Yksinyrittäjäohjelma 2011-2015 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tavoiteohjelmat

Etsi

Yksinyrittäjäohjelma 2011-2015

Keitä yksinyrittäjät ovat?

Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160 000 eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 40 000:lla, ja samalla yhden hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on jatkuvasti kasvanut. Työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset 10 vuotta.

Yritysmuotona suurimmalla osalla yksinyrittäjistä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. toiminimiyritys. Kolmanneksella yksinyrittäjistä yritysmuotona on osakeyhtiö. Naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet. Kolme neljäsosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Yhden henkilön yritysten toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten parturit ja kauneushoitolat, sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Yksinyrittäjyyttä on kuitenkin liki kaikilla toimialoilla.

Yksinyrittäjissä on myös kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä tai esimerkiksi eläkkeestä

Tulotaso on yksinyrittäjillä usein alhaisempi kuin palkansaajilla, ja ansiot jäävät pienemmiksi kuin esim. työehtosopimusten alimmilla palkkatasoilla.

Miksi yhden henkilön yrityksenä?

Itsenäisyys ja vapaus ovat Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimmät syyt toimia yksinyrittäjänä. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta toimii yksinyrittäjänä näistä syistä. Muiden tekijöiden merkitys on hyvin pieni. Yrittäjyys on siis hyvin tietoinen, harkittu valinta. Tätä  näkemystä tukee vielä halukkuus jatkaa yksinyrittäjänä, mikä korostuu yrittäjäkokemuksen karttumisen myötä: yli 5 vuotta yksinyittäjinä toimineista 40 prosenttia aikoo jatkaa yksinyrittämistä aivan varmasti. Palkkatyö ei siis houkuttele. Ansiotason pitäisi olla selvästi korkeampi, jotta yksinyrittäjä olisi valmis hakeutumaan palkkatyöhön.

Yksinyrittäjät pitävät kyselyn perusteella työn sivukuluja liian suurina ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Kymmenen prosentin aleneminen ei juuri lisäisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Sivukuluja pitäisi voida alentaa tuntuvasti, jotta ensimmäinen työntekijä palkattaisiin. Reilu viidennes yksinyrittäjistä ei palkkaisi missään tapauksessa ulkopuolista työntekijää. Toimialoista palvelualojen yksinyrittäjät suhtautuvat työntekijän palkkaamiseen kielteisimmin.

Yksinyrittäjien merkitys taloudelle ja työllisyydelle

Yksinyrittäjät eivät koe tarvetta lähteä laajentamaan toimintaansa siten, että se vaatisi lisätyövoiman palkkaamista yritykseen. Tästä huolimatta yrittäjät eivät toimi yksin. Useimmilla yksinyrittäjillä on kiinteä yhteistyöverkosto muiden yrittäjien kanssa.

Suomen Yrittäjien tekemän yksinyrittäjäkyselyn tulosten mukaan yhteistyöverkoston tyypillinen laajuus ja yhteistyökumppaneiden määrä on 2–3 yrittäjää. Vain 10 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoittaa, ettei ole kuukausittain yhteistyössä yhdenkään muun yrityksen tai yrittäjän kanssa. Enemmän kuin viiden muun
yrittäjän kanssa säännöllistä kuukausittaista yhteistyötä on lähes 10 prosentilla yksinyrittäjistä. Näiden vastausten perusteella yksinyrittäjien yhteistyöverkostoja voidaan pitää melko laajoina.

Yhteistyöverkostojen puitteissa muilta yrityksiltä tehtävät hankinnat, kuten kirjanpidon, siivouksen ja AT K-palvelujen ostot, ovat yleensä melko pieniä. Muilta yrittäjiltä ja yrityksiltä yksinyrittäjät ostavat vuosittain palveluja yleisimmin 1 000–5 000 euron arvosta. Tämän suuruisia ovat ostot lähes joka toisella  yksinyrittäjällä.

Ostojen määrä osoittaa, että yksinyrittäjien tarvitsema ulkopuolinen työpanos on sen verran vähäinen, ettei sen hankkimiseksi ole järkevää palkata henkilöitä työsuhteeseen. Toisaalta nämäkin hankinnat tarjoavat jatkuvasti työtä ja tulovirtaa toisille yrityksille. Yksinyrittäjien merkitys taloudessa ei siten rajoitu pelkästään
siihen, että he työllistävät itsensä.