta huomioon.

Vuositulon perusteella määräytyvät äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahat, erityishoitoraha, luovutuspäiväraha ja kuntoutusraha, joissa oikeus etuuteen alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen sekä sairauspäiväraha, jossa työkyvyttömyys alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Vanhempainpäiväraha voi jatkossakin määräytyä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon perusteella, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt 3 vuotta.

Muutoksen myötä päivärahojen ja kuntoutusrahan määrä vastaa paremmin hakijan todellista tulotasoa.  Etuuksien tasot eri tuloluokissa säilyvät ennallaan. 

Vuositulon laskemisessa otetaan huomioon palkkatulot, yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen työtulo sekä tietyt etuudet ja ansionmenetyskorvaukset.  Vuositulo korvaa nykyisin päivärahojen määrän perusteena käytettävät verotuksessa todetut työtulot ja 6 kuukauden työtulot.

Kela saa yleensä tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa erikseen Kelaan. Tämä helpottaa ja yksinkertaistaa etuuksien hakemista.


Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva muuttui 1.7.2019 – miten toimia?

Mistä on kysymys? 

Yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet katsottiin aiemmin (ennen 1.7.2019), siltä osin kuin he työskentelevät perheyrityksessä, kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijöiksi mutta työttömyysturvalaissa yrittäjiksi. Uudistuksella haluttiin sekä selkeyttää että parantaa nykyisin yrittäjäksi katsottavien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.   

Ketä muutos koskee?

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa.  Perheenjäseneksi katsotaan puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa. 

Mikä muuttui? 

Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja.

Mihin muutos käytännössä vaikuttaa?

Jatkossa puolison yrityksessä tai perheyrityksessä työskentelevän henkilön työn päättyessä perheyrityksessä häntä kohdellaan kuten muitakin palkansaajia eli ei-omistavalle perheenjäsenelle syntyy oikeus saada työttömyysturvaa palkansaajaa koskevien työvoimapoliittisten edellytysten perusteella.  Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla on henkilöllä oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

Jos muutoksen vaikutuspiirissä oleva henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, tulee hänen liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan, tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys on siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan. 

Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy jatkossa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu.  

Millä ehdoilla yrittäjän ei-omistava perheenjäsen saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai peruspäivärahaa?  

Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on perheyrityksessä työskentelyn osalta ei-omistavaksi perheenjäseneksi määritellyllä henkilöllä 52 kalenteriviikkoa. Työssäoloehdon tulee myös kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Em. työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää. Jos henkilö siten työskenneltyään perheyrityksessä alle 52 kalenteriviikkoa siirtyy ulkopuolisen palvelukseen, tulee hänen jälkimmäisessä täyttää koko 26 kalenteriviikon työssäoloehto, jotta hän voisi saada työttömyyspäivärahaa. Jos palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, voisi hän valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäivärahaa maksetaan.

Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa, voi hän kuitenkin saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea.