Maksuvalmiuden hallinta suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä
Etusivu > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Maksuvalmiuden hallinta suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Pk-yritysten asenne maksuvalmiuden hallintaa kohtaan oli tutkimustulosten mukaan hyvin positiviinen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pitivät aihetta joko tärkeänä tai melko tärkeänä. Lähestulkoon kaikki yritykset pitivät kassavirtojen ennustamista, maksuliikenteen ja pankkisuhteiden hallintaa, myyntisaamisten hallintaa ja ostovelkojen hallintaa joko tärkeänä tai melko tärkeänä. Muista osa-alueista erosi selvästi kaksi osa-aluetta. Kassaylijäämien hallintaa piti tärkeänä tai melko tärkeänä alle 60 prosenttia ja kassa-alijäämien hallintaan noin 70 prosenttia vastaajista.

Näiden osa-alueiden arvostus vaihteli todennäköisesti yrityksen taloudellisen tilanteen takia. Vastaajat, jotka kokivat kassa-alijäämien kattamisen tärkeäksi, ainoastaan 30 prosenttia koki myös kassaylijäämien sijoittamisen tärkeäksi. Vastaajat, jotka puolestaan kokivat kassaylijäämien sijoittamisen tärkeäksi, 65 % koki myös kassa-alijäämien kattamisen tärkeäksi. Jos summataan yhteen vastausvaihtoehdot ”melko tärkeä” ja ”tärkeä” niin tulokset ovat samaa luokkaa. Tästä huolimatta on selvästi tulkittavissa, että jos kassa-alijäämien
kattaminen koetaan tärkeäksi, niin kassaylijäämät eivät ole yhtä tärkeitä.

Tutkimustuloksista saadaan myös kuvaa siitä, kuinka suuri osa pk-yrityksestä hoitaa maksuvalmiuttaan ”näppituntumalla”. 26 % vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole käytössä ennustamissysteemiä kassavirtojen ennustamiseen tai kassabudjetointiin. 35 % vastaajista ilmoitti puolestaan, että heillä ei ole määritelty optimaalisen kassavarannon kokoa. Tosin tässä kysymyksessä osa ”näppituntumalla” vastauksista sisältyy vastausvaihtoehtoon ”oma menetelmä”. Lisäksi 19 % vastaajista ilmoitti, etteivät he käytä mitään järjestelmää ensisijaisesti maksuvalmiuden hallintaan. Todellisuudessa yritysten, jotka eivät määritä
optimaalista kassavarantoa tai määrittävät sen näppituntumalla, määrä voi olla paljon suurempi.

Tutkittaessa eri kassaylijäämien sijoituskohteita tai kassa-alijäämien kattamiskeinoja päästiin enimmillään 35 % suhteelliseen osuuteen kaikista kyselyyn vastanneista. Yli 20 % osuuksiakin oli näissä kysymyksissä ainoastaan kolme kappaletta. Tämä kertoo joko siitä että kohteet ja keinot ovat jakautuneet tasaisesti tai suuri osa kyselyyn vastanneista ei ole ottanut kantaan näihin kysymyksiin. Eri vaihtoehtojen yhteissummasta tulee molemmissa kysymyksissä noin 100 %. Kyseisissä kysymyksissä on ollut mahdollista vastata useampiin
eri vaihtoehtoihin ja yksi vaihtoehdoista on ollut ”en osaa sanoa”. Tämä kuvaa sitä, että suurella todennäköisyydellä vastauksien suhteellisten osuuksien pitäisi olla oikeasti suuremmat.

Ainoastaan pienellä osalla kyselyyn vastanneilla yrityksillä oli virallinen ohjeistus maksuvalmiuden hallintaan liittyen. Ulkopuolista apua maksuvalmiuden prosessien määrittämisessä oli käyttänyt vain pieni osa vastaajista. Tärkeimpänä tietolähteenä aiheeseen liittyen pidettiin ylivoimaisesti eniten pankkeja ja muita rahoituslaitoksia.

Kyselyssä tiedusteltiin myös miten suuria esteitä eri seikat ovat vastaajayrityksissä maksuvalmiuden hallinnalle. Suurin este olivat taloudelliset tekijät, jotka olivat joko este tai merkittävä este 39 %:lle vastaajista. Henkilöstöresurssit olivat jonkinlaisena esteenä 37 %:lle, aiheeseen liittyvä osaaminen 33 %:lle, tarjolla olevat palvelut 11 %:lle, muut sisäiset tekijät 13 %:lle ja muut ulkoiset tekijät 14 %:lle vastaajista. Eli sisäisiä tekijöitä ja tarjolla olevia palveluita ei koeta ongelmaksi. Henkilöstöresurssien lukemaan vaikuttaa myös todennäköisesti taloudelliset tekijät. Jos ei ole mahdollista palkata henkilöstöä hoitamaan
maksuvalmiutta, niin se on niin taloudellinen kuin henkilöstöresurssieste.

Pääosa vastaajista oli joko tyytyväinen tai osittain tyytyväinen kaikkiin maksuvalmiuden hallinnan eri osa-alueisiin. Suurinta tyytymättömyyttä koettiin kassa-alijäämien kattamiseen (11 %), kassa ylijäämien sijoittamiseen (9 %) ja kassavirtojen ennustamiseen (9 %). Kun verrataan kysymyksen tuloksia aiemman kysymyksen eri maksuvalmiuden hallinnan osaalueiden tärkeydestä tuloksiin, niin nähdään, että siellä vähiten tärkeiksi oli arvostettu kassaylijäämien sijoittaminen ja kassa-alijäämien kattaminen. Kassavirtojen ennustaminen puolestaan koettiin tärkeäksi. Tästä voidaan päätellä, että kassavirtojen ennustaminen on
tärkeä, mutta todennäköisesti erittäin haastava asia pk-yrityksille. Kassavirtojen ennustaminen koetaankin yrityksissä maksuvalmiuden hallinnan osa-alueeksi, jossa olisi suurin  mahdollisuus parantaa lähitulevaisuudessa. Kassaylijäämien sijoittaminen koettiin kolmanneksi tärkeimmäksi kohteeksi, jossa voitaisiin parantaa lähitulevaisuudessa. Kassa-alijäämien kattaminen koettiin puolestaan vähiten tärkeäksi parannuskohteeksi. Tämä voi kuvastaa myös sitä, että kassa-alijäämien kattaminen koetaan epämieluisaksi asiaksi ja sen vuoksi asiaan liittyy tyytymättömyyttä. Tosin tulee huomioida, että parannusmahdollisuuksia
koskeneessa kysymyksessä kysyttiin millä osa-alueella olisi suurin mahdollisuus parantaa eikä millä osa-alueella olisi ylipäätään mahdollisuutta parantaa lähitulevaisuudessa.

>> Maksuvalmiustutkimus

Tutkimus on Teemu Kaipiaisen opinnäytetyö Joensuun yliopiston taloustieteen laitokselle.
Suomen Yrittäjät on avustanut aineiston keräämisessä.