Kädentaitoammattien arvostus | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Kädentaitoammattien arvostus

 

 

 

Kehno imago ja opinto-ohjaajien heikko tietämys jarruttavat hakeutumista käytännön ammatteihin

Nuoret arvostavat kädentaitoja, mutta toisen asteen opintojen heikko imago ja opinto-ohjaajien vähäinen tietämys kädentaitoammateista jarruttavat hakeutumista käytännön ammatteihin. Mestarikiltaneuvoston Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan nuoret arvostavat lähtökohtaisesti kädentaitoammatteja. Alan arvostus opiskelijoiden piirissä muuttuu entistä myönteisemmäksi opintojen aikana ja edelleen valmistumisen jälkeen.

Tutkimuksen mukaan toisen asteen ammattitutkintoja ei vielä osata hyödyntää nopeana tienä työelämään. Näin siitä huolimatta, että oppimisväylät ammattikorkeakouluun saakka ovat avoinna ja että aikaisempien opintojen hyväksilukemismahdollisuutta on parannettu. Näyttää siltä, että etenkään nuorten vanhemmilla ei ole riittäviä tietoja jatko-opintomahdollisuuksista. Varsinkaan pojilla ei peruskoulun päättämisen yhteydessä ole riittävää varmuutta siitä, mihin ammattiin halutaan. Harkinta-aikaa otetaan lisää menemällä lukioon, joka monille nuorille voi olla väärä ratkaisu.

Kilpaillessaan ammattitaitoisesta työvoimasta eri alojen on itse huolehdittava alansa vetovoimasta. Parhaiten tämä on toteutettavissa yritysten välisenä yhteistyönä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi juuri puualalla vetovoiman parantamiseksi tehtävän yhteistyön taso on varsin matala.

Suomen Yrittäjien jäsenjärjestön Mestarikiltaneuvoston toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syitä kädentaitoammatteihin johtavien opintojen vähäiseen suosioon. Taustalla ovat yritysten ongelmat saada ammattitaitoista työvoimaa kädentaitoja vaativiin työtehtäviin. Vastauksia näihin kysymyksiin haettiin pilottiselvityksestä, jonka kohteena olivat eräät puuteollisuuden alat, kuten puusepänala, saha- ja levyteollisuus, verhoilu ja veneenrakennus.

Tutkimuksen kohderyhminä olivat Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueella ammattioppilaitoksissa puualaa opiskelevat nuoret, aikuisten näyttötutkintoja suorittavat henkilöt, ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä peruskoulun 9-luokkalaiset. Myös peruskoulua, lukiota ja ammatillisia oppilaitoksia edustavat henkilöt kuuluivat tutkimuksen kohdejoukkoon.

– Kun tutkimuksen kohderyhmiin kuuluivat lisäksi alan työntekijät, yrittäjät ja puualan tutkintotoimikuntien jäsenet, voidaan todeta, että tutkimuksen tavoite huomioon ottaen mukana olivat kaikki tärkeimmät toimijatahot, totesi Mestarikiltaneuvoston puheenjohtaja Juhani Saimovaara.

Saimovaara odottaa, että tutkimustuloksia voidaan soveltaa yli toimialarajojen ja myös muilla alueilla. Tarkoituksena on lisäksi, että tutkimustuloksia hyödynnetään hallitusohjelman yrittäjyyshankkeessa. Hämeen TE-keskus on toiminut tutkimushankkeen osarahoittajana.

Resursseja menee hukkaan

Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta täydensi Mestarikiltaneuvoston pyynnöstä Taloustutkimuksen analyysia kädentaitoammattien ja –työtehtävien arvostukseen liittyvistä syistä. Kanniainen kiinnitti huomiota ammatillisissa oppilaitoksissa aloittaneiden vähäiseen määrään, joka vuonna 2001 oli noin 40 prosenttia kaikista perusopetuksen jälkeisen koulutuksensa aloittaneista. Aloituspaikkoja ei silti ole saatu täyteen. Esimerkiksi puualalla koulutuksensa aloittaneiden osuus on vain 73 prosenttia tarjolla olleesta koulutustarjontakapasiteetista. Kanniaisen mielestä pilottitutkimuksen kohteena oleva puuala ei ole kuitenkaan ala, jonne mennään, jollei muuanne päästä. Useimmat alalle hakeutuvat nuoret ovat menossa sinne ensisijaisena ammatinvalinnan vaihtoehtonaan.

Kanniaisen mielestä kädentaitoammattien kuihtuminen on seurausta tuoteinnovaatioiden puuttumisesta, yhteiskunnan muuttumisesta, kädentaitojen kehittämisen katoamisesta lasten elämässä ja koulujärjestelmän muutoksesta. Tähtituotteita ei puualalla ole. Kuluttajatkaan eivät välttämättä tunne alan tuotteita. Esimerkiksi purjeveneemme ja pankkien palvelutiskien puurakenteet ovat hyviä taidonnäytteitä suomalaisesta puusepän työstä, jota ei kuitenkaan välttämättä tiedosteta, Kanniainen arveli.

Taloustieteellisestä näkökulmasta katsottuna kuluttajien maksuhalukkuus ja tuotteiden kysyntä luovat ammattien arvostuksen. Myös uudet innovaatiot ovat tärkeitä. Yksilön kannalta tarkasteltuna ammatin arvostuksen määräävät kaksi tekijää: Työstä saatava rahallinen korvaus ja työtehtäviin liittyvä ei-rahallinen statusarvo. Kanniaisen mielestä alaan liittyvät riskit ja epävarmuus vaikuttavat myös alalle hakeutumiseen. Eri alojen voimakkaat rakennemuutokset näyttäytyvät usein riskeinä uran valintapäätöksissä.

Professori Kanniaisen mukaan Taloustutkimuksen kyselyn tulokset osoittavat, että puualan valinneet nuoret uskovat vahvasti ammatinvalintaansa. Yleensäkin nuoret ovat itsenäisiä ammatinvalinnassaan. Nuoret arvostavat mahdollisuutta hyödyntää omaa osaamistaan ja toteuttaa omia unelmiaan siitä huolimatta, että alalla ei ole esim. kännykkään verrattavissa olevaa tähtituotetta. Palkan vaikutusta ammatin arvostukseen Kanniainen kuvaa esimerkillä, jonka mukaan high-tech –alalle hakeutuvat tietävät aloittavansa matalapalkkaisina, mutta odottavat huippupalkkaa myöhemmällä elämänkaarella. Kanniaisen mielestä puualalla vastaavaa odotusta ei nykyisellään tähtituotteen puuttuessa synny. Tämä ilmiö pätee myös useisiin muihin aloihin.

Kanniaisen mukaan alan arvostuksen kannalta on huomattava se, että opiskelijoiden arvostus noin puolella haastatelluista muuttuu myönteisemmäksi opintojen aikana ja myös valmistumisen jälkeen. Tämän havainnon kanssa ristiriidassa on kyselyn tulos, jonka mukaan puualan opintojen antama ammattitaito olisi enintään keskinkertainen. Kanniaisen mielestä opiskelijoiden myönteinen kuva johtunee siitä, että opintoihin sisältyviä työssäoppimisjaksoja pidetään suuressa arvossa.

Elinkeinoelämälläkin vastuunsa

Johtaja Martti Pallari Suomen Yrittäjistä pitää alan kannalta jokseenkin masentavana tutkimustuloksena sitä, että tietoa alasta on tarjolla liian vähän. Voidaan hyvin kysyä, miten tämä on mahdollista aikakaudella, jolloin internet on lähes kaikkien ulottuvilla. Vastuu siitä, että perustietoa merkittävistä toimialoista jaetaan riittävästi koululaitoksen sisällä, kuuluu luonnollisesti julkiselle vallalle, valtiolle ja kunnille. Myös elinkeinoelämällä on kuitenkin perustiedon välittymisestä oma vastuunsa. Alan vetovoiman kasvattaminen suhteessa muihin toimialoihin on sen sijaan kunkin alan itse tehtävä.

Riittävä ja tasapuolinen informaatio eri ammateista sekä opinto-ohjaajien rooli ja asenteet ovat tärkeitä ammattiin hakeutuvan nuoren kannalta. Tutkimustulokset herättävät kysymyksiä opinto-ohjaajien asenteista. Kuinka on mahdollista kertoa kiinnostavasti nuorille toimialasta, joka opinto-ohjaajan mielestä ei vetovoimaisuudessaan kuulu toimialojen kärkipäähän? Pallarin mielestä opettajien asennetta selittänee se, että he eivät ole saaneet alasta riittävästi tietoa, ja että heidän oma akateeminen koulutustaustansa ei sisällä kädentaitoasioita.

Huolestuttavaa on myös se, että eri kädentaitoammatteja esiteltäessä yrittäjyydestä ei juurikaan kerrota, vaikka toimeentulon hankkiminen siinä olisi mahdollista ainoastaan yrittäjyyden kautta. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen peruskouluissa loisi lisäedellytyksiä harkita yrittäjyyttä eräänä uravaihtoehtona.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Juhani Saimovaara, Mestarikiltaneuvosto, p. (03) 753 3913
Professori Vesa Kanniainen, Helsingin Yliopisto
Johtaja Martti Pallari, Suomen Yrittäjät, p. (09) 229 22 955
Koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät, p. (09) 229 22 868

Tutkimusanalyysi
 

Tutkimustulokset