Verotus - Edunvalvonta - yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta

Etsi

Verotus

Suomen Yrittäjien tavoitteena on talouskasvun tukeminen yrittäjyyden edellytyksiä vahvistamalla. Tavoite voidaan saavuttaa kannustavalla verotuksella ja kasvua ja yrittäjyyttä tukevalla talouspolitiikalla.

Arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen katto nousee 

Arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen katto nousi 22 500 eurosta 30 000 euroon vuoden 2016  alusta. Lisäksi verovelvollisuuden alaraja nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon.  Pienyritys saa osan arvonlisäverosta takaisin aina 30 000 euron liikevaihtorajaan asti. Mahdollisuus alv-palautukseen keventää pienyritysten alv-rasitusta ja helpottaa näiden asemaa. Arvonlisäveron alarajaa koskevat esitykset aiottiin vielä eduskuntakäsittelyssä kertaalleen vetää takaisin tai lykätä, mutta SY vaikutti siihen, että käsittely jatkui.  Liukuva alarajahuojennus otettiin aikanaan arvonlisäverolakiin SY:n ehdotuksesta.

Perintö- ja lahjaveron maksuaikaa pidennettiin – helpottaa hieman sukupolvenvaihdoksia

Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyviä sukupolvenvaihdoshuojennuksia huojennettiin niin, että veron korotonta maksuaikaa pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Pidennys astui voimaan 1.6.2015. Päätös helpottaa hieman sukupolvenvaihdoksia, kun jatkaja voi rahoittaa veronmaksua yrityksestä saatavilla ansioilla.

Rakennusalan ilmoitusvelvollisuuksiin korjauksia

Rakennusalan uudet tiedonantovelvoitteet ovat tuntuneet pienyrityksissä suurilta, vaikka tavoite harmaan talouden torjunnasta on hyvä. SY on vaatinut Verohallinnolta, että yrittäjien havaitsemat hankaluudet korjataan. Menettelyitä on joustavoitettu ja helpotuksia saadaan myös vuodenvaihteessa. Lievennykset auttavat mm. yrityksiä, joilla on urakoita useilla työmailla samanaikaisesti ja myös eräitä muita ilmoituksia karsitaan. Yrittäjien pitäisi saada varmuus siitä, että menettely oikeasti torjuu harmaata taloutta ja SY seuraa tiiviisti velvoitteiden vaikutuksia. Esim. pelkkä veronumero riittäisi työntekijän yksilöimiseen, mitä monet yritykset ovat toivoneet.

Yrittäjävähennys kirjattiin hallitusohjelmaan

SY on esittänyt elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin yrittäjävähennystä. Hallitus on luvannut valmistella uudistuksen. Yrittäjävähennyksen jälkeen näiden pienyritysten tuloista olisi veronalaista tuloa 95 %. Muutos merkitsee käytännössä noin kahden prosenttiyksikön alennusta. Vähennys saattaa tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Viime vuosina pääomaveroa on kiristetty, mutta vain osakeyhtiöihin sovellettavaa yhteisöveroa on kevennetty. Yrittäjävähennyksellä pyritään saamaan eri yritysmuodot paremmin samalle viivalle.

Maksuperusteinen arvonlisäverotus toteutumassa

Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön myös maksuperusteinen arvonlisäverotus. Mahdollisuus maksaa arvonlisävero vasta, kun raha on tullut kassaan, on ollut SY:n aloite. Nykyisin yrittäjä joutuu tilittämään arvonlisäveron myyntihetkellä tai laskun lähettämishetkellä. Jos asiakkaat maksavat laskujaan hitaasti, yrittäjä voi joutua vaikeuksiin, kun hän joutuu maksamaan veron laskuistaan ennen, kuin on saanut maksun asiakkaalta. Mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa. Muutos tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2017 alusta.

Investointeja edistävä varausjärjestelmä ja tappiovähennysoikeuden laajennus ohjelmassa

Hallitus on luvannut selvittää yrityksen tuloista tehtävää varausta investointien edistämiseksi. SY on vaatinut mahdollisuutta verotuksen myöhentämiseen yritysten investointien edistämiseksi ja kirjaus varausjärjestelmästä on oikea askel. Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta varauksen käyttöönottoon.

Hallitus on myös jo laajentanut tappioiden vähennysoikeutta vuoden 2016 alusta niin, että luovutustappiot tulevat vähennyskelpoisiksi pääomatuloista, ei vain muista luovutusvoitoista. Myös tulolähdejaon ongelmia on luvattu poistaa. Tappiovähennysten joustavoittaminen ja tulolähdejaon ongelmien korjaaminen ovat olleet SY:n ajamia asioita.

Sukupolvenvaihdoksiin helpotusta

SY on vaatinut perintö- ja lahjaveroon viime vaalikaudella tehtyjen kiristysten perumista. Tuona aikana perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin kolmesti. Hallitusohjelmaan tuli kirjaus, että sukupolvenvaihdoksia edistetään perintöveroa keventäen, ja arvioidaan muut kehittämistarpeet. Keventämisen ja laadittavan arvion aikataulu on vielä avoin.

Toiminnan tuloksia vuodelta 2014

Suomen Yrittäjien tavoitteena on talouskasvun tukeminen yrittäjyyden edellytyksiä vahvistamalla. Tavoite voidaan saavuttaa kannustavalla verotuksella ja kasvua ja yrittäjyyttä tukevalla talouspolitiikalla.
 


 Verovelkarekisteri kohtuullistui

Yritysten verovelkarekisteri otettiin käyttöön joulukuussa 2014. Suomen Yrittäjät vaati lainvalmistelussa julkisesti rekisteröitävän verovelan määrän nostamista ja sitä, että maksuvaikeuksien syyt otetaan paremmin huomioon. Vaatimukset kuultiin. Rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa, ja eduskunta myös nosti merkinnän vähimmäismäärän suunnitellusta 5 000 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi SY sai läpi sen, että rekisteriin ei merkitä verovelkaa, johon on haettu muutosta ja jonka täytäntöönpano on keskeytetty. SY sai vielä lopuksi aikaan sen, että jos yritykselle on vahvistettu yrityssaneeraus- tai velkajärjestelylain mukainen maksuohjelma, verovelkatietoa ei julkaista verovelkarekisterissä.
 

Pienyrittäjien mahdollisuudet tulla katsotuksi verotuksessa yrittäjinä paranivat

Verohallinto päivitti vuoden aikana ohjeitaan siitä, milloin alihankkijan tilaajalle tekemä työ on tehty yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Suomen Yrittäjät vaati ja sai läpi lukuisia ratkaisevan tärkeitä muutoksia ohjeisiin, joten pienten ja aloittavien yrittäjien mahdollisuudet tulla katsotuksi verotuksessa yrittäjiksi paranevat huomattavasti. On tärkeää, että ohjeessa vahvistettiin kehityksen muuttuneen yrittäjyyttä tukevaan suuntaan. Tämä vaikuttaa lukuisten pienyrittäjien mahdollisuuteen toimia yrittäjänä.

Jos verottaja ei hyväksy alihankkijan asemaa yrittäjänä, tämän tulo voidaan verottaa jälkikäteen palkkana. Ongelmat ovat vuosien varrella vähentyneet, mutta edelleen on ollut epäselviä alueita siinä, milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Osaamista vaativia tehtäviä siirretään nykyisin niihin erikoistuneille pienyrityksille ja aikaisemmin palkkatyönä tehtyä työtä tehdään usein yrittäjänä. Tulkinnalliset ohjeet vaikeuttavat siksi pienten toimijoiden työllistymistä ja kasvua. Jos työn suorittaja on järjestänyt toimintansa yritystoiminnan harjoittamista varten, on tärkeää, että häntä myös kohdellaan yrittäjänä.
 

Edustusmenojen vähennysoikeus palautettiin

Hallitus poisti vuoden 2014 alusta edustuskulujen vähennysoikeuden. SY on vaatinut pk-yritysten edustuskulujen säilyttämistä vähennyskelpoisina, sillä yrityksille ei tule antaa kuvaa, että edustusmenot eivät kuulu elinkeinotoimintaan. Edustamisella pyritään liiketoiminnan edistämiseen ja pk-yrityksissä neuvotteluja joudutaan jo käytännön syistä käymään toimistojen ulkopuolella. Edustusmenojen vähennyskelpoisuudella on siksi näille merkitystä. Hallitus palautti edustusmenojen vähennyskelpoisuuden vuoden 2015 alusta lukien. Päätös oli tärkeä myös ravitsemus- ja matkailualalle.
 

Maksuperusteinen arvonlisäverotus eteni

SY on vaatinut, että yrittäjälle annetaan mahdollisuus halutessaan siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämiseen, jolloin vero maksetaan vasta, kun yrittäjä on saanut suorituksen laskustaan. Yhä useammat pienet yritykset kärsivät venyneistä maksuajoista. Yritykset voivat siksi joutua tilanteeseen, joissa arvonlisäveron maksupäivä on jo mennyt, vaikka asiakas ei ole vielä maksanut laskua. Muutos toisi kaivattua joustoa pienimpien yritysten maksuliikenteeseen. Mallin käytännön etuna olisi myös, että pienyritykset voisivat entistä joustavammin perustaa niin kirjanpitonsa kuin arvonlisäverotuksensa tiliotteisiin, mikä helpottaa hallinnollista taakkaa.

Kesän 2014 hallitusohjelmassa luvattiin selvittää maksuperusteisen alv:n mahdollisuus ja SY osallistui selvitystyöhön. Käytännössä muutosmahdollisuus koskisi noin 190 000 yritystä, sillä arvonlisäverodirektiivin mukaisesti mahdollisuus rajattaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa. Jos käy ilmi, että raja on riittämätön, pitää asiaa tarkastella uudelleen. SY on vaatinut uudistuksen voimaatuloa viivytyksettä, sillä mahdollisuus tuo pienyrityksille merkittävän hyödyn.
 

Verotusmenettelyiden joustavoittaminen

SY on tehnyt Verohallinnolle ehdotuksia verotusmenettelyiden kehittämisestä kuten sähköisen asioinnin edistämisestä ja sanktioiden kohtuullistamisesta. Menettelyiden tulee toimia moitteettomasti ja riittävän joustavasti etenkin sellaisten yritysten näkökulmasta, jotka pyrkivät toimimaan moitteettomasti. SY:n aloitteesta käynnistettiin hanke yritysten ja Verohallinnon välisen kirjeenvaihdon sähköistämiseksi. Ratkaisussa on tarkoitus hyödyntää kansallista yritysten asiointitiliä. Verotiliin valmistellaan SY:n vaatimuksesta myös mahdollisuutta tehdä korjausilmoituksia ilman myöhästymismaksua.
 

Verolinjaukset ovat jättäneet elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verokohtelun varjoonsa

Yritys- ja osinkoverotuksen rakenne muuttui vuoden 2014 alusta yhteisöveron laskiessa 20 prosenttiin. Noin puolet yrityksistä on kuitenkin elinkeinonharjoittajia tai henkilöyhtiöitä, joihin ei sovelleta yhteisöveroa. Kun vain yhteisöveroa on laskettu ja pääomaveroa korotettu, nämä pienyritykset ovat jääneet vaille kannustavasta verokehityksestä.

SY on siksi vaatinut elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen 5 prosentin suuruista yrittäjävähennystä. Pienyrittäjien tulosta verotettaisiin tällöin 95 prosenttia. Tämä merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä pienyritysten verotukseen ja parantaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia työllistää ja kasvattaa yrityksiään. Esitys on herättänyt laajasti keskustelua eri puolueissa, mutta päätöksiä ei ole tehty. SY ajaa asiaa edelleen.


Verokannusteiden vakiinnuttaminen ja seuraavan vaalikauden ohjelmaan vaikuttaminen

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus teki muutoksen yritys- ja osinkoverotukseen yhteisöveron laskiessa 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Verojärjestelmään on kohdistunut edelleen merkittäviä uhkia ja toimintakauden keskeinen tavoite oli päätösten vakiinnuttaminen. Päättäjät tulee saada laajasti ymmärtämään tarpeet kannustavalle verojärjestelmälle. Yritysverotusta on kehitetty tempoillen, vaikka investointeja ja työllistämistä miettiessään yrittäjän pitäisi voida luottaa kannustavan verojärjestelmän jatkumiseen. Hallitus peruikin muun muassa tuotannollisten yritysten poistoihin aiemmin tehdyt leikkauksen jatkamalla niiden soveltamisaikaa vuoden 2015 loppuun.

SY käynnisti seuraavaa hallituskautta ajatellen keskustelun myös verotuksen rakenteen uudistamisesta lykkäämällä verotusta siten, että voitto verotetaan vasta, kun se otetaan ulos yrityksestä. Elinkeinoelämän järjestöt vaativat myös yhdessä Viron tyyppisen veromallin soveltuvuuden selvittämistä Suomeen. Seuraavan hallituksen tulee käynnistää selvitystyö ja verorakennetta tulee uudistaa niin, että se helpottaa yritysten kykyä toimia ja työllistää. Vaihtoehtoina on luoda varausmenettely pk-yritysten investointeihin. Ehdotukset ovat saaneet laajaa kiinnostusta.
 

Arvonlisäveron liukuvan alarajan nosto

SY on pitkään ajanut arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen enimmäismäärän nostoa 22 500 eurosta 50 000 euroon. Huojennusta sovelletaan silloin, kun yrityksen liikevaihto ylittää 8 500 euron rajan, mutta on alle 22 500 euroa. Yrittäjä saa tällä liikevaihtovälillä osan maksamastaan verosta takaisin, mutta myynti ei ole kokonaan verovapaata.  Julkisuudessa aloite sekoitetaan usein siihen, että koko verollisen toiminnan 8 500 euron raja tulisi nostaa 50 000 euroon. SY ei kuitenkaan ole kannattanut tätä, koska rajan alle jäävä yritys voisi myydä palveluitaan selvästi alemmilla hinnoilla. SY:n mielestä ei ole hyvä luoda kasvuesteitä yrityksille, jotka muuten olisivat valmiita työllistämään, mutta esim. veroedun menetyksen vuoksi eivät sitä ehkä tekisi. Vaikka SY:n esitys on herättänyt kiinnostusta, se ei ole edennyt.

Liukuvan alarajahuojennuksen nosto 50 000 euroon koskisi noin 60 000 yrittäjää ja keventäisi näiden alv-taakkaa noin 70 miljoonalla eurolla. Yleisen alarajan nosto 50 000 euroon maksaisi sen sijaan noin 300 miljoonaa euroa, ja jos siihen liitettäisiin vielä EU:n edellyttämä liukuva poistuma tai muu kohdennus vain pieniin, ehdotus olisi todennäköisesti nykyisissä talousoloissa mahdoton toteuttaa.


» Asiatietoa verotuksesta

 

Päivitetty 4.3.2015