Työeläkeuudistus 2017 - vaikutukset yrittäjälle | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Yrittajan Sosiaaliturva

Etsi

Työeläkeuudistus 2017 - vaikutukset yrittäjälle

Vuoden alusta astui voimaan eläkeuudistus, joka vaikuttaa kaikkien tulevien eläkkeensaajien etuuksiin ja eläkkeelle pääsemiseen. Uudistus koskee kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Se ei siis kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Uusina eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee.

Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia vakuutetusta vuositulosta. Yrittäjätyön osalta velvollisuus eläkevakuuttamiseen ja siten myös eläkkeen kertyminen alkaa vasta 18-vuoden iästä.

Alin vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen

Eläkeikää nostetaan kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1955 syntyneet voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä vuonna 2018. Seuraavan ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta, ja he pääsevät eläkkeelle vuosina 2027–2029. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on vielä arvio. Se perustuu ennusteisiin eliniän pitenemisestä.

Ihmisten elinikä pitenee koko ajan. Siksi eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen. Tämän jälkeen jokaisella vuoden 1965 tai sen jälkeen syntyneellä ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Jos ihmisten elinikä yhä pitenee, eläkeikäraja nousee vuosittain kuitenkin enintään kahdella kuukaudella kerrallaan. Vastaavasti, jos elinikä ei pitenisi, eläkeikäkään ei nousisi. Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä- ja eläkkeelläoloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla myös tulevaisuudessa.

Eläkeiän eli vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta sekä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä toistaiseksi 70 vuotta. Periaatteena on, että vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja ja vanhuuseläkkeen alaikäraja kytketään toisiinsa siten, että niiden ero säilyy viitenä vuotena.

Tavoite-eläkeikä käsitteenä käyttöön

Tavoite-eläkeikä on laskelma, jonka tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työssä pitempään. Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa täysimääräisenä eli sen suuruisena kuin eläkettä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä.

Elinaikakertoimen avulla sama määrä eläkettä jaetaan pitemmälle elinajalle eli kuukausieläke on pienempi. Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kasvuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi.

Jatkossa jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Näin määräytyy henkilön tavoite-eläkeikä. Se on syntymävuodesta riippuen noin 1–3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi. 

Lykkäyskorotus korvaa superkarttuman

Jos eläkkeelle jää myöhemmin kuin alimmassa vanhuusseläkeiässä, saa jatkossakin suuremman eläkkeen. Uudistuksessa otetaan käyttöön lykkäyskorotus, joka kannustaa jatkamaan töissä yli alimman vanhuuseläkeiän.

Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläkkeeseen pysyvän 4,8 prosentin korotuksen. Lykkäyskorotus korvaa aiemman ns. superkarttuman.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana. Eläkkeestä voi ottaa maksuun puolet tai neljäsosan. Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä tehdään varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa koko eläkeajan kuukausieläkkeen määrään. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.

Eläkkeeseen ei enää liity palkka- tai työaikaseurantaa, sillä aiemmasta osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025.

Uusi eläkelaji: työuraeläke

Työuraeläkkeeseen on oikeus 63 vuotta täyttäneellä, joka on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja hänen työkykynsä on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt. Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 ja sen jälkeen syntynyt henkilö. Työuraeläke voi alkaa aikaisintaan 1.2.2018.

Työuraeläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan työterveyshuollon lausunto sekä työnantajan kuvaus työstä ja työolosuhteista. Koska yrittäjällä ei ole työterveyshuoltoa eikä työnantajaa, voi hän eläkettä hakiessaan toimittaa muun hoitavan lääkärin lausunnon sekä muun selvityksen työstä ja sen olosuhteista. Ratkaisun tekee oma eläkelaitos hakemuksen perusteella.

Työskentelyn päättymisen ja eläkkeen hakemisen välinen aika voi olla enintään vuosi. Työuraeläkkeen määrä on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke.

Työuran pituus määritetään työeläkerekisterin tietojen ja eläkkeen hakijan toimittamien selvitysten perustella. Työskentelyajaksi luetaan myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta.

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä:

1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä

2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista

3. kuormittavia ja hankalia työasentoja

4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa

5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä

6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka.

Rasittavuutta ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot.

Eläkettä karttuu kaikilla saman verran

Vuoden 2017 alusta alkaen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuositulosta eli jokaisesta vakuutetusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläke alkaa karttua työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien, yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on myös 1,5 prosenttia tuloista vuodessa.

Tilapäisesti vuosina 2017–2025 kertyy 53–62-vuotiaille eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa. Korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden työntekijöiden.

 

 

Lisätietoja: http://www.elakeuudistus.fi/