Yt-lakikysely | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Yt-lakikysely

Yt-lakikysely
 

Alkusanat

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajenee vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös 20-29 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Suomen Yrittäjät vastusti lain soveltamisalan laajentamista. Uudistuksen vaikutusten ennakoitiin olevan haitallisia niin yrityksille kuin niiden henkilöstöllekin. Tässä raportissa selvitetään yritysten näkemyksiä muutosten jo realisoituneista ja odotettavissa olevista vaikutuksista.

Raportin perustana oleva yrityskysely kohdennettiin lain vaikutusten kannalta tärkeimpiin yritysryhmiin. Näitä ovat yli 10 mutta alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden osalta haluttiin selvittää, kuinka säännökset vaikuttavat soveltamisrajan tuntumassa. Toinen ryhmä on säännösten uusi soveltamiskohde eli 20-29 henkilön yritykset. Yli 30 henkilön yrityksiltä kysyttiin toisaalta niiden kokemuksia lain toimivuudesta ja toisaalta näkemyksiä säännösten soveltamisalan laajentamisesta.

Raportti osoittaa yt-lailla olevan selviä haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja strategisiin ratkaisuihin. Kaikissa yritysryhmissä katsottiin, että laista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä yli 40 prosenttia arvioi jättävänsä tulevaisuudessa henkilöstöä lisäämättä yt-lain vuoksi. Aineistosta selvitettiin erikseen, että 15-19 hengen yrityksistä jopa yli puolet arvioi jättävänsä yt-lain vuoksi henkilöstöä lisäämättä.

Yt-lain kaltaiset säädökset johtavat siihen, että yritykset eivät voi kehittää toimintaansa liiketoiminnan tarpeista lähtien. Vastauksista ilmenee, että alihankinta, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttäminen lisääntyvät, kun yritysten kasvuedellytyksiä heikennetään. Toisaalta yt-lailla ei katsota olevan vaikutusta ilmapiiriin ja yhteisten asioiden hoitamiseen.

Eduskunta edellytti lain muuttamisen yhteydessä, että sille annetaan kevätistuntokauden 2010 aikana selvitys soveltamisalan laajentamisen vaikutuksista pienille yrityksille ja erityisesti niiden vakituisen henkilöstön kehitykselle. Suomen Yrittäjät jatkaa yt-lain vaikutusten seurantaa ja edellyttää, että hallitus varautuu pikaisiin toimenpiteisiin lain yrityksille aiheuttamien ilmeisen haitallisten vaikutusten poistamiseksi.


Helsingissä 28.12.2007

Suomen Yrittäjät
Jussi Järventaus
toimitusjohtaja


Tiivistelmä

Suomen Yrittäjien kyselyn perusteella yrittäjät ovat tutustuneet jo hyvin uuteen yt-lakiin. Uutena lain piiriin tulevista 20-29 hengen yrityksistä yli puolessa on henkilöstöä edustava luottamusmies tai -valtuutettu valittuna.

Yrittäjien näkemysten mukaan he työnantajina tiedottavat asioista ja ottavat työntekijöiden mielipiteet hyvin huomioon. Mielestään melko hyvin tiedottavia on 65 prosenttia ja mielipiteet huomioon ottavia 71 prosenttia. Erittäin hyvin tiedottavia katsoo alle 30 hengen yrityksistä olevan 18-19 prosenttia. 20-29 henkeä työllistävistä yrityksistä 19 prosentissa katsotaan työntekijöiden mielipiteet otettavan erittäin hyvin huomioon ja 10-19 henkeä työllistävistä 27 prosentissa. Siten kyselystä välittyy sama kuva kuin työntekijöiden näkemyksiä mittaavasta Työministeriön työolobarometrista.

Yli 30 hengen yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välisiä neuvotteluja näytettäisiin käytävän yksi enemmän vuodessa kuin pienemmissä. Yt-lain uskotaan nostavan neuvottelujen määrään 20-29 hengen yrityksissä samaksi – mediaanina neljäksi neuvotteluksi. Vapaamuotoisempien henkilöstölle tiedottamisen ja keskustelemisen tilaisuuksia on jo nyt kokoluokasta riippumatta noin neljä vuodessa.

Työnantajat tiedottavat ja neuvottelevat työntekijöiden kanssa erityisesti työaikajärjestelyistä, työterveyshuollosta ja -hyvinvoinnista, koulutuksesta, ja työsäännöistä. Useissa yrityksissä myös tiedotetaan ja neuvotellaan palkoista ja palkkioista, yrityksen sisäisestä tiedottamisesta sekä yrityksen taloudellisesta tilasta.

Kaiken kaikkiaan yrittäjät pitävät yrityksen toiminnan kannalta selkeästi keskeisempänä vapaamuotoista keskustelua kuin virallista kanssakäymistä. Erityisesti tätä mieltä ollaan alle 30 hengen yrityksissä.

Yt-lain ei uskota vaikuttavan yhteisten asioiden hoitoon 20-29 hengen yrityksissä parantavasti eikä heikentävästi. Pääsääntöisesti yt-lain ei uskota vaikuttavan työntekijöiden ajankäyttöön yhteisten asioiden hoitamiseen. Yli 30 hengen yrityksistä 26 prosentissa ja 20-29 hengen yrityksissä 33 prosentissa työntekijöiden ajankäytön yhteisten asioiden hoitamiseen uskotaan lisääntyvän yt-lain myötä. Sen sijaan työnantajien ajankäytön arvioidaan lisääntyvät yt-lain vaikutuksesta. Tätä mieltä ollaan 52 prosentissa yli 30 hengen yrityksistä ja 66 prosentissa 20-29 hengen yrityksistä.

Työnantajien ja työntekijöiden väliset suhteet arvioidaan melko tai erittäin hyviksi. Alle 30 hengen yrityksissä suhteet arvioidaan suurempia yrityksiä useammin erittäin hyviksi työolobarometrin tavoin. Yt-lain ei uskota vaikuttavan suhteisiin parantavasti eikä heikentävästi. Kolme neljästä yli 20 henkeä työllistävästä yrityksestä on tätä mieltä.

Vajaa 30 prosenttia vastaajista arvioi yt-lain suoriksi lisäkustannuksiksi 1000:sta 3000 euroon 20-29 hengen yrityksissä. Vajaa neljännes arvioi työnantajan ja työntekijöiden ajankäytöstä aiheutuvat kustannukset 3000:sta 5000 euroksi. Yt-lain taloudelliset kustannukset arvioidaan kokonaisuutena taloudellisia hyötyjä suuremmiksi. Tällaisen arvion tekee vajaat puolet yli 20 henkeä työllistävistä yrityksistä. Noin 7 prosenttia yrityksistä arvioi taloudelliset hyödyt kustannuksia suuremmiksi. Kustannusten ja hyötyjen tasapainoon uskoo 15 prosenttia.

Yli 30 henkeä työllistävistä yrityksistä 16 prosentissa yt-laki on vaikuttanut joskus yrityksen rakenteeseen. Alle 30 hengen yrityksistä noin 30 prosenttia katsoo yt-lain vaikuttaneen yrityksen rakenteeseen. Suunnilleen samat osuudet yli 20 henkeä työllistävistä yrityksistä arvioivat yt-lain vaikuttavan myös jatkossa yrityksen rakenteeseen. Sen sijaan 10-19 henkeä työllistävistä yrityksistä 46 prosenttia arvioi yt-lain vaikuttavan tulevaisuudessa yrityksen rakenteeseen.

Noin kolmanneksessa alle 30 hengen yrityksistä, joiden rakenteeseen yt-laki on vaikuttanut, kasvu on pysähtynyt ja yritykseen ei ole palkattu lisähenkilöstöä yt-lain vaikutuksesta. Yt-laki on myös lisännyt vuokratyövoiman käyttöä ja alihankintaa. Vaikutustenkin osalta arviot tulevaisuudesta ovat samanlaiset kuin toteutunut kehitys – alihankintaa ja vuokratyövoiman käyttöä lisätään. Pahimmillaan yrityksen kasvu voi pysähtyä ainakin hetkellisesti.

Uusia henkilöitä on jätetty palkkaamatta yt-lain vuoksi 18 prosentissa 20-29 henkeä työllistävistä yrityksistä. Yli 30 hengen yrityksistäkin 11 prosentissa rekrytointeja on jätetty suorittamatta. Tulevaisuudessa yt-lain vaikutukset arvioidaan tätäkin negatiivisemmiksi. Yli 30 hengen yrityksistä 16 prosenttia arvioi tulevaisuudessa jättävänsä tekemättä rekrytointeja yt-lain vuoksi ja 20-29 hengen yrityksistäkin 30 prosenttia. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävistä 10-19 hengen yrityksistä peräti 41 prosenttia uskoo jättävänsä tulevaisuudessa palkkaamatta lisähenkilöstöä yt-lain johdosta. Lain soveltamisen tuntumassa olevista 15-19 henkilön yrityksistä peräti 51,3 % arvioi jättävänsä lisähenkilöstöä palkkaamatta yt-lain vuoksi.

Alle 30 hengen yrityksistä 80 prosentin mukaan yt-lakia ei olisi tullut laajentaa pienempiin yrityksiin. Yli 30 hengen yritysten edustajistakin 63 prosenttia on tätä mieltä. Tämän näkemyksen takana on esitettyjen kysymysten perusteella yt-lain haitalliset vaikutukset yritysten kehittämiseen, kasvuun ja työllistämiseen sekä vaikuttamattomuus ilmapiiriin ja yhteisten asioiden hoitoon. Lisäksi vapaassa palautteessa tulivat esille pelot suurenkin uhkasakon tai hyvityksen lankeamisesta maksettavaksi pelkästään muistamattomuudesta tai pienestä menettelyvirheestä.

Uusi yt-laki nähdään vanhaa huonommaksi. Kaksi kolmesta alle 30 hengen yrityksestä on tätä mieltä. Yli 30 hengen yrityksissäkin on enemmän niitä, jotka pitävät uutta yt-laki vanhaa huonompana (42 prosenttia), kuin niitä, jotka pitävät uutta lakia vanhaa parempana (12 prosenttia).

Yt-lakiselvitys kohdennettiin vähintään 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kaikkiaan tällaisia yrityksiä on Suomessa noin 16 400. Selvityksen tulosten yleistäminen koskemaan kaikkia näitä yrityksiä antaa viitteitä vaikutusten merkittävyydestä. Selvityksessä 32 % yrityksistä ilmoitti jättävänsä joskus tulevaisuudessa henkilöstöä palkkaamatta yt-lain johdosta. Sellaisia yrityksiä on yhteensä reilusti yli 5 000.
 

Yt-lakikysely 2007 raportti
 
Yt-lakikysely 2007 kalvosarja
 
Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät
johtaja Antti Neimala, p. (09) 2292 2935
ekonomisti Harri Hietala, p. (09) 2292 2845
 
Lue tiedote:

Voimaan tuleva YT-laki estää yritysten kasvua