SY:n arvio vm:n budjettiesityksestä 2008 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

SY:n arvio vm:n budjettiesityksestä 2008

Suomen Yrittäjien arvio Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä 2008
 

Valtiovarainministeriö on laatinut vuoden 2008 budjettiehdotuksen hyvässä suhdannetilanteessa. Kansantuotteen kasvun ennakoidaan olevan ensi vuonna yli 3 prosenttia. Tänä vuonna kasvuprosentti noussee yli neljän. Yleislinjaltaan valtiovarainministeriön budjettiehdotusta voidaan pitää onnistuneena.

Verotus

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan yli 8 prosentilla. Suhdannehuipun vuoksi merkittävä osa valtion lisätuloista on perusteltua käyttää valtion velan lyhentämiseen. Tämä on perusteltua myös väestön ikääntymisen tuomien menopaineiden ja talouden ylikuumenemisen välttämiseksi.

Palkankorotusten myötä kuluttajien käytettävissä olevat tulot näyttäisivät kasvavan merkittävästi. Budjettiehdotus antaa lisää myös eläkeläisille ja opiskelijoille. Inflaation kiihtymisenvaara on olemassa ilman veronkevennyksiäkin. Tämän vuoksi on perusteltua lykätä ansiotuloverotuksen keventämistä vuoteen 2009.

Perintöverotusta ja lahjaverotusta esitetään kevennettäväksi ensi vuoden alusta. Yritysten sukupolvenvaihdosten kannalta on tärkeää, että perintöverouudistus saataisiin voimaan jo vuoden alusta. Budjettiesityksen perusteella sukupolvenvaihdokset uhkaavat lykkääntyä vähintään ensi vuoden kesäkuuhun.

Valtiovarainministeriön esityksen mukaan energiaverotusta kiristetään 300 miljoonalla eurolla. Yrityksille ja kuluttajille on tulossa vuodenvaihteen jälkeen merkittävä sähkönhinnan korotus sähkömarkkinoiden toimimattomuuden ja päästökaupan vuoksi. Hallituksen olisi tässä tilanteessa keskityttävä markkinoiden toimivuuden ja uuden ympäristöystävällisen energiantuotannon turvaamiseen verotuksen kiristämisen asemasta. Jo päästökauppajärjestelmän tarkoituksena on hintaohjauksella tuottaa entistä puhtaampaa energiaa ja säästää energiaa.

Varsinkin työllistäville palveluyrityksille sähköveron kiristyminen olisi haitallista. Tämän vuoksi palvelu- ja teollisuusyritysten sähköverokohtelu olisi yhtenäistettävä siirtämällä palveluyritykset samaan veroluokkaan teollisuusyritysten kanssa. Tätä tukee myös se, että teollisuusyritykset tuottavat yhä enemmän palveluita. Yritysten yhtenäisen kohtelun ja kilpailutasa-arvon turvaamiseksi sähköveron olisi oltava sama.

Kuljetusalalle puolestaan dieselin verotuksen kiristäminen tekisi hallaa. Kustannusten nousua ei kyetä viemään heti palveluiden hintoihin. Kun kustannusten nousu siirtyy hintoihin, tämä merkitsee kilpailukyvyn heikkenemistä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. Ympäristöystävällisen dieselin verotuksen suhteellisesti ankarammalle kiristämiselle ei ole perusteluita ainakaan ympäristönäkökohdista. Lisäksi energiaverojen kiristämisellä on suora inflaatiovaikutus.

Työ- ja elinkeinoministeriö

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön osalta on myönteistä, että teknologia- ja innovaatiopolitiikan sekä yrityspolitiikan määrärahoja kasvatetaan. T&K-rahoituksen nousu jää kuitenkin alle se tason, joka vaadittaisiin, että panostukset kasvaisivat tavoitteeksi asetettuun 4 prosenttiin BKT:stä hallituskauden lopulla. Rahoituksen kohteita tulisi myös monipuolistaa. Kun kasvuyrityksiä halutaan lisää ja kasvu tulee usein kansainvälistymisen kautta, on nurin kurista, että yritysten yhteishankkeisiin suunnattujen kansainvälistymisavustusten määrärahaa leikataan. Myös yritystoiminnan tueksi suunniteltu Yritys Suomi -konsepti vaatisi merkittävämpiä panostuksia, jotta käytännöntoteutus saataisiin vauhtiin.

Yksinyrittäjien työllistämistukea esitetään laajennettavaksi paikallisen rakennemuutoksen tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille. Koska kyse on kokeilusta, jolla selvitetään tuen vaikuttavuutta, olisi kokeilualueisiin sisällytettävä riittävän erilaisia seutuja. Matalapalkkatuki aiotaan laajentaa 54 vuotta täyttäneiden lisäksi nuoriin ja vammaisten työllistämistukea ollaan parantamassa. Tukea ei tule rajata toisen asteen koulutuksen saaneisiin. Juuri syrjäytymisvaarassa olevien kannalta tuki on olennainen.

Työvoimapolitiikan painopistettä muutetaan aktivoivan ja avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Tämä on tärkeää alueellisen ja aloittaisen työvoimapulan hallitsemiseksi. Sen sijaan työvoiman kohtaanto-ongelmiin ei kyetä vastaamaan esityksellä kakkosasunnon vuokran verovähennysoikeudesta. Tämä lisännee vain asuntojen kysyntää ja nostanee vuokria.

Verovähennysoikeutta enemmän tarvittaisiin nopeampaa kaavoitusta, hinnaltaan kohtuullisia ja laadultaan sopivia asuntoja. Edellytyksiä etätyön lisäämiseen pitäisi parantaa. Työperäistä maahanmuuttoa täytyisi edistää. Myös työnhakijoiden tietojen parempi saatavuus työnantajille olisi keskeistä.

Oleellisinta on kuitenkin työvoima- ja koulutustarpeiden parempi ennakointi eri maan osissa. Tässä vaaditaan panostusta niin viranomaisilta kuin työnantajilta. Sinällään budjettiehdotuksessa lisätään ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrärahoja, mutta ammatillisen koulutuksen osalta suurempaan panostukseen olisi tarvetta. Myös koulutuksen laadusta ja opintojen etenemisestä on huolehdittava.

Opetusministeriö

Käytännönläheinen ja monille mielekäs tapa hankkia ammattiosaamista on näyttötutkintokoulutus. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan usein yrityksissä, ja näyttöjen tarve on jo nykyisillä opiskelijamäärillä yli sadan tuhannen. Vaarana on, että näyttöpaikkoja ei saada järjestetyksi, koska näytöt aiheuttavat yrityksille kustannuksia. Budjetissa olisi osoitettava varoja yrityksille maksettaviin kulukorvauksiin näytöistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Työnantajien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksuihin ei kohdistu merkittäviä nousupaineita. Budjettiesityksessä molempien työeläkevakuutusmaksuja esitetään nostettavaksi 0,1 %-yksiköllä. Kansaneläkemaksuun ei esitetä muutoksia, ja sairausvakuutusmaksuja aiotaan laskea 0,01 %-yksiköllä. Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksua esitetään laskettavaksi 0,2 %-yksiköllä ja vastaava kevennys työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun esitetään toteutettavaksi nostamalla korkeamman maksuluokan rajana olevaa palkkasummaa 840 940 eurosta 1 668 000 euroon.

Rajan nostaminen on paikallaan, koska siihen ei ole tehty muutoksia 13 vuoteen. Samalla kevennystapa kuitenkin merkitsisi sitä, että pienet yritykset, joiden palkkasumma jää alle 840 940 euroon ja jotka ovat vastanneet pitkälti työllisyyden kasvusta, eivät hyötyisi kevennyksestä. Osa kevennysvarasta on syytä käyttää alemman maksuasteen alentamiseen ja osa palkkasummarajan nostamiseen. Näin myös työllistämisestä vastaavat yritykset hyötyisivät maksualennuksesta. Kansaneläkevakuutusmaksussa on huomioitava sovitusti työeläkevakuutusmaksun nousu.

Sosiaaliturvajärjestelmään ei esitetä merkittäviä muutoksia opintotukea lukuun ottamatta. Vähimmäisturvan tason, sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisen ja työhön kannustamisen kannalta työnsä aloittanut sosiaaliturvan uudistamiskomitea on tärkeässä ja keskeisessä asemassa. Komitealta ja sen alajaostoilta odotetaan ehdotuksia, joita voitaisiin alkaa toteuttaa ensi vuoden aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriö

Rakennuskapasiteetti on käytössä, joten valtiovarainministeriö ei ehdota merkittäviä uusia väylähankkeita. Tästä huolimatta tiehankkeiden rahoitus kasvaa yli kaksinkertaiseksi, koska edellinen hallitus päätti kymmenen hankkeen toteutuksesta. Budjetissa olisi kuitenkin oltava rahoitusta tulevien uusien hankkeiden suunnitteluun, jotta näitä saadaan myöhemmin käyntiin nopealla aikataululla. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Kehärata ja E18-tie, jonka uudistamisen pitäisi valmistua vuonna 2015.

Lisäksi perustienpitoon ja radanpitoon on osoitettu hädin tuskin kustannusten nousua vastaavaa määrää lisäpanostuksia. Tämän johdossa elinkeinoelämä ja kansalaiset törmäävät entistä useammin kuljetusten hidastumisiin ja liikkumisongelmiin.


Harri Hietala
ekonomisti, Suomen Yrittäjät
p. (09) 229 228 45
harri.hietala @ yrittajat.fi