Matalapalkkatuen käyttö 2006 | Yrittajat.fi
Etusivu > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Matalapalkkatuen käyttö 2006

 

YHTEENVETO

Matalan tuottavuuden työn tuki alle 26-vuotiaille – yhteenveto

Matalan tuottavuuden työn tuen laajentaminen koskemaan alle 26-vuotiaita työntekijöitä loisi nuorille 2 500 kokonaan uutta työpaikkaa. Lisäksi 5 000 nykyisin osa-aikaisessa työsuhteessa olevaa nuorta saisi kokoaikaisen työsuhteen. Tuen piirissä olisi 66 000 nuorta työntekijää. Tuki maksaisi valtiolle 130 miljoonaa euroa.

Vuoden 2006 alusta voimaan tuleen matalan tuottavuuden työn tukimallin tavoitteena on parantaa vähän koulutusta ja erikoisosaamista omaavien henkilöiden työllisyyttä. Tukimallin ajatuksena on, että työnantaja, jonka palveluksessa on yli 53-vuotiaita matalapalkkaisia 900 – 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia kokoaikaisia vähintään 140 työtuntia kuukaudessa työskenteleviä työntekijöitä, joutuu maksamaan kyseisiin työntekijöihin liittyviä työnantajamaksuja enimmillään lähes 16 prosenttiyksikköä normaalia vähemmän. Enimmillään tuki on 220 euroa kuukaudessa työntekijän kuukausiansioiden ollessa noin 1 500 euroa. Työvoimakustannusten alentuminen lisää työpaikkoja.

Yli 53-vuotiaille kohdennetun matalan tuottavuuden työn tukimallin arvioitiin vähentävän valtion verotuloja 120 miljoonaa euroa vuodessa ja koskevan 83 000 työntekijää. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 tukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 tukea käytettäneen sen tullessa asteittain yhä tunnetummaksi yli hallituksen esityksessä arvioidun 120 miljoonan euron.

Nuorista alle 26-vuotiaista valtaosa on matalapalkkaisia 900 – 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia. Alle 26-vuotiaita työllisiä oli vuonna 2004 noin 139 000. Kokoaikaisissa työsuhteissa heistä oli 92 400 henkilöä (66,4 %) ja osa-aikaisia 46 700 henkilöä (33,6 %). Kokoaikaisissa työsuhteissa olevista alle 26-vuotiaista lähes 71 prosenttia oli matalapalkkaisia. Osa-aikaisista nuorista lähes kaikki olivat matalapalkkaisia. Yli 53- vuotiaista kokoaikaisista työllisistä noin 35 prosenttia oli matalapalkkaisia.

Kokoaikaisiin työsuhteisiin rajattu matalan tuottavuuden työn tuki tekee työnantajalle taloudellisesti kannattavaksi tarjota kokoaikaisia työsuhteita osa-aikaisten työsuhteiden tilalle. Jos työnantaja tarjoaa työntekijälle, jonka tuntipalkka on 10 euroa, 130 työtunnin sijasta 140 työtuntia kuukaudessa, työnantajan työvoimakustannukset alenevat tuen ansiosta 95 euroa kuukaudessa. Työajan pidentyminen kymmenellä työtunnilla lisää työntekijän ansioita 100 euroa kuukaudessa. Jos työnantaja tarjoaa työntekijälle 120 työtunnin sijasta 140 työtuntia kuukaudessa, työnantajan työvoimakustannukset nousevat tuen ansiosta vain 30 euroa kuukaudessa. Työajan pidentyminen kahdella kymmenellä työtunnilla lisää työntekijän ansioita 200 euroa kuukaudessa.

Kunnat työllistävät yli 53-vuotiaita matalapalkkaisia ja yksityinen sektori alle 26-vuotiaita matalapalkkaisia 900 – 2 000 kuukaudessa ansaitsevia. Kokoaikaisista matalapalkkaisista yli 53-vuotiaista työntekijöistä 44 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla ja 47 prosenttia julkisella sektorilla. Kokoaikaisista matalapalkkaisista alle 26- vuotiaista työntekijöistä 74 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla ja 18 prosenttia julkisella sektorilla. Noin kymmenellä prosentilla toimiala on tuntematon.

Julkisessa keskustelussa on viime vuosien aikana tarjottu nuorten työttömyys- ja syrjäytymisongelman ratkaisuksi koulutusta. Kuitenkin nuorten työikäisten ikäryhmissä reilulla 15 prosentilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Työvoimapoliittiset aikuiskoulutustoimet eivät juuri näytä parantavan nuorten miesten työkykyä eivätkä ehkäisevän heidän syrjäytymisriskiä työmarkkinoilta. Nuorten miesten työkykyä ylläpitää ja parantaa sekä heidän syrjäytymisriskiään työmarkkinoilta ehkäisee työnteko. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä kokoaikaisesti että osa-aikaisesti tai työllistyminen työvoimapoliittisille toimenpiteille on tehokasta työkykyä edistävää toimintaa. Nuorten naisten työkyvyn kannalta koulutustoimenpiteet ovat toimivia.

Työttömien joukossa on vielä runsaasti työkykyisiä henkilöitä. Työttömistä noin 60 prosentilla on erinomainen tai hyvä työkyky. Nuorista työttömistä miehistä noin viidenneksellä on heikon tai kohtalaisen työkyvyn perusteella arvioitu riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Nuorten työttömien miesten riski syrjäytyä työmarkkinoilta on noin kolminkertainen vastaavan ikäisiin työttömiin naisiin verrattuna.

Ruotsissa on kevään 2007 aikana valmistumassa lakiehdotus, joka laskee alle 25- vuotiaisiin työntekijöihin liittyviä työnantajamaksuja 21,3 prosenttiin nykyisestä 32,4 prosentista. Lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan heinäkuun 2007 alusta.

Selvitys on tehty Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa Pasi Holmin johdolla. Selvityksen seurantatyöryhmään on osallistunut mm. Suomen Yrittäjien edustaja.

Matalapalkkatuki tunnetaan vielä huonosti

 

 

- Puolessa pk-yrityksistä ollaan tietoisia 54 vuotta täyttäneiden matalapalkkatuesta, puolessa ei.
- Pienistä ja keskisuurusta yrityksistä kuitenkin kahdessa kolmesta ollaan tietoisia matalapalkkatuesta, kun mikroyrityksissä jäädään reiluun 40 %:iin. Toimialojen välillä ei ole kovin merkittäviä eroja tietoisuudessa lukuun ottamatta liike-elämän palveluita, joissa 57 % yrityksissä on tietoisia matalapalkkatuesta.
- Kaikista vastaajista 7,6 % on hyödyntänyt tai hyödyntää tukea vuodelta 2006 – niistä, jotka tietoisia, 15,5 %.
- Niistä työnantajina toimivista mikroyrityksistä, jotka tietoisia tuesta, 15 % on hyödyntänyt tukea, pienistä 25 % ja keskisuurista 40 %. Toimialatasolla teollisuudessa tukea on hyödynnetty muita useammissa pk-yrityksissä, lähes 30 %, kun rakentamisessa, kaupassa, liike-elämän palveluissa ja muilla toimialoilla 13–14 %
- Syynä hyödyntämättömyyteen niillä, jotka ovat tietoisia mutta eivät ole hyödyntäneet tukea, on 10 %:lla se, että tukea pidetään liian pienenä, 6 %:lla liika byrokratia, 64 %:lla se, että ei ole ehdot täyttäviä työntekijöitä, ja 20 % jokin muu syy/ei osaa sanoa.
- Yrityksen koolla ei ole merkittävää vaikutusta syyhyn. Teollisuudessa muita aloja useammin (5–6 %-yksikköä useammin) syyksi ilmaistaan byrokratia ja liian matala tuki
Suomen Yrittäjien kysely liittyen matalapalkkatuen käyttöön
Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät
ekonomisti Harri Hietala, p. 0500 789 906, harri.hietala@yrittajat.fi