Käsityksiä julkisista hankinnoista
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset

Etsi

Käsityksiä julkisista hankinnoista


JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Odotukset uudelta hankintalailta näyttävät olleen suuremmat kuin käsitykset lain toimivuudesta. Näin voi päätellä siitä, millaisen vastaanoton uusi laki saa hankintasopimuksen tehneiltä yrityksiltä. Riippumatta hankinnan koosta hankintamenettelyiden katsotaan säilyneen monimutkaisina tai jopa monimutkaistuneen. Uuden hankintalain koetaan myös vaikeuttaneen pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Tämäkin seikka puoltaa vuoropuhelun ja informaation lisäämisen tarvetta.

Hyvin moni vastaajayritys kokee tulleensa väärin kohdelluksi tarjouskilpailuissa – kaikista kokemuksia omaavista yrityksistä 43 prosenttia. Hintaeron ilmoitetaan näissä tapauksissa yksin ratkaisseen tarjouskilpailun useimmiten kilpakumppanin eduksi. Yleistä kriittisyyttä näkyy vastauksissa väittämään ”Kuntien hankintapolitiikka on lyhytnäköistä ja keskittyy vain lyhyen aikavälin kustannusten säästöön”. Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista nimittäin yhtyy väittämään ja vain 12 prosenttia on eri mieltä. Hankintapolitiikkaa olisikin voitava suunnata nykyistä pitkäjänteisemmäksi ja avoimemmaksi.

Hankintakauppaa käyvien yritysten näkemys on, että vähiten painoarvoa hankintaviranomaiset antavat hankintojen yhteydessä ympäristönäkökohdille, tuotteen alkuperämaalle, eettisille näkökohdille ja innovatiivisuudelle. Neutraalisti arvioidaan yleisesti myös väite, että julkisilla hankinnoilla edistetään suomalaisia innovaatioita. Jotta muun muassa innovatiivisuudesta koituvaa hyötyä voitaisiin hankinnoilla lisätä, olisi hankintaviranomaisten aktiivisesti painotettava innovaationäkökulmaa hankintoja tehdessään.

Vastaajayritykset kaipaavat hankintaviranomaisilta nykyistä enemmän avoimuutta pienhankintojen kohdalla tarjouskilpailuiden muodossa. Kunnilta toivottaisiin enemmän kilpailutusta pienhankintojen osalta jatkuvasti samoilta toimittajilta tilaamisen sijaan.

Julkisten hankintojen kilpailutuksesta oli kokemuksia kaikista vastaajista 48 prosentilla. Yrityksistä siis puolella ei ole ollenkaan kokemusta julkisista hankinnoista. Sopivien tuotteiden ja palveluiden puute yrityksen valikoimasta sekä tiedonsaanti ovat kärkisyitä hankintoihin osallistumattomuuteen. Kolmanneksi yleisin syy on, että kilpailutukset koetaan niin byrokraattisiksi, että niihin ei kannata osallistua. Lisäksi kuntien kilpailuttamat kokonaisuudet koetaan niin suuriksi, etteivät pienet yritykset voi osallistua kilpailutuksiin tasapuolisesti.

HILMAa ei tunne kovinkaan moni yritys: lähes 60 prosenttia vastaajista ei lainkaan tunne tätä ilmoituskanavaa. Yrityksistä vain 8 prosenttia seuraa HILMAa säännöllisesti ja 13 prosenttia epäsäännöllisesti. Jos vajaalla puolella vastaajakunnasta ei ole kokemuksia julkisista hankinnoista, eikä yli puolet tunnu tietävän mitään HILMA-tietokanavasta, voidaan todeta kaksi asiaa: Yrityksille tulisi jakaa kannustavaa informaatiota julkisten hankintojen tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista ja erityisesti viranomaisilta kaivataan tietoa hankinnoista ja niissä noudatettavista pelisäännöistä. Hyvin moni vastaaja on nyt sitä mieltä, että vuoropuhelua hankinta-asioissa yritysten ja hankintaviranomaisten välillä käydään liian vähän. Osallistumista hankintoihin voisi myös lisätä se, että esim. kunnat ylläpitäisivät tietoa hankinnoistaan omilla verkkosivuillaan.

Hankintakokemusta omaavista yrityksistä 69 prosentilla on tällä hetkellä voimassa oleva sopimus julkisen sektorin asiakkaiden kanssa. Koko vastaajajoukosta siten kolmasosalla on sopimuksia julkisen sektorin kanssa. Kaksi kolmannesta kokemusta omaavista yrityksistä on jättänyt sopimukseen johtaneen kotimaisen tarjouksen. Niitä, jotka ovat tehneet tarjouksia, jotka eivät ole johtaneet sopimukseen, on vähemmän: 44 prosenttia. Tämän seikka antaa selvää osviittaa kannustavalle tiedotukselle julkisista hankinnoista.

Kaikista vastaajista yli 40 prosenttia aikoo osallistua lähitulevaisuudessa julkisten hankintojen kilpailutukseen. Osuuden toivoisi luonnollisesti olevan tätäkin suurempi tulevaisuudessa. Niistä yrityksistä, joilla on tällä hetkellä sopimus julkisen sektorin kanssa, kilpailutuksiin aikoo osallistua lähitulevaisuudessa 83 prosenttia. Menestys hankintakilpailuissa näyttäisi olevan vahva kannustin julkisiin hankintoihin osallistumiseen.

Hankintaviranomaisten osaamista ja ohjeistusta hankintojen kilpailuttamiseksi olisi kehitettävä. Lisäksi pitäisi kuntien kustannuslaskennan tasoa kohottaa kuntien itse tuottamien palveluiden kohdalla. Sekä yrityksissä että hankintaviranomaisten suunnalla tarvitaan lisää osaamista hankintasioissa.

Selvitys osoittaa, että osa yrityksistä ei tunne julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Osalla yrityksistä on myös melko kriittinen näkemys toimintatavoista julkisissa hankinnoissa. Tätä suhtautumista voidaan hälventää faktoihin perustuvalla ja kannustavalla tiedottamisella. Yrityksiä olisi myös rohkaistava osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin ja etsimään sopivia tarjouskohteita. Yritysten aktiivisuutta Suomen ulkopuolisten julkisten hankintojen, kuten EU-hankintojen suuntaan olisi myös lisättävä. Yritykset kaipaavat myös nykyistä selkeämpiä tarjouspyyntöjä ja parempaa osaamista hankintojen kilpailuttamisessa. Tärkeä johtopäätös on, että hankintaviranomaisten olisi lisättävä yleistä informaatiota hankinnoista ja osallistumistaan vuoropuheluun yritysten kanssa. Tämä olisi omiaan lisäämään suomalaisten yritysten kiinnostusta julkisia hankintoja kohtaan ja parantamaan yritysten menestymismahdollisuuksia tällä tärkeällä liiketoiminta-alueella.


>> Tutkimus: Käsityksiä julkisistä hankinnoista  


Lisätietoja:

Suomalaisen Työn Liitto
tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, , p. 050 300 9203
viestintäpäällikkö Päivi Hirvola, , p. 040 549 8008
toimitusjohtaja Ville Laine, , p. 010 830 6715

Suomen Yrittäjät
viestintäpäällikkö Jarmo Hyytiäinen, , p. 050 555 9965