10 keinoa talouskasvuun ja parempaan työllisyyteen | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta

Etsi

10 keinoa talouskasvuun ja parempaan työllisyyteen

Talouskasvu on lähtenyt Suomessa käyntiin, mutta valitettavan hitaasti. Kun ulkomaankauppa ei vedä ja maailmatalouden kasvu hiipuu, tulee kiinnittää erityistä huomiota vahvana kasvun lähteenä toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Investoinnit tukevat talouskasvua välittömästi, ja niillä on tärkeä rooli pidemmän aikavälin kasvun edellytysten muodostumisessa. Näin ollen investoinnit on perusteltua ottaa huomioon talouspoliittisissa päätöksissä.

Suomen talouden viime vuosien vaikeudet ovat pitkäaikaisia ja vain osin suhdanneluonteisia. Tämä korostaa tarvetta politiikalle, joka tukee kasvun ja investointien pitkän aikavälin edellytyksiä.

Suomen Yrittäjät esittää kymmenen uudistusta, joilla talouskasvu ja työllisyys saataisiin vauhtiin.

Paikallista sopimista edistettävä lakimuutoksin

Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuutta lisääviä uudistuksia uusien työpaikkojen luomiseksi. Tavoite on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista. Suomen Yrittäjät on arvioinut Pk-yritysbarometriin pohjautuvien tietojen perusteella, että työpaikkasopimisen olennaisella laajentamisella saavutettaisiin 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia Suomen jäykkään työehtojen määräytymisjärjestelmään. Siksi on tärkeä tehdä hallitusohjelman mukaisesti lainsäädäntömuutokset, joilla mahdollistetaan työehtosopimuksen työaikoja, palkkausta ja eri korvauksia koskevista määräyksistä poikkeaminen työpaikkakohtaisella sopimuksella.

Työsopimuslain muutoksella helpotettava henkilöperusteista irtisanomista pienyrityksissä

Irtisanominen henkilöön liittyvällä perusteella on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Lain mukaan perusteen on oltava ”painava ja asiallinen”. Pelko virherekrytoinnista vaikeuttaa työllistämistä. Epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.

Siksi on tärkeä helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Sääntelyä tulisi muuttaa niin, että työsopimuksen päättämiseen henkilöperusteella riittäisi asiallinen syy tai hyväksyttävä peruste. Näin pienyrityksissä uskallettaisiin palkata rohkeammin uusia työntekijöitä.

 Työn vastaanottamiseen kannustettava

Hallitus on esittänyt työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla työn vastaanottamista pyritään nopeuttamaan ja työttömyysjaksoja lyhentämään mm. tiukentamalla työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua työllistymisedellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin työttömyydenetuuden menettämisen uhalla.

Työttömyysturvajärjestelmää on edelleen tärkeää kehittää, jotta yhä useampi työtön päivittäisi osaamistaan ja saisi töitä. Kannattaa esimerkiksi kehittää työttömälle maksettavia sosiaalietuuksia opiskelun ajalta sekä porrastaa työttömyysturvan tasoa työttömyyden keston perusteella.

Työn vastaanottamisen kannustamiseksi tulee selvittää, mitkä kohdat sosiaaliturvajärjestelmässämme hidastavat työllistymistä ja purkaa niitä siten, että työnteko on aina kannattavaa.

Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa lisättävä

Hallitus on käynnistänyt määrätietoisen työn lainsäädännön järkeistämiseksi. Hallituksella on norminpurussa oikeat tavoitteet, mutta kunnianhimon astetta on lisättävä. Turhan sääntelyn aiheuttamat ylimääräiset kustannukset kohdentuvat erityisen raskaasti pieniin yrityksiin. Siksi hallituksen on käynnistettävä erityisesti pk-yrityksiä rasittavaa taakkaa helpottava operaatio normienpurku.

Osana operaatio normienpurkua on otettava käyttöön konkreettinen sääntelyn kustannusrasituksen vähentämiseen tähtäävä tavoite. Tällainen on yksi sisään, kaksi ulos –periaate: uuden sääntelyn kustannukset on kompensoitava vähintään kaksinkertaisella kulujen keventämisellä. Vain konkreettisen tavoitteen kautta saadaan sääntelyn kokonaiskustannusten kasvu taittumaan.  

Työlainsäädännön joustavuuden lisääminen on määriteltävä normienpurun painopisteeksi. Koko työlainsäädäntö on arvioitava siitä näkökulmasta, miltä osin nykyisille pakottaville säännöksille on tarvetta. Pakottavuutta on lievennettävä niin, että muutetaan ehdottomia säännöksiä työntantajan ja työntekijän välillä toisin sovittaviksi. Tällöin voitaisiin nykyistä laajemmin sopia esimerkiksi sairausajan palkanmaksusta sekä yli- ja sunnuntaityökorvauksista. 

Koulutussopimusta aikaistettava

Koulutussopimuksella alennetaan nuorten ja maahanmuuttajien työllistämiskynnystä. Se luo työpaikkoja ja vähentää syrjäytymistä. Koulutussopimus on tulossa voimaan 1.1.2018 osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistusta. Koulutussopimuksen hyödyntämistä maahanmuuttajien kotouttamisessa tulisi aikaistaa niin, että se otettaisiin käyttöön jo 2017.

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista kiihdytettävä

Asuntotuotantotarve kasvaa kasvukeskuksissa koko ajan. Työllistymistä ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Asuminen on kalleinta pääkaupunkiseudulla, jossa lisäksi asumiskustannukset nousevat nopeimmin.

Kustannustason nousua pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa ruokkii myös muuttoliikkeen ja liian vähäisen asuntorakentamisen epäsuhta. Kunnilla on kaavoituksessa monopoliasema. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisen keskeinen este on tonttipula, joka olisi ratkaistavissa poliittisella päätöksenteolla.

Kilpailua ja markkinalähtöisyyttä lisättävä

Kilpailuedellytysten parantaminen vaatii erityisesti kilpailuneutraliteetista huolehtimista. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.

Julkisten hankintojen uudistamista koskevan lakiesityksen käsittelyssä on painotettava kilpailuneutraliteettia ja pk-yritysten tasapuolista asemaa muiden tarjoajien kanssa. Avaimia kilpailuneutraliteetin vahvistamiseksi ja markkinalähtöisyyden lisäämiseksi ovat julkisten hankintojen jakaminen osiin, tiukka suhtautuminen sidosyksikköhankintoihin ja neuvonnan lisääminen.

Julkisten hankintojen arvo pelkästään Suomessa on 35 miljardia euroa vuodessa. Liian suuret yksittäiset hankinnat ovat pk-yrityksille usein tarjouskilpailuihin osallistumisen este. Lakiesityksen käsittelyssä ja uuden lain täytäntöönpanossa on huolehdittava siitä, että tavoite hankintojen jakamisesta toteutuu läpi linjan, suurista hankinnoista pieniin.

Samalla tulee varmistaa, että yrityksille on tarjolla neuvontaa hankintalakiin liittyvissä asioissa. Se hyödyttää tilaajia, tarjoajia ja veronmaksajia. Vuoropuhelua edistävä neuvonta varmistaa paremmat tarjouspyynnöt ja tarjoukset eli tuottaa enemmän hyötyä kilpailusta.

Postin yleispalveluvelvoitteen alaisen postin volyymi laskee 10 prosentin ja 70 miljoonan euron vuosivauhtia. Valtio ei subventoi Postia, joten nykyisillä palveluvelvoitteilla Postille syntyy kannustin hakea tuottoja muusta toiminnasta. Pulmallista julkisen talouden kannalta on, että eri toimijat kulkevat samat reitit (esimerkiksi kunnan kotihoito ja Posti), ja kumpaakin reittiä tuetaan.

Valtiolla tulee säilyttää ainoastaan järjestämisvastuu Postin yleispalveluista. Jakelupalvelun tuottaminen tulee avata kilpailulle. Palvelut on kilpailutettava riittävän pienissä osissa, jotta markkinoille pääseminen mahdollistuisi myös pienille toimijoille.

Tarvitaan joustava investointi- ja toimintavaraus

Yritysverotuksen lykkääminen voitonjakohetkeen tai investointeihin kannustava varaus edistäisivät investointeja ja työllisyyttä. Yritysverotukseen tulisi tehdä laajapohjainen ja joustava investointi- ja toimintavaraus, joka voisi olla askel kohti pidemmälle menevää rakenneuudistusta yritysverotuksen myöhentämiseksi.

Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 30 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Joustava varaus on hyödyllinen myös nykyisen tappiontasauksen täydentäjä. Kun varaus tehdään, sitä ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi varauksen tuoman kasvunosteen.

Varauksella voisi edistää pienten yritysten rekrytointeja, kun ensimmäisen työntekijän palkkauskulut voisi purkaa varauksesta korotettuna.

Omistajavaihdoksia edistettävä

Suomessa on noin 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. 39 prosenttia näistä aikoo myydä yrityksensä ulkopuolisille ja 23 prosentissa toiveena on sukupolvenvaihdos. On yhteiskunnallisesti perusteltua luoda kannusteet sellaisiksi, että omistajan- ja sukupolvenvaihdos mahdollisimman monessa tapauksessa onnistuu. Omistajanvaihdosten verokohtelu on tässä avainasemassa.

Yrityksen työntekijät tuntevat yrityksen markkinat. Työntekijälle tapahtuviin osakeluovutuksiin liittyy kuitenkin eräitä ongelmia. Jos luovutus on alihintainen, etu verotetaan työntekijän ansiotulona, mikä voi olla progression vuoksi kireää. Jos osakkeet luovutetaan käypään hintaan, työntekijän voi olla vaikeaa saada rahoitusta. Tulisi mahdollistaa osakkeiden tai osuuksien hankinta yrityksen työntekijöille muuta sijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Uudistuksella voitaisiin edistää yritysten myyntiä toimintaa jatkaville työntekijöille.

Eräs keino luovutuksiin rohkaisemiseksi on luovutusvoittoverotuksen muuttaminen suoritusperusteisesta pääsääntöisesti maksuperusteiseksi. Tämä merkitsisi samaa pääsääntöä kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksu ja verot samana vuonna. Apua voisi tuoda myös varainsiirtoveron poisto omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Vaihtoehtona varainsiirtoveron maksuajan koroton pidennys tai muuttaminen myös maksuperusteiseksi keventäisivät veroseuraamuksia.

Pk-yritysrahoitusta syytä kehittää

Raha- ja finanssipolitiikka ovat Suomessa osaltaan tukeneet investointien kehitystä vuonna 2008 alkaneiden talousvaikeuksien aikana, mutta rahoitusolosuhteet näyttävät viime vuosina kehittyneen heikommin pienten ja keskisuurten yritysten kuin suurten yritysten kohdalla. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusolosuhteita on kiristänyt pankkien vakavaraisuusvaatimusten tiukentuminen. Tämän vuoksi olisi perusteltua pienentää pk-yritysluottojen riskipainoja jatkossakin.

Erityisen tärkeää on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten riskipainolievennys saa jatkoa. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen vakavaraisuusasetuksen (Capital Re-quirements Regulation, CRR 501 artikla) mukaan tietyt kriteerit täyttävien pk-yritysten luottojen riskipainoja voidaan skaalata lähes neljäsosalla perustason vaatimusta lievemmäksi. Riskipainolievennys ei ole pysyvä, vaan komission on tehtävä tammikuun alkuun 2017 mennessä arvio lievennyksen jatkamistarpeesta. Säännös on uudistuksen harvoja osa-alueita, joka lievennyksen kautta yrittää tasapainottaa kiristyvistä vaatimuksista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.

Yritysten investointipäätökset määräytyvät pitkälti tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella. Tilanteessa, jossa kasvuodotukset ovat matalia pitkälle eteenpäin, aikaisempaa joustamattomampi luotonanto, missä vakuusvaatimukset kasvavat ja sopimusvakuuksien käyttö lisääntyy, johtaa tilanteeseen, jossa investointien tuotto-odotus ei ole riittävä suhteessa rahoituskuluihin. Tämän lievittämiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet hyödyntää pk-sektorilla korkotukea investointien edistämiseksi.