Työnantajaksi ryhtymisen kynnykset | Yrittajat.fi
Etusivu > Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Työnantajaksi ryhtymisen kynnykset

 

 


Katja Mäki & Tommi Pukkinen

Turun kauppakorkeakoulun PK-instituutti
Suomen Yrittäjät


Voit ladata tutkimuksen omalle tietokoneellesi pdf-muotoisena klikkaamalla tästä


Tästä voit ladata Työnantajaksi ryhtymisen kynnykset -kalvosarjan (PowerPoint -tiedosto) 


Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Yrityskasvua voidaan tutkia joko tarkastelemalla yrityksen elinkaarta, strategiaa suhteessa yritysympäristöön, yrityksen resursseja tai yrittäjän motiiveja. Työnantajaksi ryhtymisen kynnys -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvumotivaatiota ja työnantajaksi ryhtymisen kynnyksiä yksinyrittäjien näkökulmasta sekä sitä, miten näitä kynnyksiä voidaan madaltaa. Tutkimuksessa selvitettiin,

  • mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen kasvuun ja työnantajaksi ryhtymiseen
  • mitkä tekijät estävät yksinyrittäjiä ryhtymästä työnantajaksi
  • mitä keinoja voidaan käyttää helpottamaan työvoiman palkkausta.


Tutkimus eteni siten, että kirjallisuuskatsauksen jälkeen toteutettiin teemahaastattelut pienyrityksille neuvonta- ja muita palveluita tuottavien asiantuntijoiden tietojen ja näkemysten kartoittamiseksi. Haastateltavat (25 henkilöä) valittiin yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. Haastattelut toteutettiin pääosin yksilöhaastatteluina. Kolmessa organisaatiossa haastatteluihin osallistui kaksi henkilöä. Lähinnä Turussa ja Helsingissä sijaitsevia asiantuntijoita käytiin haastattelemassa paikan päällä, muualla Suomessa sijaitsevia asiantuntijoita haastateltiin pääsääntöisesti puhelimitse. Haastatteluissa tavoiteltiin asiantuntijoiden spontaaneja kommentteja pienyritysten kasvu- ja työllistämishaluista, kasvun ja työllistämisen esteistä sekä kannusteista.

Asiantuntijahaastattelujen jälkeen tutkimuksessa teemahaastateltiin työnantajayrittäjiä ja yksinyrittäjiä. Haastateltavat valittiin eri aloilta (TAY 12 kpl ja YY 8 kpl). Haastattelut aloitettiin työnantajayrittäjien haastatteluista. Työnantajahaastatteluissa oli mukana myös yrittäjiä, jotka haastatteluajankohtana olivat yksinyrittäjiä, mutta heillä oli aikaisempia kokemuksia työantajana toimimisesta. Tarkoituksena oli selvittää työnantajaksi ryhtymisen kynnyksiä mahdollisimman laajasti sellaisten henkilöiden näkökulmasta, joilla on kokemuksia työvoiman palkkauksesta. Aluksi haastattelut toteutettiin kasvokkaisina ja yrittäjien näkökulmien hahmottuessa siirryttiin puhelinhaastatteluihin. Työnantajayrittäjien näkemysten hahmottumisen myötä aloitettiin yksinyrittäjien haastattelut, joiden tarkoituksena puolestaan oli selvittää, millaisia käsityksiä työvoiman palkkauksesta on henkilöillä, joiden näkemykset eivät perustu omaan kokemukseen.

Haastattelujen jälkeen toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka kvalitatiiviseen aineistoon perustuvat havainnot ovat tilastollisesti yleistettävissä. Kyselylomake muotoiltiin kirjallisuuteen ja haastattelujen tuloksiin pohjautuen. Kysely toteutettiin puhelinkyselynä, jotta vastaaminen olisi yrittäjälle mahdollisimman helppoa, vastauksia saataisiin riittävästi ja tutkimustulokset olisivat luotettavia.

Kyselyn kohdejoukko valittiin satunnaisotannalla Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä. Otoksen koko oli 1300 yrittäjää, josta tavoitettiin 331 yksinyrittäjää ja 260 työnantajayrittäjää. Kysely toteutettiin ajalla 15.2.-17.3.2000. Kysymyksissä, joissa kysyttiin numerotietoja vastanneet eivät useimmiten osanneet sanoa tarkkaa lukua, joten tulosten analysoinnissa ja tulkinnassa on syytä ottaa huomioon, että luvut ovat arvioita.

Työllistämisen perusedellytyksenä on, että yrityksen toiminta säilyy pitkällä tähtäimellä kannattavana. Jos tämä ehto ei toteudu, kasvuun ei ole mielekästä pyrkiä henkilöstön lisäyksellä. Työvoiman palkkauksesta aiheutuvien työvoimakustannusten ja muiden kulujen yhteyttä kysynnän kasvutarpeeseen arvioitiin case-tarkastelussa. Tarkastelu toteutettiin toimialoittain. Esimerkkialat: liike-elämän palvelut (tilitoimistopalvelut), henkilöpalvelut (parturi-kampaamo -ala), kauppa (bensiiniala), rakennusala (LVI-asennus), kuljetus ja tietoliikenne (kuorma-autoala), teollisuus (metalli- ja elektroniikka-ala) valittiin yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. Saatujen case-tulosten perusteella selvitettiin, kuinka suuren työllistämiskynnyksen työvoimakustannukset ja palkkaukseen liittyvät muut kulut aiheuttavat kysynnän näkökulmasta.

Vaiheittaisen aineistonkeruun tarkoituksena oli parantaa tutkimuksen luotettavuutta ja kattavuutta. Haastattelemalla asiantuntijoita, työnantajina toimivia yrittäjiä ja yksinyrittäjiä sekä tarkastelemalla toimialakohtaisia caseja saatiin monipuolinen kuva eri seikoista, jotka vaikuttavat työnantajaksi ryhtymiseen. Näiden seikkojen yleisyyttä Suomessa selvitettiin kyselytutkimuksella.