Aikuiskoulutustuen käyttäminen työttömien opiskelun tukena | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta

Etsi

Aikuiskoulutustuen käyttäminen työttömien opiskelun tukena

1. Yhteenveto

Suomen Yrittäjät ehdottaa aikuiskoulutustuen käyttämistä työttömien opiskelun tukena. Esityksen keskeiset elementit ovat seuraavat:

  • Aikuiskoulutustukeen olisi oikeutettu myös sen ehdot täyttävä työtön henkilö, ei ainoastaan työssä oleva.
  • Esitys on mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti ja vähäisin lainsääntömuutoksin nykyrakenteita hyödyntäen.
  • Esityksessä valtio vastaisi työttömien aikuiskoulutustuen perusosasta ja käytetyt aikuiskoulutustukipäivät kuluttaisivat henkilön työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan luettavia päiviä.
  • Esitys toteutuessaan kannustaisi työtöntä kouluttautumaan itseään kiinnostavaan tutkintoon tai suorittamaan sellaisen osia ja siten parantamaan työmarkkinakelpoisuuttaan ilman, että toimeentulo kärsisi. Erityisesti perusturvalla olevien osalta toimeentulo olisi jopa parempi, mikä lisäisi kannustavuutta.
  • Esitys kannustaisi työtöntä hakeutumaan nimenomaisesti työllistymistään edistävään koulutukseen, kun aikuiskoulutustukipäivät kuluttaisivat työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa.
  • Valtiolle esitys olisi lähes kustannusneutraali. Vaikka valtio rahoittaisi työttömien henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden parantamista aktiivisella työvoimapolitiikalla etuuden perusosan verran, tulisi ehdotetussa mallissa säästöä perusturvamenoissa, koska aikuiskoulutustuen perusosa ollaan laskemassa 15 % vuonna 2017. Työttömyysetuuden rinnalla maksettavien Kelan etuuksien osalta menot saattaisivat hieman kasvaa.
  • Myös työttömyysvakuutusrahastolle esitys olisi lähellä kustannusneutraalia. Menojen lisäystä tulisi lähinnä siltä osin, kun tällä hetkellä perusturvaetuuksilla oleville henkilöille tulisi oikeus aikuiskoulutustukeen. Menoa kuitenkin rajoittaa aikuiskoulutustuen saamiselle asetetut muut edellytykset (8 vuoden vakuutettu työhistoria, opiskelu julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa). Tältä osin olisi syytä pohtia TVR:n Kelalle tilittämän työttömyysvakuutusmaksutulon osuuden hyödyntämistä.
  • PK-yrittäjän näkökulmasta malli tuottaisi työmarkkinoille nykyaikaisella koulutuksella varustettuja ammattiosaajia.
     

2. Aikuiskoulutustuki

2.1. Myöntämisedellytykset

Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto. Etuuden tarkoitus on mahdollistaa työelämässä oleville osaamisensa uudistaminen, syventäminen ja laajentaminen sekä siirtyminen uuteen ammattiin. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavaan opiskeluun, tutkinnon osion suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia.

Aikuiskoulutustuen saamisen ehtona on voimassa olevan työ- tai virkasuhteen lisäksi:

  1. hakija on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta[1] ja
  2. ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja
  3. jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja
  4. ei saa opiskeluun muuta tukea.
      

2.2. Kesto ja määrä

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta ja sen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Tuen perusosa on vuonna 2016 peruspäivärahan suuruinen (eli 702,62 euroa/kk, 32,68 euroa/pv).

Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosenttia 1.8.2017 alkaen. Lisäksi kaikissa 1.1.2017 tai sen jälkeen saapuvien hakemusten osalta tuen enimmäiskesto lyhenee neljällä kuukaudella 15 kuukauteen.
 

2.3. Rahoitus

Aikuiskoulutustuen perusosa maksetaan valtion varoista. Ansio-osan ja rahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto (TVR).

Vuoden 2017 alusta lukien työntekijän aikuiskoulutustuesta vastaa kokonaisuudessaan TVR.
  

3. Nykytilanne

3.1. Aikuiskoulutuksen määrät

Vuonna 2015 Koulutusrahastossa ratkaistiin hieman yli 35 000 aikuiskoulutustukihakemusta. Ratkaisuista hieman vajaa 31 000 oli hakijalle myönteisiä. Aikuiskoulutustuen käyttö on ollut 2010-luvulla vahvassa nousussa.[2] Vuonna 2016 aikuiskoulutustukea myönnettäneen tulevan lakimuutoksen johdosta erityisen paljon.

Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2015 136 miljoonaa euroa. Perusosan osuus oli tästä vajaa puolet (63 miljoonaa euroa).

3.2. Työttömyysturva

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2016 heinäkuussa 214 000. Saman kuukauden lopussa TE-toimistoissa oli 378 400 työtöntä työnhakijaa. Elokuun 2016 aikana työttömyysetuuksia sai lähes 200 000 henkilöä.

Vuonna 2015 työttömyysetuuksia maksettiin kokonaisuudessaan hieman yli 5 miljardia euroa. Tästä passiiviajan turvaa oli lähes 4 miljardia euroa.[3]

Kelan tilaston mukaan ansiopäivärahan saajien määrät ovat liikkuneet viimeisen vuoden aikana 160 000 – 190 000 henkilössä, peruspäivärahan noin 40 000 henkilössä ja työmarkkinatuen 190 000 – 200 000 henkilössä.

Keskimääräinen työttömyyskorvaus 1-8/2016 on ollut 47,57 euroa, josta peruspäivärahan osuus on 32,68 euroa eli ansio-osaksi jää 14,89 euroa.
 

3.3. Opiskelu työttömyysturvalla

Päätoiminen opiskelija ei pääsäännön mukaan voi saada työttömyysturvaa. TE-toimiston tarjoaman työvoimakoulutuksen ajalta työnhakijan toimeentulo turvataan kuitenkin työttömyysetuudella. Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eri ammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.

Vuonna 2015 ammatillisen työvoimakoulutuksen suoritti noin 12 000 työnhakijaa.[4]

Työttömyysetuudella voidaan tukea myös työnhakijan omaehtoista koulutusta. Ennen koulutusta TE-toimisto kuitenkin arvioi, täyttyvätkö edellytykset opiskelua suunnittelevan koulutustarpeelle ja omaehtoisen opiskelun tukemiselle. Työttömyysetuutta voi saada opiskelun ajalta 25-vuotias henkilö, jos työnhaku TE-toimistossa on voimassa ja TE-toimiston arvion mukaan henkilö on koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa hänen ammattitaitoaan. Opintojen tulee olla päätoimisia ja johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa tai korkeakoulussa taikka mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen.
 

4. Aikuiskoulutustuen muuttaminen myös työttömän tueksi koulutuksen ajalta

Vaikka työvoimaa on tarjolla paljon, koetaan pk-yrityksissä työvoiman saatavuus yhtenä merkittävimmistä työllistämisen esteistä.[5] Työttömillä oleva osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät tällä hetkellä riittävällä tavalla kohtaa. Ongelman ratkaisemiseksi myös työttömänä aloitettua/jatkettua koulutusta pitäisi tukea sen lisäksi, että vahvistetaan työssä olevien henkilöiden osaamista.

Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on tarjota henkilölle toimeentulon turvaa tilanteessa, jossa hän on sitä vailla työttömyyden tai työn vähäisyyden vuoksi. Opiskelijan toimeentulo puolestaan turvataan pääsääntöisesti opintososiaalisilla etuuksilla.

SY:ssä on pohdittu aikuiskoulutustuen uudistamista siten, että etuutta voisi saada myös työtön henkilö samoilla ehdoilla kuin mitä sitä tällä hetkellä myönnetään työssä olevalle henkilölle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että voimassa olevan työsuhteen tai yrittäjäsuhteen sekä opintovapaalle jäämisen ehdoista luovuttaisiin. Etuuden saamisen muut edellytykset täyttävä työttömäksi jäänyt yrittäjä tai työntekijä voisi opiskella tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tai suorittaa sellaisen osan saaden opiskelun ajalta aikuiskoulutustukea.

Työssä olevat eivät ole kovin laajasti käyttäneet mahdollisuutta aikuiskoulutustukeen. Työttömällä henkilöllä on usein intressi kehittää omaa ammatillista osaamistaan, joten oletettavaa on, että mikäli muutos tehtäisiin, niin aikuiskoulutustuen käyttömäärät lisääntyisivät. Uudistus olisi järkevintä toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti.

  • Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2015 lopussa
  • ei-eläkkeellä olevia
  • 18–65-vuotiaita henkilöitä
  • joilla on työhistoriaa vähintään 8 vuotta

oli hieman yli 1,9 miljoonaa. Näistä työsuhteessa vakuutettuina työskentelystään ko. hetkellä oli noin 1,7 miljoonaa henkilöä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että aikuiskoulutustuen ulottaminen koskemaan myös työttömiä henkilöitä tarkoittaisi, että etuuteen oikeutettujen piiri laajenisi noin 200 000 hengellä.

Erityisen kannustavaa työttömän aikuiskoulutustuelle siirtyminen olisi nyt Kelan työttömyysturvaetuudella oleville, sillä heidän aikuiskoulutustukensa voisi ansio-osan vuoksi olla jopa työttömyysetuutta korkeampi. Tästä saattaisi seurata jossain määrin etuuskulujen kasvua TVR:lle.[6]

Passiiviajan työttömyysetuuksien käyttömäärät kuitenkin pienenisivät, kun henkilöt siirtyisivät työttömyysetuudelta aikuiskoulutustuelle. Myös aikuiskoulutustuen ansiopäivärahaa hieman matalampi taso tarkoittaisi käytännössä säästöä ansiopäivärahalla olevien etuuskuluissa. Toisaalta työttömyysetuuden rinnalla maksettavien Kelan etuuksien osalta kulut saattaisivat hieman kasvaa.

Vuoden 2017 alusta aikuiskoulutuen rahoitus siirtyy työssä olevan henkilön osalta kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston vastuulle pl. yrittäjät, joiden perusosan tasoisen aikuiskoulutustuen rahoittaa edelleen valtio. Koska aikuiskoulutustuen perusosa on määrältään keskimääräistä työttömyysetuutta pienempi, aiheuttaisi muutos todennäköisesti lisäkustannuksia työttömyysvakuutusrahastolle. Koska kyse olisi työttömien henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden parantamisesta aktiivisella työvoimapolitiikalla ja nykyrakenteita hyödyntäen, olisi perusteltua, että valtio osallistuisi heidän aikuiskoulutustukensa rahoittamiseen siltä osin, kun kyse on tuen perusosasta. Tämä ei nostaisi valtion menoja, koska valtio rahoittaa jo nyt työttömien työttömyyspäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan määrän ja aikuiskoulutustuen perusosa tulee jatkossa olemaan 15 % peruspäivärahaa matalammalla tasolla.[7]

Edelleen olisi perusteltua, että työttömänä nostettu aikuiskoulutustuki kuluttaisi henkilön työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan luettavia päiviä, koska hänen työmarkkinakelpoisuutensa paranisi koulutuksen myötä. Tämä ohjaisi henkilöä myös hakeutumaan koulutukseen, josta on hyötyä työllistymisen kannalta. Lisäksi tällöin muutos olisi myös työttömyysvakuutusrahaston näkökulmasta kustannusneutraali.


[1] Kaikki työsuhteet, joista työnantajalla on ollut vakuuttamisvelvollisuus, ja lisäksi eläkevakuutettu yritystoiminta. 31.12.2006 saakka työ- ja virkasuhteiden sekä yrittäjätoiminnan kestoajan mukaan. 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta lasketaan vuosiansioiden perusteella kalenterivuosittain. Kertyvien työhistoriakuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla jakajalla.

[2] Lähde: Koulutusrahasto: Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet 2001-2015

[3] Ansiopäiväraha n. 2,5 miljardia, peruspäiväraha n. 0,3 miljardia ja työmarkkinatuki n. 1,2 miljardia. Lähde: Kela: Suomen työttömyysturvaetuuksien kuukausitilasto elokuussa 2016.

[4] Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 2/2016.

[5] Lähde: TEM: Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto.

[6] Toisaalta TVR tilittää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kelalle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Vuonna 2015 Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia n. 2,1 miljardia euroa. TVR osuus etuuskuluista oli 121 miljoonaa eli n. 6 %. Tämän osalta voitaisiin selvittää erän käyttöä työttömän aikuiskoulutustuen ansio-osan rahoittamiseen. Lähde: Kelan toimintakertomus 2015

[7] Toisaalta jos kovin moni työmarkkinatuella oleva pitkään työttömänä ollut henkilö lähtisi muutoksen jälkeen opiskelemaan, olisi sillä valtion etuusmenoja nostava vaikutus, sillä valtio maksaa 50 % yli 300 pv ja 30 % yli 1 000 pv työmarkkinatukea saaneiden etuusmenoista. Lopusta vastaa kunta.