Hyvinvoiva Suomi 2011 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Hyvinvoiva Suomi 2011

 

Suomen talouskehitys on ollut viime vuosina hyvä. Kasvu on ollut Euroopan kärkijoukossa, työllisyysaste on parantunut ja työttömyys alentunut. Myös yrittäjien kannalta kehitys on ollut monilla mittareilla suotuista.

Hyvä suhdannetilanne voi kuitenkin heikentää tietoisuutta siitä tosiasiasta, että Suomi on globalisaation, väestön ikääntymisen ja siitä seuraavien julkisen talouden pitkän aikavälin paineiden johdosta edelleen kovien haasteiden edessä. Näistä haasteista selviämiseksi tarvitaan voimakkaita toimia kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Talouskasvun, työllisyyden ja tasapainoisemman aluekehityksen näkökulmasta yrittäjyys on myös jatkossa yksi taloutemme avaintekijöitä. Ilman yrittäjiä ja menestyviä yrityksiä ei ole mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointia.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma Hyvinvoiva Suomi 2011 on järjestömme näkemys niistä toimista, joita Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tarpeellista tehdä seuraavalla hallituskaudella.

Tavoiteohjelmassa on runsaat sata ehdotusta yhteiskuntapolitiikan eri aloilla. Ohjelman alkuun on koottu painavimmiksi arvioidut ehdotukset pitäen kuitenkin mielessä sen, että Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ei ole hoidettavissa vain muutamalla asialla ja asiakokonaisuudella, vaan tarvitaan laajaa, hyvin koordinoitua toimenpiteiden kokonaisuutta.

Tällä ohjelmalla yrittäjäliike haluaa osallistua rakentavasti maamme kehittämiseen myös seuraavan vaalikauden aikana. Tuleva menestys on onneksi pääosin riippuvainen omista kansallisista päätöksistämme.

Helsingissä 3.10.2006

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

TIIVISTELMÄ JA KESKEISET EHDOTUKSET

Suomen keskeinen haaste ja mahdollisuus on edelleen syvenevä globalisaatio. Voimakkain talouskasvu kohdistuu globalisaatioon mukaan lähteneisiin kehittyviin maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Venäjään, Brasiliaan ja Indonesiaan. Yksinomaan Kiinan talouden kasvu on muutamana vuonna vastannut noin kolmannesta koko maailmantalouden kasvusta.

Globalisaatio merkitsee huomattavaa tuotannon uudelleensijoittumista. Tuotannontekijöiden hintaakin tärkeämpi tekijä on tuotannon sijoittuminen markkinalähtöisesti. Kehittyvissä talouksissa on tarpeen olla läsnä myös tuotannollisessa mielessä.

Tässä ympäristömuutoksessa oleellinen kysymys on, millaista tuotantoa ja työtä Suomessa on mahdollista jatkossa tehdä. Suuntaa-antavasti voi todeta, että jatkossakin taloudellinen hyvinvointi Suomessa tulee perustumaan osaamiseen, uuden teknologian kehittämiseen ja sen käyttöön ottamiseen sekä näihin liittyvään tuotantoon myös kotimaassa. Parantamalla tuottavuutta ja organisoimalla tuotanto- ja palvelukonseptit hyvin asiakkaita palveleviksi on halvempien tuotantokustannusten maissa valmistettavia tuotteita mahdollista tehdä Suomessa. Lisäksi Suomessa tulee olemaan hyviä mahdollisuuksia paikallisia markkinoita, lähinnä Itämeren altaan ympärillä olevaa aluetta palvelevalle tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Itsestään selvää on, että Suomessa pysyy sellainen palvelutuotanto, joka vaatii suoraa kontaktia palvelun suorittajan ja asiakkaan välillä. Tällaiset palvelut ovat yleensä pienyritysvaltaisia.

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys globalisaatiossa korostuu edelleen. Turvatakseen kilpailukykynsä nopeasti muuttuvilla globaaleilla markkinoilla suuret yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ovat yhä enemmän tuotannon organisoijia varsinaisen tuottamisen sijasta. Näin yhä suurempi osa tuotannosta tehdään pienten ja keskisuurten yritysten toimesta, jolloin niiden kilpailukyvyllä on huomattava vaikutus siihen, missä määrin tuotantoa pystytään pitämään Suomessa.

Myös uusiin ideoihin perustuvan yritystoiminnan osalta pienet yritykset ovat tärkeässä asemassa. Usein innovaatioiden tuleminen markkinoille lähtee pienestä ja kokeiluluontoisesta toiminnasta. Markkinoilla kysyntää omaavien uusien ideoiden varaan puolestaan oleellisilta osin pohjautuu työpaikkojen synty maassamme tulevina vuosina.

Erityisesti väestön ikääntymisen aiheuttama paine julkiselle taloudelle on toinen merkittävä tulevaisuuden haaste. Työvoiman määrä tulee 2020-luvulta vuosittain alenemaan keskimäärin muutaman prosentin kymmenyksen. Aiemmin talouskasvuun vaikuttaneen työvoiman määrän kasvun ja nyt näköpiirissä olevan työvoiman määrän supistumisen välinen erotus talouskasvuun on lähes prosenttiyksikkö vuodessa. Jos tämä jatkuu vuosikymmenten ajan, kehityksellä on huomattava haitallinen vaikutus kansantalouden vaurauteen.

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle eläkemenojen ohella lisääntyvät terveydenhuoltomenot. Tämä tapahtuu samanaikaisesti ikärakenteen muutoksesta seuraavan alemman talouskasvun kanssa. Näistä syistä julkinen talous muodostuu muutamien vuosikymmenten kuluttua voimakkaasti alijäämäiseksi, ellei maassamme pystytä ylläpitämään nopeaa taloudellista kasvua ja korkeaa työllisyysastetta.

Myös julkisen talouden tasapainoon liittyvä korkean työllisyysasteen vaatimus korostaa yrittäjyyden merkitystä. Uusista työpaikoista kaksi kolmesta on tullut pk-sektoriin, ja koko sektori työllistää yritysten työvoimasta yli 60 prosenttia.

Julkisen sektorin rahoituksen haasteet lisäävät tarvetta julkisen talouden tuottavuuden parantamiseen. Yksi keino tuottavuuden lisäämiseksi on lisätä kilpailua julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Näin avautuu myös uusia mahdollisuuksia palvelusektorin yrittäjyydelle.

Talous- ja työllisyyskehitys vaihtelee tuntuvasti maan eri osissa. Taajama-alueet kasvavat, ja syrjäisemmillä alueilla väestö ja elinkeinotoiminta vähenevät. Epätasaisen aluekehityksen tasapainottaminen on edelleen tärkeä kansallinen haaste.

Yrittäjyys tarjoaa ainoan todellisen mahdollisuuden työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi myös hitaammin kehittyvillä alueilla.

Suomen talouskehitys on ollut viime vuosina hyvä. Suomen talouden ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden haasteet, jotka pitkälti kohdentuvat seuraavaan hallituskauteen, ovat kuitenkin mittavat. Haasteista selviäminen edellyttää vahvaa panostusta yrittäjyyteen ja tähän vaikuttaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvittavat tärkeimmät toimet voidaan ryhmitellä kolmeen koriin: julkinen talous ja verotus, työmarkkinoiden toiminta ja yrittäjyyden edistäminen. Viimeksi mainitun onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, miten julkinen talous ja verotus sekä työmarkkinat kehittyvät. Sen lisäksi yrittäjyyden tulevaisuuteen vaikuttavat monet erityisesti yrittäjyyteen liittyvät yhteiskunnalliset päätökset.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2007–2011 sisältää runsaat 100 ehdotusta, joilla tavoitellaan parempaa kilpailukykyä ja sen tuomaa hyvinvointia. Ei ole mahdollista esittää yhtä eikä edes muutamaa keinoa, joilla Suomeen haasteet tulevat hoidetuiksi. Jokaisella ehdotetulla toimella arvioidaan olevan Suomen hyvinvoinnille myönteinen vaikutus. Seuraavaan on koottu keskeisimpiä ehdotuksia.

  
     
VEROT JA TYÖNANTAJAMAKSUT
  
Työn verotus
  
Ansiotulon verotusta tulee keventää työllisyyden parantamiseksi ja ostovoiman lisäämiseksi alentamalla valtion tuloveroasteikon progressiovaikutusta siten, että valtion tuloveroasteikon portaita vähennetään ja rajaveroasteita alennetaan kauttaaltaan. Lisäansioista tulee jäädä niin yrittäjille kuin palkansaajille aina vähintään 50 prosenttia käteen. Verotaulukkoihin tehtävien korjausten ja rajaveroastekorjausten seurauksena tulee tavoitella noin 1,6 mrd. euron veronalennuksia.
Työeläkemaksu on jaettava tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Kansaneläkevakuutusmaksu on poistettava vaiheittain yrityksiltä siten, että tarkistetaan maksuluokkien euromääräisiä rajoja paremmin rahan arvon muutosta vastaavaksi ja alennetaan kaikkia maksuluokkia. Työnantajan matalapalkkatuki laajennetaan koskemaan myös alle 25-vuotiaita työntekijöitä.
  
  Yritysverotuksen kannustavuuden lisääminen
  
Osinkotuloille myönnetään verovapaus 5.000 euron vuosittaiseen määrään asti. Osakeyhtiöiden nettovarallisuuden laskentapohjaa kasvatetaan sekä osakeyhtiöiden nettovarallisuuden tuotto-osuutta korotetaan nykyisestä 9 prosentista 12 prosenttiin. Vastaavat muutokset on toteutettava henkilöyhtiöiden ja yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta.
  
Yrittäjäpolvenvaihdosten edistäminen
  
Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi yritysvarallisuus vapautetaan lahja- ja perintöverosta sekä veroseuraamuksia huojennetaan yrityksen siirtyessä työntekijän haltuun.
  
TYÖMARKKINAT
  
Työvoiman saatavuuden parantaminen
  
Työelämään tuloa nopeutetaan monilla toimilla, kuten perustutkintojen moduloinnilla siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lyhyessä ajassa työelämän perusvalmiudet antava tutkinto.
Työvoimareservi on saatava nykyistä tehokkaampaan käyttöön muuttamalla sosiaaliturvan mitoitusta ja saamisen ehtoja siten, että jatkossa ei ole kannattavaa olla vastaanottamatta työtä, josta maksetaan jopa suomalaisten työntekijöiden keskimääräistä palkkatasoa vastaavaa palkkaa.
Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on lisättävä mm. tuottamalla nuorille, heidän vanhemmilleen ja opinto-ohjaajille tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista.
  
  Työllistämisen helpottaminen ja tuottavuuden parantaminen
  
Työllistämistä helpotetaan muuttamalla ns. yksilöperusteista irtisanomissuojaa paremmin yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita vastaaviksi siten, että työsuhteen päättämiseen riittäisi hyväksyttävä syy.
Tuottavuuden parantamiseksi helpotetaan mahdollisuuksia työpaikkakohtaisten parhaiden käytäntöjen löytämiseksi antamalla työnantajille ja työntekijöille mahdollisuus paikallisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä. Poikkeaminen perustuisi siis yhteiseen sopimukseen, ja jos osapuoli ei haluaisi asiasta erikseen sopia, noudatettaisiin työehtosopimusta.
  
YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMET
  
Yrittäjyys koulujärjestelmässä
  
Yrittäjyyskasvatuksessa ja -opetuksessa on edetty viime vuosina pitkin harppauksin. On varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu kaikilla koulutusasteilla vahvistamalla opetussisältöjä, lisäämällä opinto-ohjausta sekä tehostamalla oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Opettajien peruskoulutuksessa yrittäjyysopetus on saatettava uudelle tasolle. Nykyisille opettajille tulee luoda edellytykset osallistua yrittäjyysaiheiseen, täydennyskoulutukseen.
  
Yrittäjäriskin kohtuullistaminen
  
Jatketaan yrittäjän sosiaaliturvassa vielä olevien puutteiden korjaamista.
Pienennetään ylivelkaantumisen riskiä.
Ylivelkaantuneelle luonnolliselle henkilölle kehitetään mahdollisuus hakeutua sellaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jossa hänen kaikki omaisuutensa realisoidaan velkojen suorittamiseksi sellaisin vaikutuksin, että hänen vastuunsa vanhoista veloista päättyy.
Ylivelkaantuneen asumismahdollisuuden turvaamiseksi oman asuntonsa pantanneelle velalliselle tulee antaa mahdollisuus pitää lainan vakuutena ollutta ja velkojan haltuun siirtynyttä asuntoa määräajan edelleen hallussaan kohtuullista vuokraa vastaan. Määräajan jälkeen velallisella olisi mahdollisuus lunastaa asunto itselleen takaisin käyvästä arvosta.
  
JULKINEN VALTA JA MARKKINAT
  
Hyödynnetään yksityistä palvelutarjontaa nykyistä enemmän julkisissa palveluissa. Tavoitteena on, että yksityinen palvelutuotanto on tasavertaisessa asemassa julkiseen sektoriin nähden.  
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä monipuolistetaan kuntien järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa ns. tilaaja-tuottaja —mallin avulla sekä hyödyntämällä kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäävää palvelusetelijärjestelmää.
Laaditaan julkisen sektorin harjoittamalle elinkeinotoiminnalle periaatteet, joiden lähtökohtana on julkisen sektorin pidättyminen yksityisen sektorin kanssa kilpailevasta yritystoiminnasta. Niiltä osin kun julkisella sektorilla erityisestä syystä on elinkeinotoimintaa, huolehditaan siitä, että julkinen omistus ei tuo kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.
  
YRITTÄJYYDEN ASEMA PÄÄTÖKSENTEOSSA
  
Nykyinen sopimusyhteiskunta toimii vajavaisesti sen johdosta, että lukumääräisesti yrittäjien valtaenemmistö puuttuu tulopoliittisista pöydistä. Hallituksen tulee sitoutua ohjelmassaan siihen, että valtiovalta osallistuu ainoastaan sellaiseen kolmikantamenettelyyn, joka pohjautuu sopimuksiin tai järjestelyihin, joiden aikaansaamisessa myös yrittäjien valtaenemmistö on ollut.  
Hallituksella tulee olla työllisyyden ja yrittäjyyden poikkihallinnollinen politiikkaohjelma. Sen tavoitteena on yrittämisen olosuhteiden parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin mm. yrittäjyyshalukkuuden, yritysten kasvun, työllistämisedellytysten parantamisen sekä kansainvälistymisen lisäämisen avulla. Politiikkaohjelman toimivaltuuksia vahvistetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
  

 


Tavoiteohjelma pdf-muodossa
Tallenna tiedosto tietokoneellesi ennen avaamista.
(Tiedoston koko 7,5 Mt)
Kalvosarja pdf-muodossa
 Lisätietoja: Raija-Liisa Konkola, p. (09)2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi
Lue tiedote:
Suomella kovat haasteet seuraavalla vaalikaudella