Tuoteturvallisuus - Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen - Yritystoiminnan ABC - yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittajan Abc > Yritystoiminnan Abc > Yrittaja Ja Kuluttaja

Etsi

Tuotteiden ja palveluiden turvallisuus

Kuluttajaturvallisuussääntely Suomessa tarkoittaa kuluttajan turvallisuutta laajemmin kuin ainoastaan kulutustavaroihin liittyen eli myös erilaisten kuluttajapalveluiden turvallisuutta. Kuluttajaturvallisuussääntely velvoittaa yrittäjää monin eri tavoin. Tämän osion tarkoituksena on kertoa olennaisimmat asiat yrittäjän velvollisuuksista.

Kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin, ellei niiden turvallisuudesta ole säädetty erityissäädöksillä.


Kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääasiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Myös muut viranomaiset, kuten Tulli, voivat olla valvovia viranomaisia erityissäädöksien nojalla.

 

päivitetty 28.7.2016

Yrittäjä vastaa tuotteensa ja palvelunsa turvallisuudesta

Ammattitaitoinen yrittäjä huolehtii siitä, että hänen valmistamansa, maahantuomansa tai myymänsä tuote tai palvelu on turvallinen. Laki asettaa yritykselle velvollisuuden olla huolellinen. Vahinko- ja vaaratilanteet pitää pyrkiä estämään ennalta. Noudattamalla tuotteita ja palveluita koskevia turvallisuussäännöksiä yrittäjä estää tapaturmia ennalta, minimoi taloudellisia menetyksiä ja pitää asiakkaansa tyytyväisenä ja julkisuuskuvansa hyvänä.

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) tavoite on ehkäistä vaaroja ennalta. Lain mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan turvallisuudelle - hänen terveydelleen tai omaisuudelleen. Kaikkia lain soveltamisen piirissä olevia yrittäjiä koskevat mm. sen yleiset vaatimuksenmukaisuutta koskevat säännökset, yleinen huolellisuusvelvoite sekä velvollisuus antaa kuluttajalle tarvittavat tiedot, jotta kuluttaja pystyy arvioimaan kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin liittyvät vaarat.

Yrittäjällä on velvollisuus pitää kirjaa onnettomuuksista. Lisäksi yrittäjällä on ilmoitusvelvollisuus eli hänen pitää oma-aloitteisesti ilmoittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), jos hän havaitsee, että hänen tuotteensa tai palvelunsa aiheuttaa vaaraa. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin, kuten toiminnan keskeyttämiseen taikka vaarallisen tavaran jakelun keskeyttämiseen on jo ryhdytty vaaran takia. Lakisääteisten velvoitteiden ohella turvallisuudesta huolehtiminen on yritykselle myös kilpailuetu, kun kuluttaja voi havaita yrityksen toimivan vastuullisesti.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston internetsivuilla on julkaistu tarkemmat ohjeet mm. huonekalujen, kosmetiikan, lelujen ja pelastustuotteiden sekä eräiden palveluiden turvallisuusvaatimuksista.

>> Lisätietoa kuluttajaturvallisuudesta

Tuotteiden käyttöohjeet ja turvallista käyttöä koskevat merkinnät

Kuluttajavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ovat laatineet tuotteiden käyttöohjeita koskevan oppaan tuotteiden suomalaisille valmistajille ja maahantuojille helpottamaan käyttöohjeiden laadintaa ja parantamaan hyvien ja täydellisempien käyttöohjeiden saatavuutta. Oppaan ohjeita noudattamalla valmistajat ja maahantuojat voivat lisätä asiakastyytyväisyyttä ja helpottaa markkinavalvontaa tekevien viranomaisten työtä. Oppaasta on hyötyä myös vähittäiskaupalle ja käyttäjille, sillä ohjeet auttavat heitä arvioimaan tuotteiden mukana tulevien käyttöohjeiden tason ennen ostopäätöksen tekemistä ja vielä ostotapahtuman jälkeenkin.

Oppaassa tarkastellaan lähinnä tuoteryhmiä, jotka kuuluvat keskeisesti oppaan laatineiden viranomaisten markkinavalvonnan piiriin. Tällaisia tuoteryhmiä ovat muun muassa koneet, henkilönsuojaimet, lelut ja sähkölaitteet. Oppaan käyttäjän on syytä perehtyä myös tuoteryhmäkohtaiseen erityislainsäädäntöön ja tuoteryhmää koskeviin standardeihin käyttöohjeita valmistellessaan, sillä yleisopas ei sisällä kaikkia tuoteryhmäkohtaisia suosituksia.

Tukesin opas käyttöohjeiden laadintaan

Mitä CE-merkintä tarkoittaa?

CE-merkintä on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset. EU-säädökset määrittelevät missä tuotteissa CE-merkinnän tulee näkyä. CE-merkinnän tulee näkyä tällä hetkellä mm. seuraavissa tuotteissa: leikkikalut, koneet, sähkölaitteet, henkilönsuojaimet, rakennustuotteet, kaasulaitteet, telepäätelaitteet, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Merkinnän saa kiinnittää vain niihin tuoteryhmiin, joissa sitä edellytetään.

CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa, että tuote täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset. CE-merkintä voidaan yleensä kiinnittää tuotteeseen ilman puolueettoman osapuolen suorittamaa testausta.  Joillekin tuotteille vaaditaan tyyppitarkastus ennen kuin ne voidaan CE-merkitä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kotitaloudessa käytettävät kaasulaitteet ja osa henkilönsuojaimista, kuten pyöräilykypärät.

CE-merkintä on tarkoitettu helpottamaan tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla. Niin sanotun uuden menettelytavan mukaisissa direktiiveissä ei anneta yksityiskohtaisia tuotevaatimuksia, vaan ainoastaan oleelliset turvallisuusvaatimukset. CE-merkintä ei ole laatumerkki.

Kirjainyhdistelmä CE tulee ranskankielisestä nimestäConformité Européenne.

CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki

CE-merkintä ei pääsääntöisesti ole yleinen turvallisuusmerkki eikä kaiken kattava turvallisuuden tae kuluttajille. Direktiivit eivät kata tuotteen kaikkia ominaisuuksia esim. käyttöominaisuuksia vaan vain tietyn osan esim. mekaanisen kestävyyden tai syttyvyyden. CE-merkintä ei myöskään erottele tuotteiden paremmuutta.

CE-merkintä on tarkoitettu etupäässä viranomaisia varten

Kiinnittämällä merkin tuotteeseen saa valmistaja tuotteelleen vapaan liikkumisoikeuden Euroopan talousalueella. Merkinnän kiinnittää valmistaja tai hänen valtuuttamansa edustaja, joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle. Merkinnän kiinnittäjän tulisi olla varmistunut siitä, että tuote täyttää kaikki sitä koskevat olennaiset direktiivissä määritellyt määräykset.

Joissakin tuoteryhmissä käytössä tyyppihyväksyntä

Eräissä tuoteryhmissä CE-merkinnän kiinnittäminen edellyttää laitteen vaatimustenmukaisuuden arviointia kolmannen osapuolen testauslaboratoriossa. Arviointia suorittavat riippumattomat tähän tehtävään hyväksytyt ilmoitetut laitokset. Näissä tapauksissa tuotteen mallikappaleen rakenne ja toimivuus on tyyppitarkastettu ja CE-merkintä osoittaa, että arvioitu mallikappale on täyttänyt turvallisuusvaatimukset.

Tällaisia kuluttajakäyttöön tarkoitettuja laitteita ovat esimerkiksi kaasulla toimivat kotitalouslaitteet, eräät koneet (mm. autonnostimet, moottorisahat) ja henkilönsuojaimet (mm. ratsastus-, pyöräily- ja laskettelukypärät, hengityksensuojaimet).

>> Lisätietoja Tukesin internet-sivuilta

>> Esite: CE-merkki - valmistajan ilmoitus tuotteen vaatimustenmukaisuudesta

CE-merkinnän väärinkäyttö

Jos CE-merkintää käytetään väärin, voi tuoteryhmää valvova viranomainen puuttua asiaan. Kuluttajaturvallisuuslaki  mahdollistaa sellaisen kulutustavaran markkinoilta poistamisen, jossa ei ole lain edellyttämää CE-merkintää tai merkintä on vaatimusten vastainen. Viime kädessä CE-merkinnän väärinkäytöstä voidaan myös erikseen tuomita sakkoon (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100187)

Ohjeita sisäänostajalle ja maahantuojalle

Kaupan sisäänostajalla on suuri vastuu myyntiin otettavista tuotteista. Hänen pitää tuntea tuoteryhmän turvallisuusvaatimukset ja osata toimia niin, että turvallisuus tulee varmistettua. Kaikkien kuluttajille päätyvien tuotteiden (myös esimerkiksi ns. halpatuotteiden ja mainoslahjojen) pitää olla turvallisia. Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on yrittäjällä. Viranomaiset valvovat säännösten noudattamista pistokokeilla.

Ohjeita kulutustavaroiden sisäänostajille:

  1. Perehdy tuoteryhmää koskeviin turvallisuusmääräyksin ja standardeihin.
  2. Hyödynnä aiempaa tuntemustasi tuoteryhmän riskeistä.
  3. Käytä maalaisjärkeä.
  4. Testauta tuote tai tutustu valmistajan esittämiin testaustuloksiin.
  5. Varmistu, että valmistajan käyttämä testauslaboratorio on luotettava ja että se on todettu päteväksi eli akkreditoitu käyttämään juuri tähän testiin tarkoitettua testausmenetelmää.
  6. Tarkista, onko tuote testattu nimenomaan kyseessä olevaa tuotetta koskevien vaatimusten (mm. lainsäädäntö ja standardit) mukaisesti.
  7. Selvitä, onko testattu tuote samaa erää tai edes samasta tehtaasta, josta ostettavaksi aiottu tuote-erä on. Testaustuloksista kannattaa pyytää kopio itselle jo ostovaiheessa.
  8. Selvitä, pitääkö ja saako tuoteryhmän tuotteita CE-merkitä. Esimerkiksi lelut pitää CE-merkitä, mutta lastenhoitotarvikkeita ei. Joissain tuoteryhmissä – kuten osassa henkilösuojaimia - CE-merkintä edellyttää ulkopuolisen tahon antamaa tyyppihyväksyntää. CE-merkintä ei automaattisesti tarkoita, että tuote on turvallinen tai täyttää turvallisuusmääräykset.
  9. Pyydä CE-merkitystä tuotteesta kopio valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta (leludirektiivi ei edellytä vaatimustenmukaisuusvakuutusta).
  10. Seuraa ja selvitä RAPEX-järjestelmästä, ettet osta jo aiemmin vaaralliseksi todettuja tuotteita. Kaikille tuoteryhmille ei ole erityisiä turvallisuusvaatimuksia lainsäädännössä tai standardeissa. Niiden turvallisuutta arvioidaan tuoteturvallisuuslainsäädännön niin sanotun yleispykälän perusteella. Sen mukaan tuote ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle tai omaisuudelle. Näissä tuotteissa maahantuojan ja sisäänostajan pitää itse tai ulkopuolista apua käyttäen arvioida tuotteeseen liittyvät vaarat. Tällaisten tuotteiden turvallisuuden arviointiin voi soveltaa vastaavanlaisten tuoteryhmien turvallisuusvaatimuksia.
  11. Varmista, että tuotteeseen saadaan asianmukaiset Suomen lainsäädännön vaatimat myyntipäällys- ja varoitusmerkinnät sekä käyttöohjeet suomen ja ruotsin kielellä. Huolehdi, että käyttöohjeissa käytetty kieli on ymmärrettävää suomea.
  12. Varmista, ettei tuote ole Tukesin Vaaralliset tuotteet -listalla. Otathan kuitenkin huomioon, että Tukesin ylläpitämä lista ei sisällä kaikkia puutteellisiksi havaittuja tuotteita, kuten toiminnanharjoittajien vapaaehtoisesti tai oma-aloitteisesti markkinoilta poistamia tai takaisinvetämiä tuotteita, vaikka tällaisiakin tuotteita voi olla listalla. Jos haluat seurata muissakin EU-maissa havaittuja kuluttajatuotteiden turvallisuuspuutteita, voit ryhtyä seuraamaan Euroopan komission RAPEX-viikkoyhteenvetoja täältä. Lisäksi yrittäjä voi tarpeen mukaan seurata myyntikieltoja ja takaisinkutsuja myös Yhdysvaltojen markkinoilta paikallisen tuoteturvallisuusviranomaisen sivuston kautta.

>> Lisätietoja Tukesin internet-sivuilta

Tuotteiden jäljitettävyys

Tuotteiden jäljitettävyyttä säätelevät EU:n tuoteturvallisuusdirektiivi, josta on Suomessa säädetty kuluttajaturvallisuuslailla sekä asetuksella kulutustavaroista ja kuluttajapakkauksista annettavista tiedoista.

EU:n tuoteturvallisuusdirektiivi (2001/95/EY) edellyttää, että tuotetta tai tarvittaessa kyseistä tuotantoerää koskevat tiedot on ilmoitettava tuotteessa tai sen pakkauksessa. Myös valtioneuvoston asetuksessa kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) säädetään, että kulutustavarassa on tarvittaessa oltava valmistuserätunnus tai muu kulutustavaran yksilöimiseksi tai tarvittaessa jäljittämiseksi tarvittava tieto. Tiettyjä tuoteryhmiä, kuten leluja ja kosmeettisia valmisteita, koskien on jäljitettävyydestä säädetty erikseen näitä tuoteryhmiä koskevassa erityislainsäädännössä.

Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että toiminnanharjoittaja vastaa valmistamiensa, maahantuomiensa ja myymiensä tuotteiden turvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan on tiedettävä, mistä käytetyt raaka-aineet on hankittu, ja mihin tuotteet on toimitettu eteenpäin jakeluketjussa.

Kulutustavaroiden jäljitettävyyden etuja:

voidaan tehdä kriisitilanteissa kohdennettuja takaisinvetoja
voidaan jakaa kuluttajille ja valvontaviranomaisille täsmällistä informaatiota
parannetaan kuluttajien turvaa: terveydelle vaaralliset tuotteet voidaan poistaa nopeasti markkinoilta
parannetaan yritysten turvaa: virhe voidaan löytää ja korjata nopeasti
varmistetaan valvontaviranomaisten tiedonsaanti
ehkäistään tarpeettoman suuria markkinahäiriöitä.

Jos tuotteissa ei ole valmistuserä- tai muuta vastaavaa merkintää, tietyn tuotantoerän takaisinveto on vaikeaa ja saattaa tulla yrittäjälle erittäin kalliiksi. Valmistuserän tai -ajankohdan merkitsemisellä ongelmat saadaan helpommin rajattua, jolloin takaisinveto voidaan toteuttaa helposti ja taloudelliset menetykset minimoiden. Jäljitettävyys tukee myös muita liiketoiminnan tarpeita, kuten materiaalivaraston ja toimitusten hallintaa sekä hävikin seurantaa.

Tuotteiden jäljitettävyyttä varten on olemassa melko helppoja ja halpoja teknisiä ratkaisuja, jotka ulottuvat raaka-aineiden hallinnasta tuotantoprosessin kautta vähittäiskauppaan saakka. Teknisiä jäljitysmenetelmiä on hyödynnetty etenkin elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa.

Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että yrittäjä vastaa valmistamiensa, maahantuomiensa ja myymiensä tuotteiden turvallisuudesta, ilmoittaa viranomaiselle, jos tuotteiden havaitaan aiheuttavan vaaraa ja tekee yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa vaaran torjumiseksi.

>> Lisätietoja Tukesin internet-sivuilta

Palvelun tarjoajan velvollisuus laatia turvallisuusasiakirja

Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että eräitä kuluttajapalveluita tarjoavien toiminnanharjoittajien on laadittava turvallisuusasiakirja.

Seuraavien palvelujen tarjoajien on laadittava turvallisuusasiakirja:

  • huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus
  • kuntosali
  • laskettelukeskus ja muu rinnekeskus
  • leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka
  • rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka
  • seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi
  • kiipeilykeskus
  • ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu
  • kartingrata
  • uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä
  • uimaranta ja talviuintipaikka
  • tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu
  • turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu
  • tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.

Turvallisuusasiakirja tulee sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi. Turvallisuusasiakirjassa on otettava huomioon palvelun luonne ja toiminnan laajuus, ja se on pidettävä ajan tasalla. Turvallisuusasiakirjan tulee olla laadittuna ennen palvelun tarjoamisen aloittamista. Turvallisuusasiakirjaa ei tarvitse hyväksyttää valvontaviranomaisella eikä toimittaa viranomaiselle, ellei tämä sitä pyydä.

Yleisen kuluttajaturvallisuuslainsäädännön valvonnassa edellytetty turvallisuusasiakirja on tietyiltä osin vastaavanlainen kuin pelastuslaissa (468/2003) edellytetty, pelastusasioita koskeva pelastussuunnitelma. Pelastuslaissa on yksityiskohtaiset määräykset siitä, millä edellytyksillä suunnitelmat on laadittava sekä siitä, mitä suunnitelmien tulee sisältää. Mitään velvollisuutta pitää pelastussuunnitelmaa ja turvallisuusasiakirjaa erillisinä ei ole, joten yrittäjä voi hyvin sisällyttää kuluttajaturvallisuuslainsäädännön edellyttämät asiat pelastussuunnitelmaansa.

Palvelun tarjoaja, jolla on useita samankaltaisia kohteita kuten leikkikenttiä ylläpidettävänään, voi tehdä näitä kohteita koskevan yhteisen turvallisuusasiakirjan. Yhteiseen turvallisuusasiakirjaan voitaisiin tarpeen mukaan sisällyttää tietoja kunkin yksittäisen kohteen turvallisuusasioihin liittyvistä erityispiirteistä.

Lisätietoa palveluntarjoajan turvallisuusvelvoitteista ja ohje turvallisuusasiakirjan laadintaan löytyy Tukesin sivuilta.

Yrittäjän velvollisuudet jos tavara tai palvelu aiheuttaa vaaraa

Jos tavara tai palvelu aiheuttaa vaaraa, yrittäjän velvollisuus ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi

  1. poistamalla tavara tai palvelu markkinoilta;
  2. ilmoittamalla vaaraa aiheuttaneesta tavarasta tai palvelusta ja sitä koskevista toimenpiteistään valvontaviranomaiselle;
  3. tiedottamalla tavaran tai palvelun aiheuttamasta vaarasta sekä palautusmenettelystä kuluttajille.

Jos yrittäjä saa tietoonsa, että hänen myymänsä tavara tai suorittamansa palvelu aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle tai omaisuudelle, hänen on ilmoitettava asiasta välittömästi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin yrittäjä on ryhtynyt vaaran johdosta. Yrittäjän on tehtävä yhteistyötä viranomaisen kanssa vaaran torjumiseksi.

Tukes tai muu valvova viranomainen voi velvoittaa yrittäjän tiedottamaan kuluttajille tuotteen tai palvelun aiheuttamasta vaarasta ja järjestämään tuotteiden takaisinvedon. Yrityksen tulee tehdä tiedotussuunnitelma, johon sisältyy mm. luonnos ilmoituksesta, tiedotuskanavat ja tiedotusaikataulu siltä osin kuin se on tiedossa. Tiedotussuunnitelma tulee lähettää Tukesin arvioitavaksi ennen vaarasta tiedottamista. Kun yrittäjä tekee tuotteen riskinarviointia, hänen on asetettava kuluttajien turvallisuus korjaavista toimista aiheutuvien kustannusten edelle. Se, että yrittäjä heti vaaran havaitsemisen jälkeen tekee oma-aloitteisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa ja toimii tehokkaasti vaarallisten tuotteiden takaisinvedossa, antaa kuluttajille kuvan vastuullisesti toimivasta yrityksestä.

>> Lisätietoja Tukesin internet-sivuilla