Hyviä käytäntöjä ja ideoita positiiviseksi aluekehitykseksi | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Hyviä käytäntöjä ja ideoita positiiviseksi aluekehitykseksi

 



Positiivisen aluekehityksen hanke
Työryhmäraportti 2001

 

Suomen Yrittäjät Suomen Kuntaliitto



Lukijalle

Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto käynnistivät vuoden 2000 alussa yhteisprojektin, jonka nimi on "Positiivisen aluekehityksen hanke". Järjestöt ovat huolissaan siitä, että alueelliset kehityserot ovat nopeasti kasvamassa. Huomattava joukko sekä maaseutu- että kaupunkikuntia on negatiivisen kehityksen tiellä. Taantuvien alueiden ulkoisia tunnusmerkkejä ovat mm. väestön poismuutto, yritystoiminnan edellytysten huonontuminen, kuntien heikentynyt kyky pitää palveluvarustustaan yllä sekä työllisyystilanteen muuta maata heikompi kehitys. Vastakkaista kehityssuuntaa edustavat positiivisessa aluekehityksen kierteessä olevat alueet. Näillä alueilla väestö kasvaa, yritykset menestyvät, kunnalliset palvelut paranevat ja työllisyyskin on muuta maata parempi.

Koko kansantaloutemme kannalta olisi myönteistä, jos löydetään ja saadaan käyttöön sellaisia hyviä käytäntöjä tai ideoita, jotka vaikuttavat myönteisesti aluekehitykseen. Erityisen tärkeätä tämä olisi taantumakierteessä olevien alueiden kannalta.

Hankkeen aikana on pidetty tärkeänä, että hyville käytännöille löytyy esimerkkejä alueilta. Tällaisen käytännön arvoa nostaa se, että siihen sisältyvä toimintamalli on käytännössä koeteltu ja vaikutuksiltaan myönteiseksi todettu.

Aloitimme hankkeen ottamalla yhteyttä alueellisiin toimijoihin, joita ovat maakuntien liitot, kunnat, seutukunnat, seudulliset elinkeinoyhtiöt, alueelliset yrittäjäjärjestöt ja tutkimuslaitokset sekä TE-keskukset, yliopistot ja korkeakoulut. Tämän lisäksi hankkeen johtoryhmä on harjoittanut omaehtoista tiedonhankintaa. Viime vuosien aikana tietoon tulleita ideoita on kirjattu muistiin. Saimme projektin aikana noin 300 ehdotusta hyviksi käytännöiksi ja ideoiksi. Olemme seuraavaan pyrkineet löytämään niistä parhaimpia. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman konkreettisia toimintamalleja. Tarkoituksena oli myös, että tämän hankkeen tuloksia hyödynnetään hallitusohjelmaan liittyvässä yrittäjyyshankkeessa.

Toivomme, että tämä raportti hyvistä käytännöistä ja ideoista antaa uusia eväitä aluepolitiikasta käytävään keskusteluun. Konkreettisuudessaan raportista voi löytyä toimintamalleja sellaisenaan sovellettaviksi eri alueilla. Tarkoitus on kuitenkin, että näistä toimintamalleista käytäisiin keskustelua erityisesti alueellisten toimijoiden piirissä. Alueiden oma asia on arvioida, missä määrin tai miltä osin ne katsovat esitettyjen käytäntöjen tai ideoiden soveltuvan niiden omalla alueella.

Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet:

Puheenjohtaja Risto Heikkilä, Suomen Yrittäjät

Suomen Kuntaliitto
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Yksikön päällikkö Keijo Sahrman
Aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen
Erityisasiantuntija Kari Taskula
Erityisasiantuntija Yrjö Westling

Suomen Yrittäjät
Varapuheenjohtaja Heikki Rinta-Rahko
Aluepol. työryhmän puheenjohtaja Paavo Hakala
Toimitusjohtaja Jussi Järventaus
Johtaja Risto Suominen
Johtaja Martti Pallari
Järjestöpäällikkö Kari Hiltunen
Hankeasiamies Jukka Anttila
Ylitarkastaja Sirpa Alitalo, Kauppa- ja teollisuusministeriö
Kenttäjohtaja Veijo Ojala, Finnvera

Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä. Käytännön vastuu hankkeen läpiviemisestä on ollut johtaja Martti Pallarilla Suomen Yrittäjistä. Raportin kirjoittamisesta on pääosin vastannut hankeasiamies Jukka Anttila. Hankkeen hallinnointi on tapahtunut Suomen Yrittäjissä.

Lopuksi kiitämme niitä henkilöitä ja niitä noin 140 organisaatiota, jotka ovat osallistuneet hankkeeseemme keräämällä tietoja, joita siinä tarvittiin. Erityisen kiitoksemme haluamme osoittaa kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Finnveralle, jotka mahdollistivat tämän hankkeen. Hankkeeseen sisältyy osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta.

Helsingissä 12.2.2001

POSITIIVISEN ALUEKEHITYKSEN HANKE

Johtoryhmä


Yhteenveto

Tämän hankkeen tarkoituksena oli löytää sellaisia konkreettisia hyviä käytäntöjä tai ideoita, joilla on positiivinen vaikutus aluekehitykseen. Taustalla oli tieto siitä, että alueelliset kehityserot ovat kasvaneet. Tarkastelunäkökulma projektissa oli lähtökohtaisesti alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin. Tästä näkökulmasta lähtien on etsitty erityisesti sellaisia toimintamalleja, joita alueelliset toimijat ovat itse pitäneet tärkeinä ja vaikutuksiltaan positiivisina.

Nyt julkaistava raportti sisältää useita erityyppisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ideoista. Useimmat niistä liittyvät osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyteen sekä kuntien ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Ehdotusten joukosta löytyy esimerkkejä myös valtion vero- ja maksupolitiikan alueelta.

Kertyneen aineiston perusteella on nähtävissä selvästi, että ei ole olemassa mitään yksittäisiä toimintamalleja, jotka ratkaisisivat kerralla tai suurelta osin negatiivisessa aluekehityskierteessä olevan alueen ongelmat. Hyviä toimintamalleja on useita, jopa lukuisia. Keinot, joilla aluekehitykseen pyritään vaikuttamaan, ovat pitkälti samankaltaisia koko maassa. Eräs syy tähän lienee se, että raja hyvin ja heikosti menestyvien alueiden välillä ei kulje enää Pohjois-/Itä-Suomi ja muu Suomi -akselilla. Täysin erilaisissa kehitystrendeissä olevia alueita löytyy jokaisen maakunnan alueelta.

Vaikka jokainen alue vastaakin ensisijaisesti itse omasta kehityssuunnastaan, niitä ei voida jättää yksin ongelmiensa kanssa. Tarvitaan myös valtiovallan toimenpiteitä myönteisen aluekehityksen aikaansaamiseksi. Tarvitaan uusimuotoista aluekehityspolitiikkaa, jossa alueellisella yhteistyöllä, korkealla osaamisella, paikallisilla vahvuuksilla ja nykyaikaisella tietotekniikalla on merkittävä asema.

Projektin aikana tutustuttiin seminaarin muodossa kuuteen alueeseen eri puolilla Suomea. Nämä paikkakunnat olivat Tampere, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Helsinki ja Turku. Tämän lisäksi pidettiin pilottiseminaari Tunturi-Lapin alueella Äkäslompolossa. Tarkoituksena oli käydä alueellisten toimijoiden kanssa syventävää keskustelua saadun aineiston perusteella. Näkemykset mm. edellä esitettyjen havaintojen suhteen vahvistuivat tämän tutustumiskierroksen aikana. Tiivistetysti tehdyt havainnot voidaan esittää seuraavasti:
  • Huoli erilaistumiskehityksen haitoista eri alueilla on todellinen
  • Menestyvänkin alueen sisällä on suuria kehityseroja
  • Tasapainoisen aluekehityksen merkitys ymmärretään myös suurissa kasvukeskuksissa
  • Alueet ovat oman onnensa seppiä - jokaisella alueella on omat vahvuutensa
  • Alueellisten toimijoiden yhteistyö on parantunut
  • Aluekehitystarkastelun pohjaksi on hyödyllistä valita vähintään seutu- tai maakuntataso
  • Yrittäjyys on myönteisen aluekehityksen perusta
  • Nopeassa kasvussa olevien toimialojen tarkastelu ei riitä, myös muut toimialat on huomioitava
  • Oppilaitokset, yritykset ja kunnat muodostavat tehokolmikon aluekehityksen kannalta
  • Yrittäjyys on huomioitu aikaisempaa paremmin alueellisissa ohjelmissa
  • Alueilla löytyy runsaasti tahtoa toimia oman alueensa hyväksi.


Tähän raporttiin poimitut ehdotukset hyviksi käytännöiksi ja ideoiksi on poimittu varsin suuresta joukosta. Toimintamallien erilaisen sisällön johdosta niitä on vaikea verrata keskenään. Tästä syystä niitä ei ole myöskään helppo asettaa paremmuusjärjestykseen. Seuraavassa esitellään kuitenkin yhteenvedonomaisesti muutama sellainen hyvä käytäntö tai idea, joilla katsotaan olevan joko innovatiivisuuden, vaikuttavuuden tai muun perusteen johdosta erityisiä edellytyksiä myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi alueilla.

Kasvuedellytyksiä pienimuotoisilla osaamiskeskittymillä

Alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkosto mahdollistaa luoda monille alueille sekä näihin oppilaitoksiin että paikallisiin kärkiyrityksiin tukeutuvia pienimuotoisia osaamiskeskittymiä. Ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen opetus ja siihen liittyvä soveltava tutkimus- ja tuotekehitystyö ovat helposti pienyritysten ja alueen hyödynnettävissä. Ammattikorkeakoulujen palveluja osaamiskeskittymässä täydentävät ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten palvelut. Tarvittaessa osaamiskeskittymä voidaan rakentaa myös viimeksi mainittujen oppilaitosten toiminnan ympärille.

Osaamiskeskittymien lukumäärää ei tulisi ennakolta määrätä. Lukumäärän vahvistamisen etukäteen arvioidaan aiheuttavan tarpeetonta ja kuluttavaa kilpailua alueiden kesken, kun tavoitteena tulisi päinvastoin olla se, että alueet saataisiin käytännön yhteistyöhön kukin omien edellytystensä pohjalta. Tämän ajattelun mukaan pienelläkin alueella on mahdollisuus muodostaa oma osaamiskeskittymänsä. Pienimuotoisten osaamiskeskittymien arvioidaan muodostavan tärkeän ja paikoin vahvan osaamisresurssin erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Ulkoistamisella uutta yrittäjyyttä

Kunnilla on useiden palvelujen osalta järjestämis- mutta ei tuottamisvastuu. Kunta voi siten hankkia palveluja myös ostopalveluina. Palvelujen ulkoistamiseen voidaan sisällyttää erilaisia tavoitteita, kuten palvelujen saatavuuden parantaminen, niiden monipuolistaminen, palvelutuotannon tehostaminen ja uuden yrittäjyyden aikaansaaminen. Hyvinä esimerkkeinä ulkoistamisesta raportissa mainitaan Imatran kaupungin tietoliikenneverkon ja työasemien ylläpidon sekä Ruokolahden kunnan kulttuuritoimen hankkeet. Vaikuttavuudeltaan merkittävä ulkoistamishanke sisältyy Espoon kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen tekemään sopimukseen hoivayrittäjyyden kehittämisestä.

Yhteisöveron jako seutukunnalliseksi

Nykymuodossaan yhteisöveron tuoton jako yritysten ja työpaikkojen sijaintipaikkakunnille kannustaa toisaalta kuntia aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, mutta toisaalta osin estää kuntien välistä yhteistyötä. Raportissa esitetäänkin selvitettäväksi, parantaisiko yhteisöveron jakojärjestelmän muuttaminen joko kokonaan tai osittain seutukunnalliseksi kuntien elinkeinoyhteistyön edellytyksiä. Seutukunnan sisällä jaon kriteerinä kunkin kunnan työpaikkaluvun sijasta tai sen ohella olisivat kuntien asukasmäärät.

Tiimiakatemia - opetusta käytännönläheisesti

Ammatillinen koulutus on Suomessa perinteisesti oppilaitoskeskeistä. Oppilaitoskeskeisyyttä on viime aikoina pienennetty pakollisilla työssäoppimisjaksoilla toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin on liitetty pakollinen yrittäjyysosa, joka voi olla joko sisäistä tai varsinaista yrittäjyyttä oppilaan valinnan mukaan.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksikössä Tiimiakatemiassa on kehitetty uusi metodi kouluttaa nuoria yrittäjyyteen. Tiimiakatemiassa opiskellaan käytännönläheisesti yritysten kanssa tehtävien yhteistyöprojektien kautta. Projektit ovat todellisia yritysten maksullisia toimeksiantoja. Opiskeluprosessiin kuuluu, että uudet opiskelijat perustavat oman tiimin, jonka tärkeimpänä tehtävänä on yrittäjämäisen toimintatavan ja kunkin opiskelijan oman erityisalan löytäminen. Kun tiimin liikeidea ja osaaminen alkaa hahmottua, siitä voidaan muodostaa yritys. Tiimityöskentelyn arvioidaan lisäävän opiskelijoiden yrittäjä- ja työelämävalmiuksia. Se on myös konkreettinen oppilaitoksen ja yritysten välinen alueellinen yhteistyömalli.

Tietoverkot jokaisen ulottuville

Nykyaikaiset tietoverkot eivät ole vielä kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vuonna 1998 käynnistyi Ylä-Karjalan tietoyhteiskuntaprojekti. Tämän projektin tuloksena alueelle rakennettiin tietoverkko, joka on tuonut tietoyhteiskunnan palvelut alueen kaikkien asukkaiden hyödynnettäviksi. Verkon palveluja voivat kirjastoissa, kaupoissa, pankeissa, kahviloissa ja kylätaloilla käyttää nekin, joilla ei ole omaa tietokonetta. Verkon kautta voidaan lähettää sähköpostia, asioida kunnan kanssa, myydä ja ostaa sekä käyttää muutoinkin internetiä. Alueen asukkaista arvioidaan vähintään joka neljännen käyttävän tietoverkkoa. Alunperin kolmen kunnan alueella tapahtunut toiminta on nyttemmin laajentunut jo kuuden kunnan alueelle. Toimintamalli on nostanut alueen tietoteknisen infrastruktuurin aivan uudelle tasolle ja tuonut tietoyhteiskunnan palvelut alueen jokaisen asukkaan ulottuville. Toimintamalli on lisännyt alueen vetovoimaa selvästi. Toimintamalli on osoittanut sen, että korkeatasoiset tietotekniikkapalvelut voidaan rakentaa myös syrjäisille alueille.

Yrittäjyys kansalaistaidoksi

Kansainvälisesti vertaillen yrittäjyys Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna varsin alhaisella tasolla. Näin siitä huolimatta, että suomalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat myönteisiä. Myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan voidaan edelleen parantaa esim. siten, että yrittäjyyskasvatus otettaisiin osaksi opetusta kaikissa oppilaitoksissa ja kaikilla koulutuksen tasoilla, myös yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa. Tätä kautta yrittäjyys ja siihen liittyvien perusasioiden tunteminen nousisi yhdeksi kansalaistaidoksi. Yrittäjyyden vahva asema yhteiskunnassa on myös myönteisen aluekehityksen perusta.